Tunnelipäivä

Helle on tavoittanut Britannian. Käsivarsissa ja nenänpäässä punoittaa jo arasti. Vesillä en varsinaisia varjopaikkoja ole tarjolla.

Päivä alkoi tunnelisulkeisilla. Välillä niitä oli siihen tahtiin että koko miehistö pääsi hommiin. Toista kun avattiin niin toista suljettiin yhtäaikaa. Sulkuja oli riittävästi. 12 puomin jälkeen alkaa kädet olla melkoista spagettia, siitä huolimatta että työ on hyvää ja mukavaa vaihtelua.

Linnusto on ihastuttanut koko reissun ajan. Eevert on niitä innokkaasti tutkinut. Monet ovat löytäneet nimen, mutta tämä töyhtöpäinen kaunokainen on vielä ilman tarkempaa lajimääritystä.

Kanaali on ollut alkujaan täysin työkäytössä joten majapaikkoja ja Pubeja on tasaiseen tahtiin. Niissä on ennenvanhaan syötetty työväki ja vaihdettu kanaalissa työjuhtina käytetyt hevoset levänneisiin. Tämä Pubi tuli myös matkailijoille sopivaan kohtaan. Pubilounas kelpasi tänäänkin. Listalta löytyi Green Thai Curry.

Matka jatkui tankkauspaikkaa etsien. Hieman harvakseen tuntuisi olevan sellaisia paikkoja. Ja jos löytyykin niin on lappu luukulla, että suljettu on – pahoittelumme. Kohta viikko menty tankillisella. Hieman jo mietityttää, että koska se loppuu 😀

Tästä kohtaa ei enää peruuteta. Ei siitäkään syystä että kanavanvartija tulee hoputtamaan. Kaasua nyt – hurry hurry – pitää ehtiä tunneliin!

Tunneliin oltiin menossakin. Harecastle tunnel kulkee läpi Harecastle Hillin ja pituutta sillä on 2500m. Valmisteluja ei ehdity tehdä, koska tunnelimestari tuuppasi suoraan putkeen.

Periaatteessa kaikki valot päälle purtiloon ja keulavalot nayttämään suuntaa.

Tunneli oli todella pimeä. Ei mitää muuta valoa. Samaan aikaan siellä ei ollut meidän kanssamme muita aluksia, joten kokemus oli hyytävä. Muutama pehmeä tömähdys purtilon pohjaan – mitähän siellä oli? Tuonelanvirta kävi mielessä. Syntyi useampiakin tarinapohjia Harcastle tunnelin salaisuus jne.

Tässä kohden en saa videota upotettua, mutta pienen makupalan matkasta saa käymällä Instagramissa https://www.instagram.com/p/BzQmHOtBfde/

Viimein kaukaisuudessa oleva valopiste laajeni ja 38 minuutin tunnelimatka päättyi.

Tunneli on rakennettu James Britleyn toimesta vuosina 1766-1777. Herra Brintley ei ehtinyt nähdä sitä valmiina ja toiminnassa koska kuoli jo vuonna 1772. Työ tehtiin loppuun George Henshallin toimesta. Se on Britannian pisin kanaalitunneli. On siinä ollut aikanaan hevosilla myös pimeä ja pelottava taival aikanaan! Kanaalin sivussa kulkee kokoajan polku, joka on alunperin ollut juuri hevosten kulkupaikka. Tunnelissa se oli näkyvissä vain paikka paikoin. Se on purettu pois käytännössä koko matkalta.

Sitten olikin aika löytää yöpaikka. Uni tuli pian ja herätys aikaisin. Kymmenet hanhet tööttäävät porukalla kulkijat hereille ja matkaan.

2 thoughts on “Tunnelipäivä”

    1. Joo, kyllä oli vähän jännät paikat. Isoja valmisteluja ei ennättänyt tehdä.

Vastaa