Kolmas adventti

Aamulla aikaisin on jo  liikettä kylällä.

Eevertin pikkukoirakin on lähtenyt haistelemaan kirpakkaa aamuilmaa. Maahan on satanut hieman lunta ja keveät hiutalet ovat Tenhon mielestä oikein hauskoja. Niitä on kiva nuoleskella ja hauskasti lumi pölähtää kun nenällä vähän tuhahtaa lumen pinnalla.

Aamuhämärässä

Lumihiutaleita jahdatessaan se on kivunnut kappelimäelle huomaamattaa.

Kas näyttää siltä että Suntio on jo valmistelemassa aamuhetkeä.

Valokeilassa

Uteliaana Tenho kurkistelee pihamaalta sisälle. Usein Suntiolla on taskussaan jokin makupala pikkuista ystäväänsäkin varten. Tenho hieman arkailee, sillä Suntio näyttää olevan kovin keskittynyt tehtäviinsä.

Tänään syttyvä kolmas adventtikynttilä on rauhan kynttilä. Sitä sytytelleessään Suntio tuumii, että joutaisi tämmöisen tärkeän kynttilän sytyttää useamminkin.

Suntio asettelee kynttilät paikoilleen adventtikynttelikköön ja jatkaa mietintäänsä keskittyneesti.

Toisen Adventtikynttilän sytytys

Rauha – niin ihmisen sydämessä kuin tässä maailmassakin on tärkeä asia. Silloin kun ihmisellä on hyvä olla niin ei tarvitse toistakaan vahingoittaa millään tavalla. Niin usein ja helposti omaa kiukkua ja huonoa tuulta haluaa jakaa toisille. Sitämukaa riidat ja turhanaikaiset jupinatkin saavat valtaa.

Mikähän siinä oikein onkaan kun niin helposti löydämme viat ja vääristymät sen sijaan että iloitsisimme olemassa olevasta ja pyrkisimme rakentamaan parempaa huomista. Ihmisen mieli on välillä hassu. Tai sitten nariseminen on vain niin mukavaa. Ken tietää – tuumii Suntio ja purskahtaa nauruun.  Tänään ei ainakaan ole aikomustakaan valitella mistään, vaan iloita siitä että on aika sytyttää kolmas adventtikynttilä näyttämään valoa ja iloa kaikille kävijöille.

Kappelille on jo matkalla ihmisiä. Heidän perässään Tenhokin uskaltautuu ovelle katselemaan. Pian Kappelista kuuluu kaunis laulu:

Nyt loistaa kolmas kynttilä,
niin kirkas, kutsuva.
Oi, kohta meille kuningas
jo syntyy tallissa. (virsi 13)

Kolme kynttilää

Pikkuinen Kappeli on kynttilänsytytyslaulun jälkeen täynnä iloisia ja nauravia kirkkovieraita. Yksi suuri ilahduttaja on Tenho-koira joka on toisten perässä astellut sisään ja asettunut kaikessa rauhassa istuskelemaan käytävälle ja katselee lumoutuneena kynttilöitä, kukkia ja valoja.

Ilo ja hvyä mieli tarttuu herkästi.

Kirkkotarha

Millaisia hyviä asioita Sinun elämässäsi on?

Vastaa