Aihearkisto: Joulukalenteri 2014

Joulupukin tapaaminen

Jouluaattona oli jännittävä hetki Eevertin elämässä. Sitten poikavuosien ei ole tullut tavanneeksi Joulupukkia niin läheltä.

Varovainen lähestyminen
Varovainen lähestyminen

Oletko varma, että tämä on oikea Joulupukki? Varmistaa Eevert Pohjolan sukulaistytöltään vielä ennen Pukin pakeille astumista.

FullSizeRender.jpg

 On on, sanoo tonttytyttö ja tuuppaa Eevertin lähemmäksi.

Pienen alkukursailun jälkeen juttu sujuukin varsin hyvin Joulupukin kanssa. Monta asiaa on kertomatta jäänyt kaikkien näiden vuosien aikana. Eevertin mieleen on jäänyt aikaisemmista tapaamisista monta muistoa. Kaikki ne ovat hyviä, paitsi se yksi. 

Pojankollina oli joulun odotus ollut erityisen jännittävä ja oli tullut kiukuteltua äidille monta kertaa. Niinpä sinä jouluna pukki toi vain sylillisen risuja. Oli se vaan kova lahja pienelle pojalle. Siitä pitäen on Eevert koittanut olla erityisen kiltti kaikkia kohtaan.

No, päättyi se pukin vierailu lopulta hyvin, sillä lähtiessään hän muistikin että pulkkaan oli jäänyt yksi säkki joka kuului Eevertin perheelle. 

Pukin polvella
Pukin polvella

 Vaikka Eevert on jo aikamies, niin kyllä sitä pitää Joulupukin polvelle päästä kun kerran sellainen mahdollisuus on. Aika tyytyväisenä mies poistui Pukin Kammarista mielessään pukin varmuus siitä että tänä jouluna ei Eevertkään lahoitta jäisi.

Pukin sukulaistyttöllä on erityinen suhde pukkiin ja toimiikin näin joulunaikaan tiiviisti yhteistyössä Joulupukin kanssa. 

Sukulaistyttö
Sukulaistyttö

Lapin hangilta Eevert siirtyi sujuvasti ja nopeasti takaisin omaan kotikyläänsä.

Joulupäivänä Eevert avasi vasta omat lahjansa ja kyllä niiden kanssa tuli vietettyä paljon hämmästyttäviä hetkiä. Pukki lupasi Eevertille lahjan, mutta että ihan lahjavuori! 

Liikutuksen kyynelin Eevert niitä tutkiskeli ja hypisteli moneen kertaan. 

Ainon lahjat
Ainon lahjat

 Ainon paketista löytyi muistokynttilä haudalle vietäväksi sekä kaunis joulukranssi, jonka Eevert sijoitti keittiöön joulusomisteeksi. Kiitos Aino, sinä tiedät kuinka merkittävää on, että läheisiään muistaa vielä senkin jälkeen kun he eivät ole täällä meidän kanssamme. Kynttilän Eevert vie Kappelin kirkkotarhaan läheistensä haudalle.

Lukutoukka?
Lukutoukka?

 Eijan paketista paljastui tuttuun tyyliin jotakin käytännöllistä ja haastavaa. Villa Charlotten väki oli pakannut kenties mielenkiintoisen lukutoukan mukaan. Mihin se sijoittuukaan Eevertin taloudessa ja mitä se silloin merkitsee, jää tulevien postausten aiheeksi.

Talven tarpeita
Talven tarpeita

 Kikan paketissa oli mainio lumilyhty eläväisine liekkeineen. Kuivakakkua Eevertilla ei ole taloudessaan ollutkaan, joten nyt Tapaninkahvit ovat turvattu! Marimekon muistikirjaan kerääntyy varmasti paljon lisää muistoja kerrottavaksi. Tähti ja pikkuenkeli löytävät varmasti myös paikkansa.

Tarvikkeita
Tarvikkeita

 Merjan lähettämästä tervehdyksestä löytyi sinistä ja punaista maalia. Niitä aina tarvitaan. Tietäähän sen että Eevert on kova puuhastelija ja kunnostelija. Maalaamishommien ohella on hyvä hörpätä kahvia hauskasta mukista.

Kuvakirja
Kuvakirja

 Maalausten kuivuessa voi tutkailla mitä mainiointa lintu- ja kasvikirjaa. Kenties se tulee mukaan seuraavalle seikkailulle, missä voi tunnistaa alueen faunaa ja flooraa.

Keittiötarvikkeita
Keittiötarvikkeita

 Savonmaan Pirjon joulutervehdyksen mukana tuli tuikitärkeitä keittiötarvikkeita. Varsinkin mokkonuijasta Eevert on kovin tohkeissaan. Sellainen oli aikanaan kotona tärkeä työväline keittiössä, mutta Eevertillä sellaista ei vielä olekkaan ollut. Minne lie se äidin/mummon vanhakin joutunut…

Joululukemista
Joululukemista

 Joululukemista pitää aina olla. Sirpan tuomisina tuli paksu ja tiivistekstinen kirja Lasten oikeuksista. Samalla saa Eevert hieman harjoitusta ruostuneeseen ruotsinkielen taitoonsa.

Eksoottisia hedelmiä
Eksoottisia hedelmiä

 Sukulaistytön sisar Neito oli laittanut pakettiin aimo annoksen eksoottisia hedelmiä, mitä tuli maisteltua kesän Thaimaan reissulla.

Durian ja Mangostin
Durian ja Mangostin

 Durian ei sovi herkkänenäisille. Monin paikoin sen vieminen esim. hissiin tai julkisiin rakennuksiin on kielletty. Magnostin sen sijaan on raikkaan makea pikkuhedelmä.

Herkkuja purkissa
Herkkuja purkissa

Monta purkillista herkkuja. Makeita mangoja, rinkeleitä ja ehkä mehujäitä tai jotain muuta makoisaa maistettavaa. 

 Eevert kiittää kaikkia ihania ihmisiä saamistaan lahjoita ja kommenteista Adventtikalenteriin. Ne kaikki ovat mieltä lämmittäviä ja rohkaisevia. Näillä eväillä jaksaa taas uuteen joulunaluseen 🙂

______________________________________________________

Joulupukin tapaamiseen liittyvät kuvat ovat tyttären ottamia. Tämä oli ensimmäinen kerta kun olemme Eevertin kanssa erossa tarinan alusta laskettuna. Olin Rovaniemellä pariviikkoa sitten ja silloin emme ehtineet yhdessä Pukin pakeille. Opashommissa oleva tytär otti asiakseen esitellä nämä mahtavat herrat toisilleen. Kiitos!

Joulupäivä

Seimi
Seimi

 

Hyvää ja rauhaisaa Joulua!

Joulu on kuusenneulasten ja
sammuvien kynttilöiden tuoksua,
ja hiljaista, 
onnellisen sykähdyttävää rakkautta,
ja lahjoja, ja unta, 
jossa kasvoja hipovat enkelin siivet.

Me katselemme valaistuja ikkunoita
ja laskemme kynttilöiden liekkejä
ja avaamme hitaasti kirjoja,
jotka joskus luetaan ja unohdetaan.

Ja jossain ajatusten keskellä nukkuu lapsi,
joka kantaa kaikkien unelmien kohtaloa
pienissä käsissään ja lempeitten juhtien 
huuruinen hengitys lämmittää häntä pimeässä.

Mika Waltari

Jouluaatto

Jouluaattoaamu on valkenemassa.

Eevert nauttii aamukahvinsa erityisellä hartaudella ja kuuntelee samalla Jouluradiota. Mitä sieltä nyt kuuluukaan?

Kahvin jälkeen Eevert siirtyy saliin. Kuusi on eilen tuotu sisälle ja tähti asetettu latvaan. Se on kaunis ihan sellaisenaan. Pitkän aikaa Eevert pohtii laittaako hän enempiä koristeita ollenkaan. Kuusen tuoksu on täyttänyt koko salin. Eevert nuuhkii ja nauttii kaikilla aisteillaan. Ehkä kuitenkin laitetaan kynttilät… toteaa mies ja lähtee hakemaan kuusenkynttilöitä esille. Pian ne on astettu kuuseen ja Eevert kokeilee toimivatko ne moitteettomasti.

Jos sittenkin muutaman pallon laittaisi… arvelee mies ja palaa eteisen kaapille etsimään kuusenpalloja. Pian ovat pallot oksilla ja tyytyväinen mies kiertelee kuusta ihastellen. Jospa jonkin nauhan vielä laittaisi… ja tuttua tietä taas eteiseen… ja takaisin. Kuusi näyttää aina vain enemmän joululta.

Joulukuusi
Joulukuusi

 Puolenpäivän aikaan on kylän oma joulurauhan julistus torilla. Sinne on ehdittävä tänään hyvissä ajoin. Koristeltu kuusi jää hohtamaan saliin itsekseen kun mies pukeutuu lämpimästi ja suuntaa kulkunsa torille.

Torilla
Torilla

 Väkeä on kerääntynyt jo paljon. Joululaulu viriää kuin yhteisestä sopimuksesta. Kauppias julistaa kylärauhan alkaneeksi. Väki toivottelee toisilleen hyvää Joulua.

Joululaulun laulajat
Joululaulun laulajat

 Tuuli suhisee puissa ja ravistelee oksiltaan liikoja lumia ikäänkuin taputtaakseen juhlan alkajaisiksi ..ja jostain alkoi kuulua kulkusten hiljainen, rytmikäs helinä. Väki torilla höristelee korviaan. Mistä se oikein kuuluu?

Hevonen
Hevonen

 Helinä lähenee ja lopulta huomataan että reki ja hevonen lähestyy toria. Reessä on kyydissä Joulupukki. Monen pienemmän kyläläisen toiveiden täyttymys. Pukki jakaa pienet joulupussit kaikille päivän iloksi. Hymy nousee jokaisen huulille tavatessaan pukin. Pussien jakamisen jälkeen pukki istahtaa hetkeksi ja levähtää nauttien samalla kuumaa mehua. Tänään on niin monta paikkaa vielä listalla, että on hyvä hieman nauttia tästä kylän rauhasta ennen vilkkainta iltaa.

Lepäävä pukki
Lepäävä pukki

 Kylän väki siirtyy koteihinsa ja Eevertkin omaan taloonsa. Alkaa illan valmistelut. Tai valmistelut ovat jo aikaa sitten tehdyt, mutta paikoilleenasettelut ja viimeistelyt.

Joulupöytä
Joulupöytä

 Perinteiseen tapaan kylän yksinäiset miehet ovat kokoontuneet Eevertin luo viettämään aattoiltaa. Yhdessä se on paljon mukavampaa. Jokainen tuo myös tullessaa jotakin jouluherkkua. Niin siinä taas käy, että kun kaikki osallistuvat niin saadaan melkoisesti aikaan. Eevertin joulupöytä on runsas ja siitä löytyy jokaiselle jotakin syötävää.

Aattoillan rauhaa
Aattoillan rauhaa

Hyvää Joulua!

 

23.12.

Tänään taitaa olla saunanlämmityspäivä, huomaa Eevert aamulla. Joskus saunanlämmitystä pitää aloittaa aamusta alkaen. Varsinkin silloin kun lämmitetään savusaunaa. Siinä sitä on pehmeät löylyt. Kylän isännät ovat monet joulunaluset käyneet saunomassa Eeverttilässä. Ovat olleet emännätkin tyytyväisiä kun miehet pysyttelevät poissa jaloista viimeisen iltapäivän ja illan ennen aattoa.

Iltaan on vielä aikaa ja moni puuha sitä ennen odottaa tekijäänsä. Eevert tuo tänään kuusen sisälle saliin. Se on kaadettu jo hyvissä ajoin ja samalla kyydillä tuotiin pihalle kun Kappeliin vietiin Adventti-kuusi. Tosiaan, monta viikkoa jo ehtinyt siitä hetkestä kulua! naurahtaa Eevert.

Saunapuita on pilkottu jo aikaisemmin, joten nyt riittää, että ne kannetaan savusaunalle ja sytytetään pesä.

Puita saunalle
Puita saunalle

 Savusaunan lämmitys on tarkkaa puuhaa. Kokoajan pitää vahtia, että tuli pysyy pesässä. Monet saunat ovat palaneet kun lämmittäjä ei ole ollut tarpeeksi tarkkana. Löyly on tehty tervaksista, havupuista hakkaeltu – toistuu Eevertin mielessä. Ei ole aivan sama millaisia puita savusaunan pesään tarjoilee. Eri puista tulee erilaiset löylyt, vaikka luulisi että on kohtalaisen sama millä kiukaan kivet lämmittää. Tarkkaan valikoidut puut päätyvät saunalle.

Hyvin palaa
Hyvin palaa

 Saunan lämmityksen ohessa Eevert siirtää kuusen sisälle. Siellä se saa hetken asettua paikoilleen. Latvaansa se saa komean tähden valaisemaan tietä jouluun. Kyllä on tullut valikoitua komea joulupuu, ihastelee Eevert omaa valintaansa.

Kotihommina vielä vähän paikkojen kunnostusta ja isäntäväelle sopivaa saunapurtavaa iltaa varten. Sujuvasti työ hoituu ja päivä kuluu rallatellessa. Savusaunan lämmittäminen hoitaa mieltä jo paljon ennen kuin pääsee löylyistä nauttimaan. Hassu juttu.

Eevert on laittanut vastat valmiiksi Juhannuksena. Ne hän kaivaa esille ja valmistelee käyttökuntoon ennen isäntien saapumista. Lauteille on laitettu pellavainen liina istuinaluseksi. Tosin saattaisivat miehet istahtaa ihan paljaaltaankin lauteille. Hienoinen nokisuus vaan parantaa kokemusta. Savusaunan vesi täytyy lämmittää erikseen padassa. Kuuman vesipadan kanssa saa olla tarkkana että ei polta itseään. Onpa sitä joskus isojakin vahinkoja tullut kun kuuma vesi on polttanut kylpijän. Ai, sitä kirvelyä ja kipua!

Vesipata
Vesipata

 Joulusaunasta käydään avannossa ja lumihangessa vilvoittelemassa. Avannon Eevert on hakannut jo aikaisemmin rantaan. Hienoinen hilekerros on sen päällystänyt mutta oikein hyvässä kunnossa se on. Avannosta tuodaan myös kylmää vettä saunalle, niin saadaan pesuvesistä sopivia.

Pian isännät ovat tulossa ja Eevert huomaa että kaikki on valmista. Saunamakkarat ovat kääriytyneet folioon ja odottavat pukuhuoneessa kiukaallepääsyään. Jäähdytetyt oluset niinikään ovat valmiina. Maltainen ja itse pantu olut se maistuu mainioimmalle tänään!

Isännät kiipeävät saunan lauteille. Viimeiset päivät ovat olleet isännillekin työntäyteisiä ja nyt on tultu siihen hetkeen kun saa rauhoittua talon töistä. Miehet saunovat ja nauttivat kaikista antimista. Rohkeammat käyvät avannossa ihan kokonaan. Arimmat kostuttavat varpaansa kylmässä vedessä.

Avanto
Avanto

Yksi isännistä ei nautinut kylmästä missään muodossa ja ehdottomasti kieltäytyi tulemasta pukuhuonetta pidemmälle. Asia hyväksytiin ilmanmuuta, sillä tänään saa jokainen nauttia oman tahtonsa mukaisesti. Isäntämies peseytyy saunassa muiden ollessa jäähdyttelemässä. Tarkka puuha on suoritettu lähes loppuun kun muut palaavat saunaan. Lauteilla on ämpärillinen sopivaksi annosteltua vettä ja sillä isäntämies aikoo huuhdella itsensä pesun jälkeen. Hän tarttuu ämpäriin ja samassa hän kumosi ämpärillisen jäävettä päälleen! 

Vettä!
Vettä!

 Muu saunaväki oli tuonut tullessaan avannosta vettä ja isäntämies saippuaisin silmin ei huomannut minkä ämpärillisen heitti niskaansa.

Hirmuinen huuto ja lopulta naurunremakka täytti saunan ja tienoon niin, että jokunen emäntä taisi luoda Eeverttilään päin jopa hieman nuhtelevan katseen. Isäntämies oli vahingossa osallistunut tosimiesten avantouintiin ihan omaehtoisesti. Saunan lämmössä pian kylmä kylpy oli takanapäin ja saatoipa isäntä mies mainita jotakin sen suuntaista, että kylläpä teki hyvää!

Valmista on
Valmista on, käykääpä pöytään!

 Ilta jatkui vielä Eevertin keittiössä iltapalan merkeissä. Isäntämiehillä oli oikein rattoisa ja mukava ilta.

22.12.

Hohhoijaa! kylläpä nukutti makeasti, totesi Eevert venytellessään aamulla. Ulkona on vielä pimeää. Vain lyhdyt valaisevat maisemaa. Eletään vuoden pimeintä aikaa.

Eevert tutkii kalenteria ja huomaa että tämä pimeys on nyt saavuttanyt määränpäänsä. Tänään on talvipäivänseisaus. Se tarkoittaa sitä että juuri nyt on yö pisimmillään ja päivä lyhyimmillään. Tästä eteenpäin valo lisääntyy kevättä kohden. Tärkeä taitos. Tosin taitaa se päivän venyminen alkuun olla vain 5 min viikkotasolla tapahtuvaa muutosta, naurahtaa Eevert. Kesän kynnyksellä se on vähintäänkin saman verran vuorokaudessa. Vuodenaikojen vaihtelut tuovat rytmiä ja sykettä elämään. Pimeässä ajassa on oma viehätyksensä ja merkityksensä. Usein sitä ihminenkin hidastuu ja saa samalla tilaa miettiä elämän merkittäviä asioita kaikessa rauhassa, ajattelee Eevert.

Pimeää on
Pimeää on

 Tälle päivälle Eevert on suunnitellut poikkeavansa Suntion luona ja vievänsä joulutervehdyksen samalla perille. Paketti on iso ja on parasta kuljettaa se kelkalla, sen verran painavakin se on. Eevert ottaa mukaansa vielä hieman kahvinisua ja varustaa itsensä matkaan. Perinteisesti on joulun alla istahdettu Suntion kanssa kertaamaan mennen kauden asioita Kappelilla. Se on tärkeä kahvittelu näille miehille.

Kelkka
Kelkka

 Kappeli ja Suntio ovat tärkeitä myös koko kylän väelle ja niinpä he ovat hyvissä ajoin päättäneet laittaa kaupalle pienen keräyslistan Suntion ilahduttamiseksi ja kiitokseksi kaikesta siitä hyvästä jota hänen kauttaan on kylällä saatu nauttia. Varat on sijoitettu lahjaan, jonka Eevert on luvannut toimittaa perille. Tänään on se päivä. Kiitos sopii hyvin juutri tähän kohtaan vuodesta, sillä  Joulu on antamisen juhlaa, paitsi lahjojen myös kiitoksen ajakamisen aikaa.

Ihmisen mieli aivan kuin itsestään pehmenee tai herkistyy joulun aikaan. Ihan riippumatta uskontokunnasta tai aatemaailmasta. Olisko se tämä hämäryys ja pimeys jolloin huomaa kuinka tärkeitä toiset ihmiset ovat tässä elämässä. Vai olisiko se lähtöisin siitä, että ympärillä on vähitellen niin paljon kaunista. Luonto hohtaa omalla maagisella tavallaan ja lämpimin värein somistautuvat yhtälailla monet julkiset paikat kuin koditkin. Kun huomaa ja näkee kaunista ympärillään se vaikuttaa myös sisimpään ja kiitollisuus elämää, läheisiä ja ympäristöä kohtaa korostuvat.

Joulupallo
Joulupallo

 Mietteisään Eevert on kulkenut jo hyvän matkaa. Kappeli jo häämöttää mäen päällä. Valot siellä jo on joten taitaa Suntio olla jo paikanpäällä. Viimeiset lykkäykset vain ja pian painava kelkka on tuupattu ylös saakka.

Eevertin saavuttua Kappelille oli Suntio jo vastassa ovella.

Suntio
Suntio

 Hän kutsuu ystävänsa sakastin puolelle kahvittelemaan. Turinoinnissa kuluu aika mukavasti. Viimein Eevert ottaa esille lahjapaketin ja arvokkaasti sanansa asettaen ojentaa sen Suntiolle koko kylän yhteisenä kiitoksena.

Lahja
Lahja

 

Suntio liikuttuu kohtaamastaan hyvästä.

Enkeli
Enkeli

 Kappelin kynttiläenkelikin hymyilee ja toivottaa kaikille rauhaisaa joulunalusta.

Neljäs Adventti

Se olisi sitten neljäs adventti! hykerteli Eevert jo aamusta ja hieroskeli käsiään yhteen. Siitä Tenho-koirakin tiesi, että nyt on luvassa jotakin tavanomaisesta poikkeavaa.  Mikäs sen mukavampaa. Tenho hyppi ja haukahteli ymmärtäväisesti. 

Joitakin aikoja sitten naapurin isännän kanssa supatellessa hevoshaan tuntumassa he päättivät toteuttaa erään vanhan koko kylää innostaneen hauskuuden. Hevosen rekeä vähän kunnostettiin ja lisäiltiin istuinlautoja. Jalakset harmittavasti olivat vähän lyhyet tässä mallissa, vaan ei se haitanne menoa. Pääasia on että on hauskaa!

Reki
Reki

Reen ohjastaminen oli kunniatehtävä joka uskottiin Suntiolle. Tuolle itseään säästämättömälle hyväntekijälle joka oli vapaaehtoisesti ryhtynyt pienen Kappelin ylläpitäjäksi ja toimintojen hoitajaksi.

Reki
Reki

 Suntiot ovat merkittäviä ihmisiä. Usein he ovat niitä jotka seurakuntalaisen ihan ensimmäiseksi kohtaavat isommissakin kirkoissa. Täällä Kappelissa ei muita vakansseja ollutkaan. Mitä nyt isolta kirkolta aina joku välillä poikkesi tänne peräkylille.

Hevonen
Hevonen

Reki lähti matkaan kylän torilta. Pikkuhiljaa se täyttyi ja kun pääsi Kappelinmäelle saakka niin oli hevosella vetämistä. Iloisia kirkkoon kulkijoita oli reki ja sen läheisyys täynnänäsä. Moni vanhempi muisteli kuinka ennenaikaa kirkonmenojen jälkeen alkoi varsinainen kilpa-ajo kotiin. Se oli menoa se! 

Jorinointia
Jorinointia

Kappelille saavuttiin hyvissä ajoin ja mäellä oli hyvää aikaa jorinointiin. Eevertkin tapasi siellä läheisimmät ystävänsä. Heti lähti juttu luistamaan. 

Lopulta Kappelin kellot kutsuivat väen sisälle. Nuori Lucia neito oli vastaanottamassa tulijoita.

IMG_2891
Tervetuloa

 Pian kaikki olivat sisällä ja kuului kaunissointinen laulu aina alakylälle saakka.   Maa on niin kaunis… esilaulajaksi ryhtyi kaunis nuori Lucia…

 Laulu herkisti monen mielen. Emäntäväki pyyhkäisi silmäkulmiaan ja taisi joku isäntäkin huitaista olemattomia kärpäsiä kasvoiltaan.

Isäntämies
Isäntämies

 

Laulun tauottua Isäntämies luki evankeliumista päivän tekstin:

Matt. 1: 18-24

Maria, Jeesuksen äiti, oli kihlattu Joosefille. Ennen kuin heidän liittonsa oli vahvistettu, kävi ilmi, että Maria, Pyhän Hengen vaikutuksesta, oli raskaana. Joosef oli lakia kunnioittava mies mutta ei halunnut häpäistä kihlattuaan julkisesti. Hän aikoi purkaa avioliittosopimuksen kaikessa hiljaisuudessa.
    Kun Joosef ajatteli tätä, hänelle ilmestyi yöllä unessa Herran enkeli, joka sanoi: ”Joosef, Daavidin poika, älä pelkää ottaa Mariaa vaimoksesi. Se, mikä hänessä on siinnyt, on lähtöisin Pyhästä Hengestä. Hän synnyttää pojan, ja sinun tulee antaa pojalle nimeksi Jeesus, sillä hän pelastaa kansansa sen synneistä.”
    Tämä kaikki tapahtui, jotta kävisi toteen, mitä Herra on profeetan suulla ilmoittanut:
      – Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan,
      ja hänelle annetaan nimeksi Immanuel –
      se merkitsee: Jumala on meidän kanssamme.
Unesta herättyään Joosef teki niin kuin Herran enkeli oli käskenyt ja otti Marian vaimokseen.

Siinä on miettimistä. Elämässä tapahtuu asioita joihin emme ehkä ole varautuneet tai emme haluaisi kohdata. Silti voimme luottaa siihen että vaikeidenkin hetkien läpikäyminen voi olla merkittävää ja kääntyä hyväksi niin monin tavoin. 

Kuusi
Kuusi

Viimeisen virren tauottua moni jäi vielä hiljaa istumaan paikoilleen aivan kuin taltioidakseen mieleensä sen rauhan ja herkkyyden mitä tänään kohdattiin. 

20.12.

Neljä yötä jouluun! Niin paljon ja niin vähän kuitenkin. Riippuu vähän mistä päin katselee asioita ja kuinka niitä asettelee järjestykseen.

Tänään on Kappelilla kirkkokonsertti. Tai oikeastaan Kauneimmat joululaulut. Ison kylän kanttori tulee niitä veisajaisia pitämään, vaikka hyvin se on Suntiokin asiat hoitaa. Niin kaunis laulunäänikin ja ihan koko kunnan kuulu laulaja muutenkin.

Suntio
Suntio

 Kauneimmat joululaulut ovat aina koonneet Kappelin täyteen laulajia. Yhdessä laulaminen on aina niin hauskaa. Joskus lauletaan paljon jo lapsuudesta tuttuja lauluja. Toisinaan opetellaan joku uudempi ja vieraampi joululaulu.

Jokaisella on ne omat lempilaulunsa joihin ei koskaan kyllästy. Mistä joululauluista Sinä pidät kaikkein eniten?

Nepalilaisia Baglungin kuurojenkoulun oppilaita. Kuva Lähetysseura
Nepalilaisia Baglungin kuurojenkoulun oppilaita. Kuva Lähetysseura

 Kauneimmat joululaulut ovat Suomen Lähetysseuran vuosittainen hyvää tekevä tapahtuma. Viime vuonna tuettiin vammaisten lasten oloja maailmalla.

”Tänä vuonna lauletaan kehitysmaiden äitien hyväksi. Laulajaisissa kerätään kolehti, joka suunnataan tärkeään työhön maailmalla.

Laulussa ”Taivas sylissäni” Maria pohtii, kuinka suojella lastaan. Samaa miettii moni äiti kehitysmaissa: Mitä tehdä, kun ei ole riittävästi ruokaa, ei varaa lähettää lasta kouluun? Kun lapsi sairastuu, ei ole varaa lääkäriin. Lähin terveysasemakin voi olla satojen kilometrien päässä. Tiedon hankkiminen on vaikeaa, koska äiti ei ole itsekään käynyt koulua.

Koulutettu äiti huolehtii lapsensakin kouluun. Äiti, jolla on mahdollisuus tulonhankintaan ja valtaa perheensä talouteen, ei lähetä lastaan töihin tai naita tätä alaikäisenä. Äiti, joka selviää synnytyksestä ja välttää hiv-tartunnan, on lastensa turvana näiden varttuessa.”

Näin tärkeään kohteeseen on ilo lahjoittaa tuumii Eevert.

Ilta on kaunis ja joululaulutilaisuus koskettava. Viimeiseksi laulettiin Marian poikalapsesta.

Samalla reissulla Eevert hoitaa haudat joulua varten kuntoon. Monella haudalla on jo havuja ja kynttilälyhtyjä. Palavat kynttilät haudoilla kertovat rakkaudesta ja menneiden sukupolvien kunnioituksesta. Joulunaikaan valtaisa kynttilämeri täyttää kirkkotarhat. 

Muistomerkki
Muistomerkki

 Kappelin kirkkotarhassa on muistomerkit kaikille Eevertin rakkaille. Sydän täynnä lämpöä hän asetteli kranssin ja kynttilän lumiseen maahan. Äidin haudalle Eevert asetteli usein hänen lempikukkiaan. Luonnonkukkia missä muodossa vain. Tälläkertaa havuista koottu kranssi kanervilla.

Kirkkotarha
Kirkkotarha

 Tämän paremmaksi ei ilta juuri voisi tulla. Pehmeässä ja keveässä lumisateessa Eevert palaa kotiin.

19.12.

Aamu sarastaa. Eevert loikoilee vielä makuukamarissaan. Kiire ei ole minnekkään. On hyvä asia. Niin monella on näihin aikoihin jo kova kiire. Miksihän se joulun lähestyminen tekee ihmisille kiireen? Sitä on hyvä miettiä ihan tarkkaan. Minne meillä on niin kiire. No, jokaisella on ne omat menonsa ja arvojensa mukaiset asiat hoidettavana. Kunnioitetaan niitä. Eeverttilässä kiireestä ei ainakaan tänään ole tietoa.

Makuukamari
Makuukamari

 Vähitellen mies siirtyy keittiöön. Sytyttelee kynttilöitä, avaa Jouluradion ja nautii aamun sinertävästä hetketkestä katsellen ikkunasta ulos.

Tänään laitetaan muutama joulutervehdys. Joitakin lähimpiä ystäviään Eevertilla on ollut tapana muistaa joulunaikaan. Jo varhain syksyllä ovat lahjat löytyneet ja laitettu visusti piiloon. Joskus niin hyvään piiloon, että niitä ei edes löydy ajoissa. 

Pakettipaperia
Pakettipaperia

 Joskus Eevert on jopa paketoinut ne valmiiksi ja silloin käy niin, että Eevert ei enää itsekään ole kovin varma siitä mitä kauniiden paperien alle on kätketty. Siitä mies varsinaisesti viis veisaa, sillä näinhän jouluyllätykset ovat myös hänelle yllätyksiä. Mitä lie joulupukki niihin piilottanut?

Nyt paketteja ei ole valmiiksi paketoitu, joten alkuun on otettava esiin kaunista paperia, sakset ja teippiä.

Paketteja
Paketteja

 Paketin päälle Eevert tekee ihan omin käsin kortin. No, ne ovat usein aika persoonallisia. Ison miehen sormet eivät aina taivu ihan kaikkeen siihen mitä sielun silmin näkee tapahtuvan kun tuosta vähän kääntää tai näin vähän leikkaa. Hienoja ne aina ovat kuitenkin.

Kortin sisäpuolelle kirjoitetaan värssy. Jos on itse keksitty, niin aina parempi. Monta kertaa menee kynä suuhun kun yrittää keksiä sopivia riimejä.

 Taivas on täynnä tähtiä

ja kuusetkin kuiskii metsissä lämpöä,

joulurauhaa ne meille toivottaa.

Joulun rauha, lahja parhain!

Näin lukee punaisessa kortissa. Kenellehän se mahtaa olla osoitettu? Osaatko arvata? Kortin Eevert kiinnittää isoimpaan pakettiin.

Paketteja ei ole montaa, mutta hyvin aika kuluu niiden kanssa. On tämä yksi mukavimmista päivistä näihin aikoihin, huokaisee Eevert saatuaan kaikki kohdalleen.

Seuraavaksi sitten ne toimitetaan omistajilleen.

Tonttu
Tonttu

 Kuinkahan joulupukki sen hoitaisi tänävuonna, mietiskelee mies hymy huulillaan.

18.12.

Eevert on nukkunut nojatuolissaan koko yön! Ai kauhistus sentään, kun paikkoja kolottaa. Kuinkas sitä nyt näin pääsi nukahtamaan sikiuneen, että ei ole omaan sänkyynsä muistanut kömpiä. Eevert hieroo niskojaan ja kylkiään siirtyessään keittiöön aamukahvin keittoon. Tuli virisi pesään ja pian iloinen ritinä täytti huoneen.

Kahvinkeittoa
Kahvinkeittoa

 Eevert katselee ikkunasta ulos. Sataa lunta. Kovin on vaihtelevaista tämä sää, hymähtää mies muistaessaan eilisen vesisateen. Nyt maa on taas valkoinen ja puhtoinen. Äkkiä tienvierustat likaantuvat jos märkää tulee. Postikorttimainen keli, mikä sen mukavampaa.

Kaunis päivä houkuttaa ulkoilemaan. Eevert kävelee kylätietä. Kummallinen säksätys tuntuu seuraavan miestä. Mistäs se kuuluu? Eevert koittaa paikallistaa äänen, mutta tihenevässä lumisateessa se on hankalaa.

Vai siellä! Huudahtaa Eevert.

Puu
Puu

 Läheisissä puissa oravat rullaavat vinhasti puunrunkoja ympäri ja säksättävät toisilleen. Mahtaa niillä olla kisa menossa. Vuoroin kurkkivat eri puolilta puuta. Pumpulimaisen lumen sataessa oli mukava kulkea ja katsoa eläinten iloa.

Eevertillä on aina taskunpohjalla jotakin tarjottavaa pikkuystäville. Muutamia Oravan Herkkupussin antimia löytyi nytkin. Eevert osallistui hetken oravien keskusteluun säkättäen samalla tavalla. Rohkeampi niistä tuli jo lähemmäs kuusenoksille keikkumaan. Eevert asetti herkkupallot kannon päälle. Pian oravakaverukset kävivät ne poimimassa parempaan talteen. Aika paljon muuten mahtuuu noihin poskiin pähkinöitä, naurahti Eevert ja jatkoi matkaansa.

Herkut
Herkut

 Kotimatkalla Eevert poikkesi Marja-mummon mökille. Eevertillä oli tapana käydä välillä auttelemassa mummoa. Nytkin tarttui jo ennen sisälle menemistä kirveeseen ja pilkkoi muutaman sylillisen puita. Ensimmäisen kantoi mukanaan tupaan ja tervehti mummoa. Aina iloisena ja hyväntuulisena mummo otti vieraan vastaan. Kuulumiset vaihdettiin marjamehua samalla juoden. Mummo teki mitä parhainta marjamehua joka vuosi. Ilokseen sitä maisteli varmasti jokainen vieras. Viimeiseksi Eevert vielä kantoi sisään loput pilkotut puut ja lupasi tulla taas joku päivä uudelleen.

Puiden pilkkomista
Puiden pilkkomista

 Kotona Eevert kertasi päiväänsä ja ajatteli, että tänään oli hyvä päivä, vaikka yön kummallinen nukkuma-asento kolotti vieläkin kehossa.

17.12.

Viikko vielä Jouluun tuumaa Eevert aamulla tutkiessaan seinäkalenteria. Nopeasti päivät kuluvat. Mikäs merkintä täällä on – juuri tälle päivälle kirjoitettuna: Porkkanat.

Kalenteri
Kalenteri

 Eevert raapii korvallistaan. Mitähän porkkanoita tämä oikein tarkoittaa. Vielä on hieman aikaista tehdä joululaatikoita. Millään en nyt muista, harmittelee Eeevert ja ryhtyy kahvin keittoon. Jospa hyvä ja vahva kahvi virkistäisi muistia.

Ja virkistyyhän se. Suurinpiirtein samoihin aikoihin kun naapurin isäntä saapastelee keittiöön. Eläinten talvituokintapaikat laitetaan tänään kuntoon. Takametsissä on vielä sen verran sulaa ja lumetonta maastoa että sinne saa hyvin vietyä ruokalastit kärryillä. 

Miehet hörppäävät vielä personkupit ja lähtevät sitten päivä urakkaan. Ruokailupaikkojen täydentäminen talveksi on pitkä perinne ja jokainen talo siitä vuorollaan pitää huolta.

Tähystyskoppi
Tähystyskoppi

 Ruokintapaikalla on pieni vaja korkeiden jalkojen päällä. Tähystysmaja. Joskus siellä on Eevertkin istuskellut ja kameran kanssa koittanut saada metsän eläimiä taltioiduksi. Joskus on onnistunutkin. Viime kesänä kameraan tarttui karhu. Komea karhu se olikin! Olipa niitä joskus liikkeellä kaksikin kappaletta, mutta eivät osuneet samaan kuvaan. Kyllä se vain jännitti kun metsän kuningas ihan vieressä tallustelee.

Karhu
Karhu

 Miehet suuntaavat ensin naapurin maakellariin. Naapurilla on oikein iso kellari täynnänsä perunoita ja juureksia. Kärryyn lastataan melkoinen kuorma porkkanoita. Siinä on jäniksillä syömistä, naurahtaa Eevert katsellessään tuhansien porkkanoiden kasaa.

Porkkanoilla herkuttelevat myös muut metsän asukit. Erityisesti peurat pitävät niistä, kertoo isäntä asentaessaa tolpan päähän suolakiveä isompien vieraiden tarpeita ajatellen.

P1130028
Talviruokintaa

 

Metsästä palatessa tervehditään vielä naapurin ylämaankarjaa. Kyllä ovatkin märkiä. Eilisen kuivan lumisateen jälkeen on tullut täysi vesikeli. Märkyys ei tuntunut eläimiä haittaavan vaan yhtä ystävällisesti sen tervehtivät kulkijoita kuin ennenkin.

Karjaa
Karjaa

 Reissu saatiin tehtyä hyvissä ajoin. Kotona Eevert vielä ripusteli linnuille talvievästä pihapuuhun sekä täytti lintulaudan makoisilla jyväsillä.

Talipallo
Talipallo

 Vanha ilahduttaja Tönttötiainen lehähti oitis paikalle ja naksutteli nokkaansa kiitokseksi herkuista.

Tönttötiainen
Tönttötiainen

 Ilta tuli ja Eevertiä ramasi kovin. Hän sytytti takkaan tulen, istahti tuoliin sen eteen, otti lehden käteensä ja hetkessä vaipui uneen pehmeässä lämmössä.

Ilta
Ilta

 Emäntäkissa ja pikkukoira Tenho asettuvat miehen jalkojen juureen. Pian ovat unessa nekin. Talossa on hiljaista ja rauhallista.