Kaikki kirjoittajan Mare artikkelit

Taavitsaisen talon rakennusmestarina häärii reilu viisikymppinen leidi Helsingistä. Nukkekodin rakentaminen on vanha haave. Nyt se on päässyt hienosti alkuun ja sorminäppäryyttä harjoitellaan ihan urakalla.

Lahjakas Eevert

Joulu on ollut Eevertille oikein mukavan rauhallinen ja levollinen. Vielä riittä myös pyhiä, joten sama rauha jatkuu Taavitsaisen talossa.

Eevert sai huomata olevansa myös lahjakas. Paljon tarpeellista ja kaunista oli kätkeytynyt Eevertin paketteihin.

Lahjoja

Kiitos Eijalle ja Villa Charlotten rouvalle aivan ihastuttavasta kranssista. Sen Eevert ripustaa ovelleen ja näin saa joka päivä muistaa viehättävää turkulaista rouvaa. Taitaa Eevertin sydän vähän hypähtää aina rouvaa muistellessaan.

Elokuvista ei myöskään tule puutetta, silla paketeista on paljastunut kaksi Harry Potter elokuvaa.

Ruuan päätteeksi kahvin kanssa voi nyt nauttia ihan pienen lasillisen Baileys-likööriä. Kyllä nyt suu napsaa. Taloon on tullut myös vaaka, jolla voi sitten seurata kermaliköörin vaikutuksia kehossa 😉

Saunapuuhiin löytyi myös apuja selänpesimen muodossa, tosin se syntyi hieman tuunattuna isommasta pesusienestä, joka tuli isompien asukkaiden lahjapaketeista. Kiitos siitä Hetalle ja Jukalle.

Kiitos kaikille kalenteria seuranneille ja oikein hyvää vuotta 2020.

Joulupäivä

En etsi valtaa, loistoa, en kaipaa kultaakaan,
mä pyydän taivaan valoa ja rauhaa päälle maan.
Se joulu suo, mi onnen tuo ja mielet nostaa Luojan luo.
Ei valtaa eikä kultaakaan, vaan rauhaa päälle maan.

Suo mulle maja rauhaisa ja lasten joulupuu,
Jumalan sanan valoa, joss´ sieluin kirkastuu.
Tuo kotihin, nyt pieneenkin, nyt joulujuhla suloisin,
Jumalan sanan valoa ja mieltä jaloa.

Luo köyhän niinkuin rikkahan saa, joulu ihana!
Pimeytehen maailman tuo taivaan valoa!
Sua halajan, sua odotan, sä Herra maan ja taivahan.
Nyt köyhän niinkuin rikkaan luo suloinen joulus tuo!

(Sävel: Jean Sibelius ja sanat: Sakari Topelius)

Seimiasetelma

Eevert kiittää kaikkia lukijoita ja kävijöitä yhteisestä Adventtiajan matkasta ja toivottaa oikein hyvää Joulua ja runsasta siunausta vuodelle 2020.

24.12.

Tänään on jouluaatto! Joulutähti palaa Eevertin ikkunassa loistaen läpi jouluajan niin sisälle kuin ulospäin.

Joulutähti
Joulutähti

Aamiaiseksi Eevert on keittänyt kunnon riisipuuron. Aamuvarhain mies nousi valmistamaan puuroa. Hiljalleen se hautui keittiön hellalla maailman parhaaksi joulupuuroksi.

Keittiö on saatettu joulukuntoon muutenkin ja pöytäliina vaihdettu asianmukaiseksi. Nyt tarvitsee vain varoa ettei sotke sitä, huomauttaa Eevert itselleen ottaessaan puuroa kupista.

Aamiainen
Aamiainen

Pitkään on joulua valmisteltu ja vähitellen se varsinainen juhlakin alkaa. Aattona Eevert laittaa television auki heti aamusta. Sieltä tulee Joulupukin Kuumalinja ja Eevert tykkää kovasti yhdessä lasten kanssa odotella ja valmistella viimeisiä valmisteluja. Joulussa odottamisella on ihan oma arvonsa. Jännitys tarttuu mukavasti lasten välityksellä myös ruudun toiselle puolelle.

Kuumalinja
Kuumalinja

Erilaista jouluruokaa on Eevert valmistanut jo edellisestä päivästä alkaen ja tänään vielä viimeisiä silppuamisia ja sekoittamisia yhdessä Joulupukin kanssa.

Puolenpäivän aikaan julistetaan joulurauha Suomen Turusta. Silloin Eevert jo jättää suuremmat puuhastelut ja asettuu aloilleen nauttimaan viimein alkavasta joulusta.

Kun Turun Tuomiokirkon kello lyö 12 lyöntiään kajahtaa Vanhalla Suurtorilla komea fanfaari ja joulurauha julistetaan suomeksi ja ruotsiksi Brinkkalan talon parvekkeelta. Joulurauhan julistus on luettu Turussa jo 700 vuoden ajan. Brinkkalan talon parvekkeelta joulurauha on julistettu vuodesta 1888 lähtien.

Miten se kuuluukaan:

Joulurauhanjulistus
Joulurauhanjulistus

Aattona Eevert lämmittää saunan ja iltapäivällä jo on aika kylpeä. Sen jälkeen ei isoja hommia enää olekkaan.

Saunamies

Aattona kylän yksinäiset miehet ovat perinteisesti kokoontuneet yhteen Eevertin luo ja nauttineet jouluaaton aterian yhdessä.

Ja pöytä näyttää täyttävän vaativammankin emännän tarpeet, sillä niin paljon siellä on tarjottavaa, että jokainen varmasti löytää omia suosikkejaan pöydästä.

Rosollia
Rosollia

Pöytä katettuna, lahjat kuusen juurella, joululaulut, takkatulen ritinä, rauhallinen mieli. Voiko sitä enempää ihminen elämältään toivoa.

Lasimestarin silliä ja graavilohta
Lasimestarin silliä ja graavilohta

Kaikkea on huomioitu. Kylän miehet ovat tuoneet vielä nyyttikestimielessä lisää joulumakuja.

Herkkuja jälkiruuaksi

Joulusuklaat maistuvat aina, vaikka olisi vatsa kuinka täynna makoisaa ruokaa.

Lahjat
Lahjat

Ollaan eeverttilässä oltu myös kilttejä. Jokunen paketti on ilmestynyt kuusen alle.

Mitä Sinä odotat joululta?

Illan päätteeksi ennen erkaantumistaan miehet laulavat kiitokseksi tutun hymnin Maa on niin kaunis.

23.12.

Tänään on lähdettävä metsään joulupuuta etsimään kertoo Eevert Tenholle heti herättyään. Joulukuusen haku on ollut aina merkittävä tapahtuma Taavitsaisen talossa. Metsään on menty ja katsasteltu monia kuusia. Tuumailtu tuokio jos toinenkin ja juotu termoskahvit välillä ja sitten vasta otettu saha käteen ja kaadettu sopiva kuusi.

Lapsuudestaan Eevert muistaa monet jännittävät kuusehakuretket. Kumma juttu vain oli se, että sopivan kuusen valinta oli niin kovan työn takana. Siitäkin huolimatta että vaari oli sen jo kesällä merkannut valmiiksi. Joskus itse tekeminen tuottaa niin suurta mielihyvää, että siitä kannattaa nauttia pidempään.

Kuusimetsässä
Kuusimetsässä

Eevert päättää nautiskella kuusiretkestä, joten kaksikolla ei ole mikään kiire metsästä pois. Pikku Tenhokin juoksentelee ja hyppii lumessa pienen koiran sydämen kyllyydestä. Lumi on pehmeää ja se kivasti pöllähtää kun koira hyppää kinoksen päälle. Eevert naureskelee pikkuystävälleen hyväntahtoisesti.

Tenho hangessa

Koiraa seuratessaan Eevertin mieliin kiertyy monia kuusenhakuretkiä. Muistaa Eevert menneisyydestä myös sellaisen taaton, joka lähti kuusta hakemaan ja oli jo minuutin päästä sen kanssa sisällä. Siinä ei paljon nokka kerennyt tuhisemaan. Oli napsaissut pihapiiristä poistettavan näreen hyvään tarkoitukseen. Joskus asiat ovat silmiemme edessä, huomaamista varten.

Kuusi aikanaan löytyy ja se tuodaan vesikelkalla metsästä omaan pihaan.

Kyydittävä puu
Kyydittävä puu

Talvella ja pakkasella on tärkeää, että kuusi saa hiljakseen sopeutua uuteen lämpimään paikkaansa. Ensiksi Eevert jättääkin sen aluksi viileään eteiseen ruokailun ajaksi.

Kuusi eteisessä
Kuusi eteisessä

Metsäpäivinä tarvitaan kunnon ruokaa. Eevert ottaa esille lenkkimakkaraa ja eilisiä perunoita sekä muita hyödynnettäviä löytöjä jääkaapista. Niistä hän sipustaa paistinpannulle sopivan seoksen ja paistaa voissa varsinaisen herkun kypsäksi. Ruuasta on sekä mies, että koira innoissaan. Malttamattomana kumpikin odottaa paistoksen valmistumista.

Kylläpä näyttääkin hyvältä. Melkein tekee mieli istahtaa pöytään kaveriksi. Ja mikä ettei! Eevertin luona on aina vieraille paikka. Joten rohkeasti sisään vain!

Paisos
Paistos valmiina

Eevertin paistos on runsas, joten siitä riittää kyllä kaikille pöydän ääreen istahtajille. Ja makoisalta se maisuukin.

Ruokailun jälkeen kuusi pääsee sisälle saakka. Eevert asettaa kuusen jalkaan ja antaa sille vettä. Huomenna sitten koristellaan juhla-asuun, kynttilöin, kultavöin ja kirkkain palloin.

Neljäs adventti

Joko sitä tänään saa sytyttää viimeisen kynttilän, tokaisee Eevert keittiössään. Niin se vain on, että joulu on lähestynyt hurjaa vauhtia. Taitaa olla kolme päivää jäljellä ennen jouluaattoa.

Neljä kynttilää
Neljä kynttilää

Eevert avaa uuden kahvipaketin ja siirtää sen vanhaan peltirasiaan. Se on peräisin äidiltä ellei jopa isoäidiltä. Vaikea se on enää muistaa kaikkia vuosikymmeniä, naurahtaa Eevert itsekseen mitatessaan kahvia pannuun.

Kahvi
Kahvi

Äidit ne ovat merkittäviä henkilöitä. Niin paljon jättävät muistoja, tapoja ja oppeja lapsilleen. Niitä sitä muistelee vielä tämmöinen horisko-ukkokin itsekseen. Mistä se äiti nyt niin mieleen tulikin?

Emäntäkissa ja Tenho

Emäntäkissakin astelee paikalle ja puskee itseään Eevertin jalkaa vasten. Taitaa odotella kermatilkkaansa, jonka on tottunut saamaan aamiaisen yhteydessä.

Kappelin kellot jo kilkattavat ja kutsuvat neljännen adventin kirkkohetkeen. Onkin aika lähteä jo Kappelille, tuumii Eevert ruokkiessaan pieniä ystäviään.

Kirkkotarha

Kauas ne kellot kuuluvatkin. Tietävät kylällä kertoa, että kaukaa järven takaa vielä tunnistetaan Suntion kellonsoitot.

Kelloilla ja niiden soitolla viestitettiin aikoinaan monia asioita pitäjäläisille. Vaikka sitä, että perunoita oli tullut kylälle kaikille jaettavaksi tai että naapurikylän 75-vuotias vanha isäntä oli kuollut.

Nyt ne kellot soittavat kutsusoittoa kirkkohetleen.

Kappeli
Kappeli

Kappeliin on jo tullut väkeä ennen Eevertiä. Siellä on monella kulkijalla tapana istahahtaa hetkeksi. Kirkon ovet ovat aina avoinna.

Neljäntenä adventtina on aivan erityinen tunnelma. Joulu on jo lähellä ja kristikunnan toiseksi suurin juhla melkein täydessä loistossaan.

Neljä kynttilää
Neljä kynttilää

Neljä kynttilää palaa jo valmiina.

Neljännen adventtisunnuntain aiheena on ”Herran syntymä on lähellä”.  Päivä on omistettu lasta odottavalle Marialle, mutta evankeliumi teksti kertoo enemmän Joosefista.

”Maria, Jeesuksen äiti, oli kihlattu Joosefille. Ennen kuin heidän liittonsa oli vahvistettu, kävi ilmi, että Maria, Pyhän Hengen vaikutuksesta, oli raskaana. Joosef oli lakia kunnioittava mies mutta ei halunnut häpäistä kihlattuaan julkisesti. Hän aikoi purkaa avioliittosopimuksen kaikessa hiljaisuudessa.
Kun Joosef ajatteli tätä, hänelle ilmestyi yöllä unessa Herran enkeli, joka sanoi: ”Joosef, Daavidin poika, älä pelkää ottaa Mariaa vaimoksesi. Se, mikä hänessä on siinnyt, on lähtöisin Pyhästä Hengestä. Hän synnyttää pojan, ja sinun tulee antaa pojalle nimeksi Jeesus, sillä hän pelastaa kansansa sen synneistä.”
Tämä kaikki tapahtui, jotta kävisi toteen, mitä Herra on profeetan suulla ilmoittanut:
– Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan,
ja hänelle annetaan nimeksi Immanuel –
se merkitsee: Jumala on meidän kanssamme.
Unesta herättyään Joosef teki niin kuin Herran enkeli oli käskenyt ja otti Marian vaimokseen.” Matt. 1: 18-24

Illalla Eevert vielä selaa vanhaa valokuvakansiota. Siellä on paljon kuvia Eevertin lapsuudesta ja kätkettynä monia muistoja Tyrvännöstä. Siellä tuli vietettyä monia aikoja niin äidin kuin mummonkin tiukassa ohjauksessa.

Kas, siinähän se Anttilan mummu näyttää olevankin. Taitaa olla pakkanen kun on karvalakki päässä.

Mummu
Mummu

On siinä komea pari, ihastelee Eevert isovanhempiaan. On ollut tuo Kustaa kyllä komea mies. Ihan niinkuin minäkin, hörähtää Eevert ja sipaisee harmaan hiuskiehkuransa otsalta pois.

Saimi ja Kustaa
Saimi ja Kustaa

Niinpä niin, ainakin tämä neljäs adventti kului kummasti äitejä ja isoäitejä muistaessa, Aikamoisia Marioita he ovat kaikki.

Millaisia ajatuksia sinussa päivän aiheena olleet Maria ja Joosef herätti? Entä isovanhempasi? Vai onko kenties elämässäsi joku joka on muodostunut erittäin merkittäväksi omaa elämääsi ja valintojasi ajatellen?

21.12.

Vain kolme päivää jouluun on… viheltelee Eevert epävireisesti heti aamusta. Pieni Tenho-koira ravistelee päätään kuin ilmoittaakseen, että lopeta nyt hyvä mies se viheltäminen ja laita vaikka Jouluradio päälle.

Tenho
Tenho-koira

Eevert ei huomaa Tenhon vihjailuja vaan tuntuu elävän ihan muussa todellisuudessa. Eevert on touhunnut kylällä valmistelemassa joulunaikaa koko joulukuun. Yhteisen mukavan ja ihmisiä yhdistävän valmistelu aina niin mukavaa.

Nyt onkin hyvä päivä lähteä käymään kylän torilla. Siellä on jo jonkin aikaa ollut perinteiset myyntikojut paikallaan. Jotakin pitä olisi vielä kotiin hankittavana. Jospa sieltä saisi sen mitä vielä kaipaa.

Monenlaista tarvittavaa onkin saatavilla. Lahjoista, makeisista ihan ruokaan saakka. Makkarakauppias on Eevertille ihan vakiokohde. Niin hyviä makkaroita ei taida olla missään muualla 🙂

Pari purkkia pikkelsiä tarttuu myös Eevertin mukaan.

Pikelsiä
Pikelsiä

Kukkakojun luona hän viivähtää hyvän tovin. Monta muistoa syntyy näitä katsellessa.

Kukkakoju
Kukkakoju

Pian on kelkka täynnä kaikkea tarvittavaa ja on aika palata kotiin. Kuinkas tätä nyt näin paljon tuli, ihmettelee Eevert hämmästyneenä.

Kaikki hankittu
Kaikki hankittu

Eevert laittaa ostokset paikoilleen ja tekee ruokaa. Torikojulta on tullut mukaan maukasta lenkkimakkaraa. Sen Eevert pilkkoo pieneksi ja tekee siitä makkarakastikkeen. Sen seuraksi tarvitaan vain keitettyjä perunoita. Selkeää perusruokaa, toteaa Eevert. Ja samaa mieltä on Tenho-koirakin, joka saa osuutensa soosista.

Ruoka

Taloon laskeutuu hiljaisuus ruokailun ajaksi. Ruuan jälkeen Eevert istahtaa salin tuolille ja lukee lehteä. Reippaan ulkoilun ja kelkan työntelyn jälkeen lämmin ruoka massussa aiheuttaa mukavaa ramaisua. Eikä aikaakaan kun miehen lehti laskeutuu syliin ja mies nukahtaa salin lämpöön.

Nukkuva Eevert
Nukkuva Eevert

Tenho käpertyy kerälle Eevertin jalkoihin.

Olo on hyvä ja rauhallinen. Mikään maailmassa ei häiritse sitä levollisuutta mikä on laskeutunut Eeverttilään.

20.12.

Joulukotia on syytä valaista myös ulkopuolelta, tuumii Eevert ja ryhtyy valmistelemaan tuumaustuntiaan ratkaisun löytämiseksi aivoitukseensa. Tuumaustunti on sellainen, jolloin Eevert istuu keinutuoliinsa, laittaa silmät kiinni ja ryhtyy tuumailemaan. Näin ainakin Eevert itse asiasta kertoo. Muutama läheinen ystävä on sattunut tuumaustunnin aikoihin olemaan talossa ja heidän kertomansa mukaan silloin kuuluu keinutuolista melkoinen rohina ja korina, niin voimakkaasti että omista tuumailuista ei enää juuri mitään tule naurunpurskahduksien takia. Heidän mielestään Eevertin tuumaustunti tarkoittaa enemmänkin päiväunia mukavassa tuolissa – ehkä vain ihan hiukan kuorsaten 😉

Siispä Taavitsaisen talossa näyttää olevan menossa tuumaustunti kun sinne kurkistamme. Tuumatessaan Eevert näkee unia. Unessa valo on vallannut rakkaan kotipihan.

Uni
Eevertin unipiha

Tuumaustunnin jälkeen Eevert on jälleen touhussa ja tohinassa. Mies pistää pipon päähänsä ja lapaset käteensä ja lähtee ulos. Pyörittelee isompia lumipalloja ja ison kasan pienempiä. Niistä syntyy lumipallokekoja. Lumipallot Eevert asettelee kauniisti ympyrän muotoon ja laittaa kynttilän sisälle. Ovatkin aika kauniita pihassa valaistut lumilyhdyt. Lumiukkokin aivan kuin hymyilisi leveämmin kuin aikaisemmin kun se seurailee miehen puuhia.

Lumilyhty
Lumilyhty

Eevert päättää tehdä myös muutaman jäälyhdyn porraspieleen toivottamaan tulijat tervetulleeksi. Jäälyhtyyn tarvitaan iso ämpäri, joka täytetään vedellä ja nostetaan ulos pakkaseen. Pakkasilman annetaan jäädyttää veden pinta ja ämpärin sisäpinta. Tarkkana täytyy olla että vesi ämpärissä ei jäädy umpeen. Sitten vain puhkaistaan jäänpintaan reikä, kaadetaan loppu sula vesi pois ja irrotetaan lyhty ämpäristä.  Jäälyhdyn sisälle voi laittaa palamaan tavallisen pöytäkynttilän. Näitä Eevert on valmistanut jo poikasena. Erityisen kauniita niistä saa asettelemalla ämpäriin vaikkapa puolukan varpuja.

Lumilyhtyjä

Päivä vilahti nopeasti mukavan tekemisen merkeissä, mutta Eevert on pikein tyytyväinen niin pihaansa kuin punaisuun poskiinsa jotka tulivat reippaan ulkoilun jäljiltä. Nyt on aika siirtyä sisälle, katsella ikkunasta valaistua pihaa ja nauttia kuumaa kaakaota.

Valaistu pihamaa
Valaistu pihamaa

19.12.

Joulu alkaa olla lähellä ja kovasti on Taavitsaisen talossa jo joulua valmisteltu. Vielä on tärkeitä paistamisia edessäpäinkin. Joulukinkku niistä varmasti tärkeimpiä. Kinkku on jo hankittu ja kotiin kannettu . Eevert on ajatellut paistaa sen oikein leivinuunissa, joten vahna uuni saa taas arvoisensa tehtävän juhlapöydän kuninkaan paistamisessa.

Kinkku kainalossa

Kinkun kanssa tarvitaan tietenkin kunnon sinappia. Sellaisen Eevert valmistaa suvussa kulkeneen reseptin mukaisesti. Tarvikkeita kasatessaan Eevert jo tunteekin vastavalmistuneen, vielä lämpimän sinapin maun suussaan. Nyt täytyykin ryhtyä toimeen jo pikaisesti, että pääsee maistelemaan.

Moni asia on parhaimmillaan valmistusvaiheessa. Kakku- ja piparitaikinat eritoten. Eevertillä samaan sarjaan menee myös vielä lämmin sinappi. Siksipä Eevert on varannut hieman valmista kinkkua särpimeksi tänä tärkeänä päivänä.

Sinapin valmistusta
Sinapin valmistusta

Eevertin sinappiin tarvitaan:

2 dl sinappijauhetta
2 dl sokeria
2 dl kermaa
2 kananmunaa
2 rkl etikkaa

Mausteita voi sitten lisätä oman maun mukaan. Joskus Eevert on lisännyt pienen tilkan parhainta konjakkiakin mausteeksi.

Sokeri sekoitetaan sinappijauheeseen. Lisäätään joukkoon kiehautettu kerma ja munat, keitetään hiljalleen viitisen minuuttia sekoitellen, ettei pala pohjaan. Lisäätään suola ja balsamietikka. Seosta sekoitellaan kunnes on jäähtynyt ja laitetaan purkkiin tekeytymään ja maustumaan.

Maistiaiset

Maistiaiset

Ja hyvää tuli. Ensimmäinen purkillinen taitaa mennä samoin tein.

18.12.

Melkoisia halkoja on ilmaantunut keittiöön. Taitaa olla sellainen päivä, kun Eevert lämmittää ison leivinuuninsa ja ryhtyy jouluruokien valmistamiseen. Leivinuunin lämmittäminen kestää monta tuntia ja sinne laitetaan isoja metrisiä koivuhalkoja useampi pesällinen.

Halkoja uuniin
Halkoja uunin lämmittämiseen

Eevert on aloittanut uunin lämmittämisen jo aamuvarhaisesta, sillä isot puut palavat pitkään. Lämmitetty leivinuuni on vähintäänki yhtä pitkään myös kuumana, joten monien ruokien paistaminen on mahdollista seuraavaan aamuun asti. Hyvin näyttää tuli tarttuneen kuivaan puuhun. Melkoisen lämmintä se on lämmittäjällekin kun pitää tulta vahtia ja puita lisätä.

Uunin luukku
Uunin luukku raollaan

Koko talo lämpiää niinä päivinä aivan erilailla, eikä lämpöä juuri tarvitse tuottaa lisää lähipäivinä, ellei oikein mahdoton pakkanen tule. Hyvin uuni varaa lämpöä itseensä.

Kun uuni on valmis Eevert poistaa loput hiilet ja tuhkat. Sitä varten on kyläseppä tehnyt lattaraudan ja omista käsistä on syntynyt uuniluuta, millä loput tuhkat saadaan arinalta pois. Hiilet pudotetaan uunin suuluukun edessä olevaan syvennykseen ja sieltä sitten jäähtyneenä toimitetaan aikanaan pois. Sitten onkin uuni jo valmis käyttöön.

Leivinuuni

Oppinsa leivinuunin käytöstä Eevert on saanut isoäidiltään. Olipa kerran ihan lehtijuttukin mummusta ja vanhasta taikinajuuresta. Sen on Eevert tallettanut muistojensa laatikkoon ja aina joskus se sieltä putkahtaa. Tällä kertaa se pysyi kätkössään, mutta ehkä jokupäivä osuu Eevertin vanhoihin silmiin. Oletkos sinä joskus hukannut jotakin ihan silmiesi alle? Sellaista sattuu Eevertille aina välillä.

Uunin lämmityksen vuoksi keittiössä valmistuvat Eevertin perinteiset jouluherkut. Porkkana-, maksa- ja lanttulaatikot, imellytetty perunalaatikko (=Eevertin erityistä herkkua) ja punajuurivuoka. Joululeipääkin on hyvä paistella jälkilämmössä, puhumattakaan puuroista ja siitä maailman parhaasta joulukinkusta. Monet tavallisetkin ruuat tuntuvat saavan lisämaukkuutta kun ne on valmistettu vanhassa leivinuunissa.

Uunin paistamia
Uunissa paistuneita jouluherkkuja

Joulussa maut ja tuoksut ovat jotakin erityisen olennaista. Ruoka kätkee melkoista perinnettä perheistä ja suvuista. On paljon sellaista mitä tarjoillaan vain juhlan aikana ja muun osan vuotta säilyy vain muistoina niin mielessä kuin kielelläkin. Lanttulaatikkoa voisi mainiosti nauttia vuoden varrellakin, mutta niin vain on käynyt että Eevert sitä vain joulun aikaan hiljaa hauduttelee uuninsa jälkilämmössä. Mitä hiljaisempi lämpö ja pidempi aika, niin sen makeammaksi muuttuvat niin lanttu kuin perunakin.

Laittoipa Eevert kerran imellytettyä perunalaatikkoa ikiaikaisen reseptinsä mukaan. Tuli sitten vieras taloon samoihin aikoihin kun laatikko otettiin uunista ulos. Eevertin ja monen muun Taavitsaisen mielestä se on parhaimmillaan juurivalmistuneena hyvin notkeana ja rusahtavana vellinä. Mikä sen parempi kinkun kylkiäinen! Silloin tarjottiin vieraalle tuota vasta valmistunutta herkkua. Vieras siirteli laatikkoaan lautasella puolelta toiselle, eikä saanut syötyä.

Lopulta, varovasti kysäisi, että olikos Eevertin pernat päässeet jäätymään, kun on niin vetiseksi mennyt koko laatikko? Pilaantuneet ovat varmasti. Ja niin monta laatikkoa mennyt ihan haaskuun.

Eipä tainnut vieras Eevertin mukaan ymmärtää hyvän päälle 😀 Kyllä se taavitsaisenkin laatikko jähmettyy viimeistään jäähdyttyään, mutta se onkin jo toinen juttu.

Uunin antimia

Syntyypä vielä kaiken päätteeksi pullat ja piirakatkin 🙂 Kyllä nyt kelpaa!

17.12.

Aamu valkenee ja tutun talon keittiön ikkunasta pilkistää valoa jo aikaisin aamulla. Niin aikaisin, että naapurin navetassakaan ei vielä ole karja herännyt. Mikä mahtaa Eevertiä valvottaa?

Ikkunan takaa
Ikkunan takaa

Mennäänpä katsomaan. Siellä mies istuu keittiössä lukemassa aamun lehteä.

Lehdessä on monenlaista luettavaa. Paljon on mukavia joulualusohjeita. Tänään tosiaan voisikin jotakin tehdä mukavaa. Eilisen  retket ovat vielä mielessä ja kokemukset virittäneet miehen taas uudelle innostuksen asteelle. Vaan vielä pitää hetki malttaa, sillä ulkona on vielä pimeää. Pannussa on vielä kahvia ja lehdessä jäljellä paljon luetttavaa.  Eevert napsauttaa radion päälle ja kuuntelee sitä kahvinsa lomassa.

Radiossa soi
Radiossa soi joululaulu – napsauta kuvaa

Jouluradio – se on miehen lempikanava näin joulukuussa. Eipä paljon muita kanavia ole tullut kuunnelluksikaan. Paljon kaunista ja erilaista joulumusiikkia seassa mielenkiintoisia, joulunmakuisia haastatteluja ja pikkuohjelmia. Kuvaa napsauttamalla pääset kuuntelemaan Eevertin kanavaa.

Vähitellen aamukin valkenee ja  Eevert kurkistaa ikkunanpielestä lämpömittaria. Se näyttää olevan just sillään nollan paikkeilla. Ulos katsoessaan hän huomaa yöllä sataneen hyvän lumikerroksen, joka on siistinyt ympäristön hohtavaan valkeuteen ja puhtauteen. Kaunista, tuumii Eevert.

Näinköhän lumi olisi hyvinkin nuoskaa tänään? Sellaisesta lumesta saa tehtyä vaikka lumiukon tai lumilyhtyjä. Voi olla, että tänään tulee ihan sellainen puuhatuksi, hymyilee mies ja iskee silmää pikku koira Tenholle. Tenho vastaa ymmärtäväisesti haukahtamalla ja vispaamalla innokkaasti häntäänsä. Näin on päivän agenda selvä ja kaksikko valmistautuu pihapuuhiin.

Ensiksi täytyy lakaista ovenedusta, sillä siihen jos sohjoontuva lumi jäätyy niin on koko taveksi tiedossa hankaluuksia. Pihan lakaisu tapahtuu reippaasti raikkaassa ilkoilmassa. Sitten on varsinaisen lumiseikkailun vuoro.

Pihamaalla
Pihamaalla vartio lumiukko

Pihalle on kinostunut yön aikana yllättävän paljon lunta. Iloinen kaksikko työntelee ja pyörittelee innoissaan lunta palloiksi. Aina vain isommiksi palloiksi. Kun palloja on riittävä määrä niin vahvana miehenä Eevert ryhtyy niitä pinoamaan päällekkäin. Joitakin pitää kauempaa työnnellä vanhalla vesikelkalla. Hyvin luistaa kelkkakin lumella. Ja mikäs siitä aikaa myöten valmistuukaan kuin kaivattu pihavartija.

Lumiukko syntyy pihalle

Lumiukko saa Eevertin pihaluudan kainaloonsa ja myssyn päähänsä. Porkkananenäkin löytyy kellarin kätköistä. Nyt on piha-askartelua toistaiseksi tehty riittävästi, tuumii kaksikko ja siirtyy sisälle kaakaon keittoon. Toisena päivänä sitten lisää.

Lumiukko jää yksin pihalle. Mitä mahtaa olla lumiukon mielessä? Lumiukot ovat Eevertille hyvin sielukkaita ja suru tulee miehen mieleen kun joskus näkee kuinka kauniita ja mallikkaita ukkoja rikotaan. Jotkut pojanviikarit tuntuvat sellaista harrastavan Eevertinkin kylällä. Sinähän et varmaankaan ryhdy sellaisiin puuhiin – ethän?

Luminen vartija
Luminen vartija

Siellä veikeä ukko nyt vartioi pihaa ja toivottaa samalla tervetulleeksi kaikki vierailijat. Tutut ja tuntemattomat. Mukavaa kun kävit tervehtimässä. Vieraat ovat aina tervetulleita ja piristävät niin kovasti miehen hiljaisia päiviä.