Monenlaista kulkijaa

Aamu aukesi aurinkoisena ja oli taas oikein mukava jatkaa matkaa. Heti alkuun olikin sulku.

Siitä sai laiva heti aamupesut. Ihan kuin joku olisi tyhjentänyt pesuainepullon kanavaan. Valtaisa vaahto täytti nopeasti tilan.

Kanavan reunalla oli aamutoimet myös ankoilla menossa. Ihan kuin yön aikana olisivat kaikki sulat menneet sekaisin. Paremmin pääset seuraamaan ankkojen aamutouhuja täältä https://www.instagram.com/p/BzcyVNRhV53/

Matka jatkui joutsenpeheen johdattamana. Tarkkaan keskellä kanaalia ja samaa vauhtia kuin Narrowboat eli rauhallista kävelyvauhtia.

Seuraavana seurueen otti vastaan hanhi-armaada, joka toimivat satamavalvojina jokien haarautumakohdassa. Tarkkaan tutkivat ja katselivat nokanvarttaan pitkin kulkijoita. Palkaksi piti saada muutama leipäpala – suojelurahana vissiin.

Rantaheinikossa päviystävät myös haikarat. Niitä ei aina huomaa ennekuin lehahtavat lentoon. Ne eivät kovin lähelle päästä, vaan siirtyvät mieluummin turvallisen välimatkan päähän tarkkailemaan tilannetta. Palaavat sitten taas takaisin saalistuspaikalleen.

Jaha, ja mitäs täällä tapahtuu. Iso lauma nuorisoa oli lähdössä kanooteilla vesille. Jonkinlainen seikkailukeskus oli sillä kohdin. Turvajärjestelyissä oli hieman toivomisen varaa, näin vanhan leiriohjaajan silmin katsottuna. Yksi nelikko oli nurin heti kättelyssä ja nuoret miehet saivat kylvyn. Kanaali on vilkkaasti liikennöity, joten kannattaa olla tarkkana, vaikka laivat eivät kovaa vauhtia liikukaan.

Siinä sitä oli yhdelle päivälle tarkkailua kyllikseen. Yöpaikka löytyi läheisen Pubin rannoilta. Siispä purtilo kiinni ja pubiruokaa syömään. Kanaa tuli tilattua. On se siellä pekonin alla 🙂 Annokset ovat isoja. Aikainen mieskään ei niitä jaksa kokonaan syödä. Siitä mukavaa ruokaa että se on ihan tehty. Ei pakastepussista lämmitetty, niinkuin helposti kotimaisemissa tapahtuu. Ihan hyvää tietty se pakastepussiruokakin.

Kyllä tällä taas jaksaa.