Rankat juhlat

Takana oli totaalinen sadepäivä, joten Eevert vilkuili jo aikaisin aamulla kotivuorta ja pilvitilannetta. Vuori näkyi hyvin ja keli vaikutti kuivuneen edellisestä päivästä.

Tänään oli erityinen päivä, sillä seurueen leidi viettäisi merkkipäivää. Toiveena oli päästä yläilmoihin nauttimaan syntymäpäiväateria.

Siispä auto alle ja kohti Giggijochbahnia joka nostaisi seurueen 2.284 metriin. Sieltä sitten kevyttä (raskasta) nousua noin 400 m korkeuskäyrillä ylöspäin.

Lampaat pilvessä

Näillä mailla laidunsivat lampaat. Niiden keskustelu kiiri vuorenrinteitä yllättävän kovaa. Ylös noustessa oli paikoin vielä paksua pilvipeitettä joka teki maisemasta hyvin jännittävän.

Kova nousu

Nousu oli kova. Paikoittain keskimäärin 10 askelta ja tauko. Niinhän se on että matka ei tapa, vaan vauhti lohdutti Eevert seuruettaan.

Kovaa on

Onneksi oli mukana sauvat joilla sai hieman tuettua kovaa nousua.

Määränpää saavutettu

Opasteessa hissiasemalla luki, että nousuun menee tunti. Ehkä se tunti menee paikalliselta kulkijalta joka on tottunut liikkumaan rinteillä. Eevertin seurue osaa kyllä sujuvasti kertoa annetut aikamääreet kahdella. Silloin ollaan lähempänä totuutta.

Niinpä tunnin ja 50 minuutin kuluttua oltiin saavutettu määränpää.

Kappeli

Lähellä oli pieni kappeli. Se piti tietenkin tarkastaa ennen ateriointia.

Rotkogelhutte

Seurueen määränpää oli Rotkogelhütte, 2666 metrissä. Ylös päästyä keli selkeni kunnolla. Paikka oli mahtavien vuorten ympäröimä ja ympärillä olivat mitä mainioimmat rinteet laskettelijoille.

Ruoka oli hyvää ja se oli oikein sopivan ravitsevaa kulkijoille. Pyttipannua paikalliseen tapaan.

Pyttipannu

Jälkiruuaksi kaakaota rommitilkalla.

Ruuan jälkeen oli aika palata hissiasemalle alas. Ylös nousu otti pahasti keuhkojen päälle, mutta laskeutuminen vastaavasti jalkoihin.

Maisemien ihailua

Onneksi oli takana hieman kumpaakin kokemusta, niin matka taittui hyvin. Laskeutuminen sujui lähes ihanneajassa – tai siis siinä ajassa mikä sille oli laskettu.

Kirkastuu

Väsynyt mutta onnellinen seurue pääsi takaisin majapaikkaansa. Peseytyminen reissun jälkeen oli mahtavaa. Alppiauringon säteissä vielä kilisteltiin kuohujuomalla koko seurueen voimin.

Kuohujuomaa

Hyvä on ihmisen olla.

Lasi

Huomenna on uusi päivä ja uudet seikkailut 🙂

Vastaa