6.12. Itsenäisyyspäivä

Tänään vietämme Itsenäisyyspäivää. Se on suomalaisille tärkeä juhla, sillä se kertoo että päätämme itse asioistamme ja voimme kaikki vaikuttaa kansaamme koskevissa päätöksissä. Suomi sai itsenäisyyden vuonna 1917, eli täytämme tänään jo 102 vuotta. Varsin kunnioitettava ikä.

Lippu

Eevert nostaa aamulla lipun salkoon. Se on itsenäisyyspäivän pitkäaikainen traditio. Traditio on perinne, totuttu tapa, joka on usein periytynyt jos vanhemmilta tai isovanhemmilta.

Liehuva lippu

Pian lippu jo liehuukin salossa. On aika palata sisälle muiden perinteiden pariin.

Itsenäisyyspäivän kynttilät
Itsenäisyyspäivän kynttilät

Itsenäisyyspäivänä on tapana sytyttää kynttilöitä parittain. Illan tullen Eevert sytyttää ikkunalle kaksi kynttilää klo 18–21.

Varmaksi ei tiedetä, mistä kynttiläperinne on saanut alkunsa, mutta useita arveluita on olemassa. Yhden tarinan mukaan kynttilöiden poltto juontaa juurensa Ruotsin vallan ajoilta. Tuolloin kynttilät sytytettiin ikkunoille kuningasperheen merkkipäivinä tai kuninkaiden vieraillessa Suomessa. Tapa säilyi myös Venäjän vallan aikana ja tuolloin kynttilät paloivat tietysti tsaariperheen kunniaksi. Tänään ne palavat oman Suomemme kunniaksi.

Kynttilät

Kynttilä on valon symboli ja kaiken pahan karkottaja. Jotkut liittävät kynttilät nimenomaan sotaan. He sytyttävät toisen kynttilän miehille, jotka menivät eivätkä palanneet ja toisen heille, jotka palasivat, vaikkakin sodan merkitseminä.

Aika paljon merkityksiä tutuille kynttilöille.

Hyvissä ajoin Eevertkin on ottanut esille sinisen ja valkoisen kynttilän. Niitä on eri puolella taloa ja illan tullen ne syttyvät. Mukavaa aikaa tämä joulunaika. Niin paljon saa kynttilöitä poltella.

Juhlavalaistus

Itsenäisyyspäivän viettoon kuuluu monia perinteisiä asioita. Eevertin kotikylän yksi perinne on juhlavalaista pikku kappeli kauniin siniseksi tällaisena juhlapäivänä. Suntio pitää huolta että kaikki valot kohdistuvat juuri oikein kappelin seiniin. Valaistus saa palaa seuraavaan aamuun saakka.

Yksi kommentoidumpia perinteitä on varmasti presidentin juhlavastaanotto. Eevertkin avaa hyvissä ajoin television ja valmistautuu seuraamaan juhlia. Se on arvokas perinne miehelle ja parasta onkin olla häiritsemättä kesken kättelyn.

Tiesitkö että, Eevert on presidentin linnassa käynyt ja tervehtinyt itseään valiokuntaneuvosta monta vuotta sitten. Presidentti Halonen itse oli estynyt tapaamisesta naapurimaan presidentin vierailun vuoksi. Siispä Eevert oli pikku hippasilla valiokuntaneuvoksen kanssa keltaisessa salissa. Kaikkea ne miehet keksivätkin kun vaimot ovat poissa!?!

Selvennykseksi varmaan täytyy kertoa että samassa hippaleikissä oli melkoisen iso joukko myös lapsia. Eivät ne miehet siellä sentään kahdestaan leikkineet.