Aihearkisto: Joulukalenteri 2012

Kalenterin takaa

Monilla elokuvilla on päätteeksi jakso: Näin tehtiin….

Otin itselleni talteen muutaman hetken siitä kun Eevertin tämänvuotinen kalenteri on valmistunut. Eletään erästä marraskuista lomaviikkoa. Siippa oli tiiviisti töissä (jonkin aikaa ihan reissussa)  ja muuta vastaanottoa tai ohjelmaa ei järjestetty lomalaiselle.

Pieni keittiö täyttyi (hetkessä) viikoksi kaikesta siitä mitä kaapista löytyy.

Kotistudio eli omaa elämäänsä kulissien sekä käsikirjoitusten uumenissa ja tietysti myös emäntänsä eli täysin omassa maailmassaan. Jossain välissä aurinko kurkisteli (=haittasi) verhojen takaa. Studioemäntä oitis kiristeli säleet tiukemmalle ja jätti ihanan houkuttelevan todellisuuden verhojen taakse 😀

 

Tarviketta tarjolla tasolla

 

Kaappien kätköissä on runsaasti lisämateriaalia hetkeen jolloin jotakin uutta on luotava tarinaa havainnollistamaan.

 

Lisä taso tarveskaluille

 

Pikkutavaroita olen säilönyt LIDListä hankkimiini lokerikkoihin. Alkuun niitä oli aivan tavaton määrä. Nykyisin on jo lokeropula. Yksistään Jatan herkuille on varattuna yksi salkku. Nami.

Salkkuja on useita ja kaikkia niitä tarvittiin.

 

Talo levällään

 

Lisää tavaraa on talon alla hyllykössä. Kyllä sitä on saatukin kerätyksi. Talo sai samalla suursiivouksen. Studiolamput ovat Siipan kätköistä ja palvelivat hyvin koko projektin ajan.

 

Kappelin tontti

 

Kappelin tontti syntyi ruokapöydälle lakanan päälle ja ilahdutti siinä koko viikon aamusta iltaan.

 

Hirsitalo
Hirsitalo

 

Syksyllä ”vahingossa” hankittu Hirsitalokin pääsi mukaan kertomuksen lavasteisiin ja palveli eriomaisesti tehtävässään. Mitä talosta muuten syntyy on vielä hieman usvan peitossa, mutta se on sitten ihan toinen juttu.

 

Ainoa Eevertin taloista joka ei siirtynyt studioon tai mitä ei erityisemmin muutenkaan muuteltu oli kalamaja. Se asustaa kirjahyllyssä ja palveli sieltä käsin tapahtumapaikkana.

 

Kalamaja paikoillaan

 

Lunta sateli kalamajalle vain vähän. On vissiin hyvässä suojassa kun on hyllylevy päällä. 🙂

 

Lomaviikko oli täydellinen irtaantuminen tiivistahtisen syksyn asioista. Ja hauskaa oli kokoajan.

 

 

 

 

25.12. Joulupäivä

Joulupäivän aamu on aina verkkainen ja viivyttelevä. Rauha ja raukeus käy taloksi. Eevert on saanut mukavaa luettavaa joulupaketeista. Mikä sen mukavampaa kuin istahtaa kirjan kanssa takkatulen ääreen ja uppoutua mitä mainioimpiin seikkailuihin.

 

Joulupäivän lukuhetki

 

Verkkaisen päivän kohokohta on yhteinen jouluateria lähimpien kanssa. Eevert on tunnetusti hyvä ruuan laittaja ja vieraat sen hyvin tietävät. Eevertin pöydästä ei puutu mitään. Kaikkea on yllin kyllin ja rakkaudella laadittuna. Kinkku on omassa leivinuunissa jälkilämmössä paistettu yön yli. Niin mureaa ja maukasta. Laatikoitakin jokaiseen makuun. Rosollit ja kaikenlaiset kalat. Kaiken laittamisesta Eevert nauttii, siksipä on mukavaa kun tulee vieraita. Eipä sitä yksikseen niin joka sorttia tulisikaan laitetuksi.

 

Joulun antimia

 

Jouluna ovat perheet ja suvut yhdessä täällä koti-Suomessa. Maailmalla on toinen meno. Jouluna juhlitaan ystävien ja naapurien kanssa yhdessä. Silloin se yksinäinenkin ja ehkä perheestään erillään asuva voi nauttia yhteydestä toisiin ihmisiin. Se on sellainen jouluperinne jonka Eevert on tuonut tullessaan maailman valloitusreissuiltaan. Yhteinen ilo, yhteinen juhla, kaikkien yhteinen joulu!

 

Puurot ja glögit

 

Yhteisen aterian jälkeen on tapana siirtyä saliin nauttimaan aterian päälle oikein maukkaat glögit ja maistelemaan joulumakeisia. Yhdessä ollessa on aina mukavaa myös pelata vanhoja lautapelejä. Siinä sitä hurahtaa tunti jos toinenkin yhdessä seurustellen.

 

Salissa

 

Yhteinen jouluilo on aivan erityinen ilo.

Niin se taisi olla siellä tallissakin aikoinaan. Paimenten perässä pientä lasta kävi ihastelemassa paljon muitakin kulkijoita ja kylän asukkaita. Ilo ja riemu oli yhteinen asia. Päivien edetessä yhä kauempaa ja yhä arvokkaampia vieraita saapui Jeesus-lapsen luo. Toivat tullessaan lahjoja. Arvokkaita lahjoja olivatkin. Niiden turvin tuo perhe selviytyi vaikean ajan yli ollessaan pakolaisina tai maahanmuuttajina vailla työtä vieraassa maassa. Niin tuttua tämänkin päivän elämästä.

 

Korttipöytä

 

Päivän päätteeksi on tapana lukea yhdessä joulutervehdyksia ja kortteja. Niitä on tullut melkoinen kasa. Korttien kautta tulee muistettua sellaisiakin ihmisiä ja perheitä, joita ei niin kovin usein nähdä. Vähintään jouluisin se kaukaisempikin sukulainen tulee lähelle tervehdyksen kautta. Olivia ja Alberto Orso, Villa Charlotten Rouva  ja Savonmaan Pirjo ovat erityisesti muistaneet Eevertiä.

 

Joulukortteja

 

Eevertin kuusen alla on ollut salaperäisiä paketteja. Niitä on vähitellen sinne kerääntynyt ja innolla ja silmät hehkuen mies on niitä katsellut koko pitkän aattopäivän. Illan jo hiipuessa viimein oli aika niitä availla.

 

Pakettien täyttämä kuusen alusta

 

Ihmeellisä lahjoja sieltä löytyikin. Sukulaistyttö oli paketoinut varsin tarpeellisen kaulahuivin talven pakkasiin. Moni lukija onkin ollut huolissaan kun teräsvaarimme on paitahihasillaan liikkeellä säässä kun säässä.  Varsin tarpeellinen kalenteri vuodelle 2013 ja metallinen kynttilälyhty (joka ei kuvaan osunut).

 

Joululahjoja

 

Lahjojen joukosta löytyi muutakin. Vieheättävä tallilyhty ja rakennusintoiselle miehelle tarpeellista tarviketta tuleviin ovien valmistuksiin. Niiden takana on viehättävä Villa Charlotten Rouva ja hänen edustajansa Eija. Kiitos!

 

Eijan lahjoja

 

Savonmaan Pirjon paketista löytyi mahtava joulukranssi ja iloinen enkeli. Kiitos Pirjolle!

 

Enkeli ja kranssi

 

Illan himmetessä Eevertin vieraat lähtevät. Hyvästelyn hetket ovat herkät ja halauksia vaihdellaan moneen kertaan. Eevert herkistyy oikein kiittelemään ikimuistoisesta joulunajasta kaikkia vieraitaan.

 

Yön hetkiä

 

Hyvää Joulua ja kiitos yhteisestä matkasta!

Yhdessä on mukavampi kulkea!

Eevert

 

 

 

 

 

24.12. Jouluaatto

Niin se on vain pitkä jouluun valmistautumisen aika kulunut!

Paljon on ollut tekemistä ja monia muistoja virinnyt mieleen päivien mittaan. Monet turinatkin on tullut turistua Eevertin keittiön kahvipöydässä.

Vähitellen niin talo kuin pihapiirikin on valmiina talven juhlaan. Hiljalleen valo on levinnyt ja laajentunut joka puolella taloa. Jotakin mystistä ja kiehtovaa pimeyteen syntyvässä valossa on.

Lapsia ilahduttaakseen Eevert on verstaallaan valmistanut pienen lampaan ja joulukuusen pihamaalle lumiukon seuraksi. Lampaat ja joulut Eevertin mielessä yhdistyvät. Eevertin äiti keräsi lampaita. Niitä oli isoja ja pieniä, villaisia ja muovisia, itse tehtyjä tai ostettuja. Jouluisin syntyikin varsinainen lammaslauma joulukuusen alle. Siellä ne pitivät majaansa tai ainakin palautuivat sinne monien leikkien jälkeen.

 

Pihalammas

 

Lampaan myötä Eevertin ajatukset siirtyvät kauas lapsuuteen. Muistoihin ja mielikuviin siitä millaisin tunnoin silloin lapsi valmistautui tai odotti joulua.Vuodet olivat tuohon aikaan mahdottoman pitkiä. Joulun odotus myös. Tuntui kestävän vaikka kuinka kauan ennenkuin adventtikynttelikön kaikki kynttilät paloivat. Valon lisääntyminen oli kiehtovaa, sen peruja varmaan tänänkin päivänä Eevert virittelee valoja pimeyteen.

Taitaa ne kaikkein varhaisimmatkin joulumuistot liittyä juuri valoon. Isän mukana aseteltiin isoa vanhaa tallilyhtyä portin pieleen kulkijoille valoksi. Siinä oli jotakin juhlallista kun sen lyhdyn sai itse sinne kantaa tallin ylisiltä. Lyhty oli lähes kantajansa mittainen ja oli oikein kova työ kuljettaa sitä. Kunniatehtävästä ei vaan hevin kukaan luopunut, niin tärkeä se oli. Nooh, nyt on jo monta vuotta Eevert lyhtynsä itse kuljettanut portille.

 

Lyhty

 

Taisi olla ensimmäisiä joulukuusia lapsuuden perheessä sellainen kuusi, jolle ei löytynyt jalkaa ollenkaan. Liekö sellaista ollut olemassakaan – ainakaan valmiina kauppatavarana. Kekseliäs emäntä ratkaisi asian varsin luovasti miesväen ollessa poissa tai jopa välinpitämättömänä naisten hömpötyksiin. Emäntä sitoi kuuseen narun ja ripusti katossa olleen koukun varaan roikkumaan sopivalle korkeudelle. Hyvinhän se salissa niinkin seisoskeli. Kuusen oksille tehtiin muutama pipari roikkumaan. Kuusessa poltettiin oikeita kynttilöitä. Kävynmuotoisilla nipistimillä asetettiin oksaan kynttilän pidike johon itse kynttilä asetettiin.  Heiluva kuusi ja eläväiset kynttilänliekit eivät sopineet yhteen. Kesken joulukarkelon oli kuusi tulessa. Isoilta vahingoilta vältyttiin, mutta se joulu on jäänyt syvälle muistikuviin.

Seuraavaksi vuodeksi oli isäntä saanut kuuselle jalan aikaiseksi laudan palasista.

Kynttilöiden kanssa saa olla tarkkana. Yksin niitä ei saa jättää palamaan, vaan aina on vartija oltava paikalla. Eevertin hyvä muistisääntö kynttilöiden kanssa on: sen minkä sytytät, sen sammutat. Toimii myös kaapinoviin.

 

Kynttelikkö valmiina juhlaan

 

Jalat ja kuuset ovat vaihtuneet, mutta joka joulu on sentään kuusen alle kerääntynyt paketteja koristamaan ja ilahduttamaan talon asukkaita.

 

Kuusen säihkettä

 

Jouluaattoiltana on Kappelilla iltahetki. Sinne kylän väki kävelee lyhdyt käsissään. Varsinainen kiiltomatokävely se onkin huokailee Eevert salin ikkunoista katsellessaan. Eikä aikaakaan kun mies on ison lyhtynsä kanssa matkalla kuuntelemaan jouluevankeliumia tunnelmalliseen Kappeliin.

 

Kappelin jouluyö

 

Oli se hyvä että Jeesus-lapsi syntyi. Mitä olisi joulu ilman sanomaa ja sisältöä.

 

Yöllinen lyhty

 

Ja ruokaa! Joulu on siitä mukavaa aikaa että saa yölläkin syödä… ainakin vanhan kansan mukaan. Ja Eevert on aina arvostanut vanhoja viisauksia. Ei kun pöytään!

 

Yöllinen keittiö

 

Oikein hyvää jouluaattoa kaikille kyläläisille ja kaukaisemmillekin vieraille!

 

 

23.12. Neljäs Adventti

Nyt syttyy neljäs kynttilä,
jo joulu sarastaa.
Me odotamme Jeesusta,
hän kaikki pelastaa. (virsi 13)

Neljä kynttilää

 

Tänään 4. Adventtisunnuntaina joulu on jo ihan lähellä. Varmaan lähempänä kuin pitkään aikaan, sillä huomenna on jo jouluaatto.

Pikkuinen Kappeli on jo täydessä joulun tunnelmassa kaikkine kynttilöineen ja valoineen.

 

Kaikki valmiina

 

Aamulla aikaisin Suntio oli lukenut päivän tekstiä, jota isommissakin kirkoissa tänään luetaan. Se kertoo Josefista joka hieman epäilee isäksi ryhtymistä.

 

Päivän teksti

 

Se on iso asia ja vastuu. Oli silloin kauan sitten ja on vielä tänäkin päivänä. Lapset tarvitsevat isän, äidin tai sellaisen rakastavan ihmisen joka saattaen kulkee rinnalla lapsuudessa, nuoruudessa ja vielä aikuisuudessakin. Läheiset ihmiset ovat jokaisen kasvulle ja kehitykselle merkittäviä.

 

Vanha seimikuva

Joskus ne läheiset ovat niin lähellä, että unohtaa heidän merkityksensä. Silloin sitä voi kiukutella ja äksyillä ja pahoittaa toisen mielen. No, toisaalta kenellepä sitä kiukuttelisi kuin sellaiselle ihmiselle jonka rakkauden tietää kestävän sen vastaanottamisen.

Sellaista se on.

Kesken kappelin valmistelemisen Eevert astuu sisään ja huokaisee ihastuksesta niin voimallisesti että Suntio ihan pelästyy kun ei ollenkaan kuullut kenenkään kolistelevan ovissa.

 

Lahja Suntiolle

 

Hetken katseltuaan kirkkoa Eevert tulee Suntion luo ja ojentaa hänelle pienen paketin. Tämä on kiitokseksi kaikesta hyvästä mitä olet mukanasi tuonut elämään. Suntio ottaa paketin hieman hämmentyneenä käteensä. Eevert huomaa Suntion ujon epätietoisuuden ja sanoo: Ota vain, toisen ilahduttaminen tuottaa joskus sellaista mielihyvää, että tekee mieli kiittää häntä siitä.

Kiitos Suntio – olet minulle hyvä ja rakas ystävä.

 

 

 

 

 

22.12.

Joulu alkaa olla niin lähellä, että on hyvä hetki ryhtyä valmistelemaan muutamia aattopäivän merkittäviä tapahtumia. Yksi sellainen on tietenkin joulusauna.

Tänään on saunanpesupäivä. Ensiksi Eevert nostaa saunan rallit ylös ja tyhjentää saunan sinne kerääntyneestä turhasta tavarasta ja tyhjistä pesuainepulloista. Kummallista kuinka niitä aina kerääntyy, eikä kukaan korjaa pois.

 

Siivous alkamassa

 

Saunan pesu aloitetaan lauteista. Puhtaille lauteille on sitten aattona mukava heittäytyä kylpemään.

Joulusaunaan mennään aikaisin, mielellään heti puolenpäivän jälkeen. Vanha kansan mukaan uskottiin siten joudutettavan talon töitä seuraavana vuonna: ensimmäisinä saunasta pois ehtineet olivat töissään koko vuoden muita taloja edellä. Myöhäisen kylpemisen uskottiin aiheuttavan jonkin suuren onnettomuuden. Niinpä joulusaunan lämmittäminen aloitetaan Eeverttilässäkin edelleen lähes aamusta. Ja silloin ei enää ehdi saunaa pesemään, muistelee Eevert hinkatessaan ylälaudetta.

 

Lauteiden pesua

 

Vanhaan aikaan joulusaunan lattialle ja lauteille levitettiin koristeeksi olkia. Siellä saatettiin tehdä myös taikoja jotka varmistivat tulenan vuoden hyvinvointia. Oluen heittäminen kiukaalle paransi tietenkin ohrankasvua ja satoa. Jos malttoi olla joulusaunassa hiljaa, ei syöpäläiset vaivanneet seuraavana vuonna kylpijää. Joillakin seuduilla heitettiin vihta katolle ja kylän tietäjänaiset osasivat siitä tehdä ennusteen seuraavaksi vuodeksi. Jos tyvi osoitti kirkkoon, se tiesi vanhoille kuolemaa ja naimattomille häitä. Vihdan tyven suunnasta voitiin myös nähdä, mistä sulhanen tai morsian parhaiten löytyisi (Hakamies 1979, Valtakari 1980). Taikoihin ei nyt ryhdytä, päättää Eevert ja laittaa pesuvettä valmiiksi lattian pesua varten.

 

Läkkipeltiämpäri

 

 

Saunalla on ollut tärkeä asema myös terveydenhoidossa, juttelee Eevert siivousurakkaa seuraamaan saapuneelle Tenholle. Ymmärtäväisesti pikkukoira jälleen kuuntelee ihmisystäväänsä.  Tunnet kai sanonnat:  Sauna on Suomen lääke, Sauna köyhän apteekki  tai luultavasti tunnetuin sananlasku Jos sauna, viina ja terva eivät auta, on tauti kuolemaksi, muistelee mies ja siirtyy seuraavaksi hakemaan puita liiteristä valmiiksi.

 

Saunapuut

 

Ulkoa tuodut puut tuoksuvat aina niin hyvälle. Entisaikaan sitä oltiin tarkkoja saunapuiden laadusta. Ihan millä tahansa puulla lämmitetyssä saunassa ei parantajanaisetkaan suostuneet potilaitaan auttamaan.

Parantavia hoitoja he antoivat iltamyöhällä tai jopa yöllä, jolloin kaikki tuntui salaperäisemmältä ja pelottavammalta muutenkin. Täydenkuun aikaan oli erityisen vaikeiden tautien hoitamisen aika.  Saunan ovien saranatkin voideltiin, ettei niiden narina herättäisi vihamielisiä haltijoita. Saunan lattiaan saatettiin pistetää pystyyn nuoli estämään haitallisia sivuvaikutuksia. Kaikki paha lakaistiin pois saunan lauteilta, seinistä ja jopa katostakin havupuun oksalla, ennen kuin päästiin taudin parantaviin loitsuihin käsiksi. Kuulostaa kyllä paljon pelottavammalta kuin terveyskeskuksen lääkärillä käyminen, naurahtelee Eevert itsekseen. Pikkukoiralla ei ole aavistustakaan mitä touhuavan miehen päässä liikkuu.

Sitten vain lopputyöt. Puhtaat pyyhkeet, saippuat ja aromista mallasta valmiiksi laitettavaksi löylyveteen.

 

Pyyhkeet valmiiksi

 

Eevert, joka suuresti arvostaa myös entisaikojen ihmisten viisautta ja tapoja on halunnut jotakin pitää perinteenä edelleekin. Saunaa lähdetään lämmittämään jo hyvissä ajoin. Perinteisesti myös saunatontulle on hyvät jouluiset eväät laitettu.

Olkia on aina hieman ripoteltu pesupuolen lattialle. Kuitenkin riittävän kaukasi tulipesistä, että ei käy hassusti jos kipinä singahtaa väärään paikkaan.

Löylyveteen Eevert laittaa mukaan ohralientä. Hyvissä ajoin on laitettava jouluolut ja lopusta mäskistä liotetaan joulusaunaan löylyvesi. Voi sinne kiukaalle sitä oluttakin heittää, mutta aromit tulevat vähemmälläkin vaivalla. Nykyisistä pullo-olusista ei aromit enää niin irtoa, mutta kotioluesta kyllä. Ja sellaista on Eevert tehnyt täksikin jouluksi koko tonkallisen.

 

Jouluolut

 

Vähitellen kaikki alkaa olla valmista ja tyytyväinen mies poistuu saunastansa huikaten tervehdyksenä saunatontulle: Pian taas tavataan!

Joulusaunamuistoja Eevertillä riittää. Melkein silmien edessä vilistää eräs hämäläinen joulusauna KLIK!

 

 

 

 

21.12.

Jaahas – tänään on se ajankohta käsillä jolloin talven selkä taittuu. Eevert juttelee aamuhämärissä Tenholle keittiössä. Ajatella, nytkin on jo aamu pitkällä ja vielä on hämärää ulkona. Pihavalot vain vähän valaisevat tienoota.

Eevert avaa aamulehden ja lukee sieltä tähtitieteilijöiden uutisia.

 

Aamukahvilla

 

”Tähtitieteellisessä kalenterista katsottuna vietämme vuoden pimeintä päivää. Tästä eteenpäin valo hiljalleen leviää kohti kesää ja valoisia öitä. Maailma on hieman kallellaan ja monenlaisia vaihteluita liittyy maapallomme pyörimiseen ja auringon suuntaan. Tänään samaan aikaan toisella puolella maapalloa vietetään kesäpäivän tasausta.”

Nooh, ainahan tässä maailmassa on jotakin kallellaan ja vinksallaan, naurahtaa mies ja kaataa itselleen toisenkin kupin kahvia.

Eevertin perinteisiin Talvipäivänseisauksen aikoihin kuuluu eläinten muistaminen. Talven alkaessa monet luonnolliset ruokapaikat routaantuvat ja ravinnon saaminen on hankalampaa. Talviruokintapaikkojen ylläpitäminen talon tiluksilla on Eevertin kunnianosoitus luonotoa ja eläimiä kohtaan. Niin tänäänkin. Aikaisemmin Eevert kävi huoltamassa Kalamajan lähistöllä olevat ruokintapaikat. Tänään on vuorossa pihapiirin pikkuystävät. Talipalloja on vielä jäljellä ja lintulaudan siemeniäkin on varastoituna mukavat määrät.

Talvipäivä oli muuten muinoin vuoden ainoa päivä, jolloin metsän koiria eli susia, muistettiin uhrilla. Tienristeykseen vietiin susille lammas tai vuohi, ikäänkuin sovintolahjana, jotta sudet eivät veisi karjaa ja tekisi vahinkoa tulevana vuonna. Ihan niin perinteiseen uhriin ja muistamiseen Eevert ei pihapiirissä ryhdy.

Katsoppas Tenho, nyt pihalla jo näkee hyvin. Eiköhän lähdetä päivän töihin.

 

Lumiukko syntyy pihalle

 

Pihalla on mukavasti lunta ja taitaa olla ihan lumipallokeli! Alkuun Eevert innostuu hauskuuttamaan Tenhoa pyörittelemällä isoja lumipalloja. Suurista, Tenhoa isommista palloista tulee nopeasti mahtava lumiukko pihaan. Eevertin vanha pipo päähän ja keppinenä. Siinä on oiva pihavahti. Tenho hieman epäilee moista ukkoa ja haukkuu sen joka puolelta. Ukko ei hievahdakkaan. Lopulta pikkukoira antaa periksi ja koettaa tutustua uuteen tuttavuuteen.

 

Tallilyhty paikoillaan

 

Pihapeuhaamisen jälkeen Eevert ja Tenho noutavat ullakolta ison tallilyhdyn ja asettavat sen portinpieleen. Siinä se mukavasti valaisee niin pihaa kuin kylätietäkin talon kohdalta. Piharakennuksesta Eevertin kainaloon on tullut myös kauralyhde. Lumiukko saa tärkeän tehtävän lyhteen pitäjänä. Siinä on mallikas pari.

 

Kauralyhde ja Tönttö

 

Kauralyhteen huomaa pian myös Eevertin pihalintu Tönttötiainen joka lehahtaa lyhteeseen niin että irtonaisemmat akanat tipahtelevan lumiukon juurelle. Tönttö on vanha ystävä. Vähän hassu ja sen vuoksi niin rakastettava. Tenhokin tervehtii Tönttöä vikisemällä sille. Tönttö vastaa omalla kielellään pikku pennulle. Taitavat ymmärtää toisiaan, naurahtaa Eevert.

Vanha vesikelkka pääsee töihin sekin sillä sen kyydissä kulkee mukavasti jyväpussit niin omaan pihaan kuin Kappelillekin.

 

Vesikelkka

 

 

No niin, Tenho… tulehan tänne. Lähdetään porukalla Kappelille huolehtimaan sinnekin lintulaudat ja eväät valmiiksi.

 

Valmiina lähtöön

 

20.12.

Joulu on jo lähellä.

Joulun alla Eevert muistaa joitakin ystäviään niin kortein kuin muutenkin erilaisilla iloisilla yllätyksillä. Ystäviä ei ole koskaan liikaa.

Ystävyyttä Eevert on elämänsä aikan joutunut ihan miettimään. Millainen ihminen on ystävä? Ystävyydessä Eevert arvostaa erityisesti sitä, että toinen hyväksyy hänet juuri sellaisena kuin on. Ei tarvitse silloin toista nälviä tai sortaa. Jokainen ihminen on arvokas juuri sellaisena kuin on. Yksinkertainen asia, mutta meille ihmisille niin vaikea. Miksihän se on niin vaikeaa?

Eevertin mielessä on tänään kuitenkin hyvää tahtoa ja kiitollisuutta siinä määrin että suunnistaa kylän kukkakauppaan tekemään muutamia hankintoja.

 

Kukkakauppias

 

Kukkakaupassa on tuttu nuorimies hymyillen vastaanottamassa. Kukkakaupassa on aina mukava käydä. Ystävällisyys ja huomaavaisuus on täällä aina läsnä. Jokainen asiakas saa aina tuntea itsensä tärkeäksi ja ostosten lomassa tulee käytyä asia jos toinenkin läpi niin että aina hyvillä mielin sieltä palaa arkisempaan aherrukseensa.

 

Asetelmia

 

Joulun alla kukkakaupassa on valmisteltu monenlaisia asetelmia ja koristeita ilahduttamaan ihmisiä. Poikavuosinaan Eevertkin oli monet joulut istutushommissa kylän kukkakaupassa. Siitä sai mukavat joulurahat ja hyvän mielen. Monia lähetyksia Eevert toimitti eri osoittelisiin. Se oli mukavaa työtä sillä aina jokainen lähetys viestitti välittämistä ja rakkautta.

 

Kynttiläkranssi

 

Kierreltyään kaupassa Eevert päätti muistaa muutamia ystäviään. Kukka vai kranssi, kynttilällä vai ilman. Monta valintaa oli tehtävänä ennekuin kauppias saattoi paketit valmiiksi laittaa. Eevertin lähetykset lähtivät Virpille, Heidille, Marittalle, Julialle, Sarille, Anjalle, Ainolle, Riitalle ja Anniinalle! Pakettiin kääriytyi ovikranssia ja kynttiläkranssia iloiseksi joulutervehdykseksi ystäville.

Taitaa  muuten olla Eevertillä melkoinen joukko naispuolisia ystäviä! Hyvää Joulun odotusta teille kaikille!

 

Joulutähti

 

 

Kotiin viemisiksi Eevert valitsi komean joulutähden sekä pari kaunista hyasinttiasetelmaa. Näistä riittää jouluiloa kaikiksi pyhiksi!

 

 

19.12.

 

Keskiviikkopäivä alkaa Eeverttilässä verkkaisesti. Kuinka mahtaakaan niin kovasti ramaista, ettei millään tahdo päästä sängystä ylös. Haukotellen viimein Tenhon jo komentaessa mies saapuu keittiöön.

Ensimmäiseksi se antaa pikku-koiralle hieman vettä. On tainnut jano sille tulla kun on kuppi ihan tyhjä. Tenho ryhtyy heti juomaan raikasta vettä. Mitähän sitä tänään tehtäisiin, juttelee Eevert koiralle jamalla hieman hellästi rapsutellen sitä korvan takaa. Pikkukoira haukahtaa kiitokseksi ja jää istumaan Eevertin jalkojen juureen palvova katse silmissään.

 

Koiran aamiainen

 

Eevert on saanut paketin saksalaiselta ystävältään. Eilen illalla Eevert kävi sen noutamassa postista. Paketti jäi keittiöön odottamaan seuraavaa päivää. Nyt on aika tutkia lähetyksen sisältöä. Paketti oli kohtalaisen painava ja jännittyneenä Eevert sitä availee.

 

Mielenkiintoinen lähetys

 

Paketista paljastui mitä kaunein ja herkin seimiasetelma. Tunnettua on, että Eevert keräilee seimiä, joten ystävät ajoittain häntä muistavat löytäessään jotakin erilaista.

 

Säihkyvä lähetys

 

Tänään me etsimme tälle kaunistukselle paikan, sanoo Eevert koiralle.  Parivaljakko seimiasetelma mukanaan kulkevat sinne tänne talossa ja kokeilevat sopisiko koristus jonnekin. Pitkän aikaa saavatkin etsiä sopivaa paikkaa ennenkuin Eevertin esteettinen silmä on tyytyväinen.

Takan päälle päätyvä asetelma on kuin sinne luotu ja vartavasten ajateltu. Ken tietää vaikka juuri Eevertin takanpäällys olisi ollut lähettäjällä mielessä.

 

Seimen paikka

 

Seimi näyttää kauniilta takan päällä. Siihen ei juuri muuta joulukoristetta tänän vuonna taida tullakkaan. Eevert virittelee takkaan tulen ja istahtaa hetkeksi ihastelemaan taidokasta työtä. Kaikkea kaunista ihmiset osaavat kasillään valmista. Ei sitä voi muuta kuin ihmetellä.

 

Takan äärellä

 

Tuolillaan ja takan lämmössä Eevert on hetkessä unessa. Aamullinen raukeus ei ole hellittänyt. Päiväunillaan Eevert seikkailee monenlaisten seimiasetelmien mukana ympäri maailmaa…

 

18.12.

Eevertin luo tulee nuoria vieraita. Kylän pojat ovat tulleet tervehtimään Eevertiä ja ihan asiaa tehden. Ennen asioiden hoitamista nuoret vieraat kuitenkin kestitään, niinkuin talossa on tapana. Pojat sattuivat paikalle juuri samaan aikaan kun Eevertin lettupannu kihisi kuumana hellalla. Liekö pojat haistaneet houkuttelevan tuoksun. Eevertin räiskäleet ovat kylän kuulut, sillä vastaavia ei taidokkainkaan emäntä ole saanut aikaiseksi. Ainakaan poikien mielestä.

 

Räiskäleet

 

Räiskäleiden lisäksi löytyi muutakin vasta tehtyä. Eevertillä oli ollut jo joulupaistosten päivä ja kätevissä käsissä oli syntynyeet jo ensimmäiset tortut ja pullat. Kun kerran töihin ryhdytään niin sitten ruukataan tehdä – Eevertin mielilausahduksia joka on jo monesti käynyt toteen toimeliaan miehen elämässä.

 

Nisua ja piparia

 

Suut täynnä pullaa pojat koettavat saada asiansa selvitettyä. Koululla olisi pian joulujuhlien aika ja tänä vuonna oli koulun historiallisista arkistolaatikoista kaivettu esiin vanhoja kuusijuhlan ohjelmistoja. Ne olivat sekä mielenkiintoisia että nykypoikien mielestä jopa hassunkurisia. Koululla oli yhteistuumin tultu siihen tulokseen että vanha ohjelma tehtäisiin niin prikulleen uusintana kuin vain mahdollista. Sellaisella asialla pojat liikkuivat.

Kyseisessä juhlassa oli Eevertin isoisä pitänyt juhlapuheen. Nyt olisi kovana toiveena saada Eevert koululle täyttämään puheenpitäjän paikka. Aikansa jutusteltuaan ja emmittyään ja kursailtuaan ja…. vaikka mitä koska Eeverthän on vaatimaton mies, vaikka pakko on myöntää että moinen kunniatehtävä kyllä hieman mukavalla tavalla hiveli vanhaa miestä.

Eipä siinä auttanut muu kuin suostua. Siitäpä keskustelua ja menneiden aikojen ihmettelyä virisikin. Eevert haki makuukamaristaan vanhan valokuva-albumin poikien katseltavaksi.

 

Makuukamari

 

Siinä oli kuvia juurikin siltä ajalta kun kylällä ei vielä kansakoulua ollut olemassa. Silloin oli koulua pidetty täällä Eeverttilässä salissa ja opettajatarneiti oli asunut ullakkohuoneessa. Lyhyt oli työmatka opettajalla silloin.

 

Albumin aarteita

 

Tuossa keskellä nyt on sitten se isoisä joka silloin on puhetta pitänyt – Alfreed. Ei taida olla isännän puheet enää tallella joten on kai itse sellaista ryhdyttävä joulujuhlaan tekemään.

Joulujuhlista ei Eevertin nuoruudessakaan juuri puhuttu, vaan niistä käytettiin useimmin nimitystä Kuusijuhla. Koulun päättymistä on aina juhlistettu ja niihin on tarkoin valmistauduttu, niinkuin pojat tiesivät kertoa. Vanhemmat on alusta alkaen kutsuttu mukaan. Keväällä kevätjuhlaan ja talvella kuusijuhlaan.

Koulujen kuusijuhlat ovat olleet uskonnollissävytteisiä, lapsenmielisiä ja leikkisiä juhlia. Seimikuvaelmakin oli vuodesta toiseen mukana juhlassa. Eevertkin sai olla useampana kertana paimenena mukana. Se jos mikä tuntui pienestä pojasta juhlalliselta. Ajatella, että ne paimenet saivat käydä tervehtimässä vastasyntynyttä vauvaa ensimmäisenä.

 

Kirkon kattomaalaus Itävallassa

 

Eevertin vanhempien kouluaikoina kuuset vähitellen yleistyivät koulussa. Koulun kautta ovat monet juhlatavat ja perinteet siirtyneet perheisiin.  Niin kuin koristeltu joulukuusi. Alkuun lahjoja ei niin paljon jaeltu, mutta kauniin joulukortin saattoi opettajalta saada jokainen oppilas. Myöhemmin kuusijuhlaan tuli joulupukkikin mukaan joulupussin jakamisen merkeissä. Joulupussista löytyi perinteisesti omena, pipari ja makeinen. Voi sitä iloa ja riemua kun oman pussinsa sai avata!

Monin paikoin joulupukki jakoi köyhempien perheiden lapsille myös kenkiä ja vaatteita käyttöön.

 

Rudolf Koivun joulupukki-kortti

 

Kuusijuhlaan valmistautumisen jännityksen Eevert muistaa vieläkin. Juhlan ohjelmia harjoiteltiin monta viikkoa. Se aivan kuin lisäsi jouluun valmistautumista. Kuusijuhlaan liittyi monesti hassujakin tapahtumia ja kommelluksia. Milloin jonkun pikkutontun housut putosivat kesken hurjimman tonttutanssin, milloin taas joulupukkina esiintyvän oppilaan hurjan pitkä parta sekaantui muiden esiintyjien vaatteisiin tai sitten opettaja unohti perinteisen puheensa konseptit kotiin ja joutui keksimään uuden puheen jännittävässä tilanteessa.

Kuusijuhlia tai paremminkin joulujuhlia vietetään lukukauden päätteeksi yhä edelleen. Monet tutut asiat niissä on vieläkin mukana.

Eevert hyvästelee pienet ystävänsä ja ryhtyy puheen kirjoittamiseen. Paljon niitä muistoja tulikin mieleen vanhojen valokuvien ja turinoinnin aikana. Lipaston laatikosta oli tipahtanut joko joukko vanhoja joulukortteja. Niitä Eevert selailee ja hiljaa lauleskelee kuusijuhlastakin tuttua virttä.

 

 

 

17.12.

Saunatonttu on pieni ihmisennäköinen tonttu joka asustaa ihmisasumusten koloissa. Nimensä saunatonttu on saanut siitä että vanhan kansan uskomusten mukaan tonttu kävi kylpemässä viimeisenä saunassa talon väen jälkeen. Saunatontut viihtyivät erityisesti vanhoissa savusaunoissa.

 

Vanha savusaunatonttu

 

Näitä perinteisiä asuinpaikkoja on enää vain vähän. Eevertin pihapiirissä on vielä tällainen vanha kunnon sauna. Vähällä käytöllä se on ollut viime vuodet ja niinpä saunatonttukin on ollut pakotettuna siirtymään ajoittain pääsaunan lauteille köllöttelemään. Eevertin saunatonttu on sitä vanhinta laatua, lähes tuhatvuotinen savusauna ja –pirttielämä takana. Pituutta pikkuolennolla on siinä kyynärän verran. Varreltansa vähäinen mutta muuten melkoista kunnioitusta nauttiva haltijoiden ja kotitonttujen heimossa.

 

Vanha saunatonttu uudessa saunassa

 

Vanhaa saunatonttua kohdellaan kunnioittavasti. Hyvät välit tontun kanssa takaavat lempeät ja pehmoiset löylyt, mutta jos onnistuu tontun suututtamaan niin saunan varjelija varmasti unohtaa herkästi tehtävänsä ja siinä voi olla koko sauna saunojineen vaarassa. Olet varmaan sinäkin kuullut joskus palaneista saunoista. Kipinät sinkoilevat helposti ja siinä on tontulla työtä kun niiden perässä huhkii. Saunan lisäksi saunatontun tehtäviin kuuluu valvoa myös saunojia. Saunassa tulee käyttäytyä hillitysti ja sävyisästi. Joskus on saunomista verrattu kirkossa käymiseen. Saunominen ja puhdistautuminen on kautta aikojen ollut tärkeä ja jopa pyhä tapahtuma. Eevertin saunatonttu muistaa keskiajalla olleen tapana opettaa kansalaisia käymään kirkossa samanlaisella hartaudella kuin saunassa. Siinäpä esimerkkiä monelle!

 

Sauna puut valmiina

 

Saunaan tullessa saunatonttua tervehditään asianmukaisesti kun kylpypäivänä ensimmäistä kertaa saavutaan saunaan. Silloin puut syttyvät nätisti eikä pesät tupruta silmiä kirvelevää savua saunanlämmittäjän kasvoille.

 

Tontun kynttilä

 

Kylpemisen ajaksi tontulle sytytetään kynttilä ja päätteeksi heitetään vielä pienet löylyt vain tontulle. Kaupunkisaunoissa tonttuja on harvakseltaan, mutta seuratkaapa vain. Aika moni heittää viimeiset löylyt poistuessaan saunasta. Ihan vaan tontulle, vaikkeivät ehkä sitä tule ääneen sanoneeksi. Silloin vanha tonttu tyytyväisenä tulee esille kiukaan takaa ja asettuu lauteille nauttimaan lempeistä jälkilöylyistä.

 

Tontun loppulöylyt

 

Vanha saunatonttu muistaa Eevertin aivan vauvasta saakka. Siihen maailman aikaan kun Eevert on syntynyt niin lähes kaikki lapset syntyivät lämpimässä saunassa. Saunatontun erityisenä ilona olikin vuosituhansien ajan toimia tonttukummina antaa oma siunauksensa ja tontunlahjansa niiden lasten suojaksi jotka syntyivät tontun hallinnassa olevassa saunassa. Niin pieni Eevertkin sai omansa: rauhallisen ja sävyisän luonteen, rohkean ja uteliaan mielen sekä elämän kaikkia olomuotoja ja ilmiöitä kunnioittavan asenteensa.

 

Haltijan lahjoilla varustettu pikku-Eevert

 

Siinä kumminlahjoja yhdelle miehelle riittämiin.