18.12.

Melkoisia halkoja on ilmaantunut keittiöön. Taitaa olla sellainen päivä, kun Eevert lämmittää ison leivinuuninsa ja ryhtyy jouluruokien valmistamiseen. Leivinuunin lämmittäminen kestää monta tuntia ja sinne laitetaan isoja metrisiä koivuhalkoja useampi pesällinen.

Halkoja uuniin
Halkoja uunin lämmittämiseen

Eevert on aloittanut uunin lämmittämisen jo aamuvarhaisesta, sillä isot puut palavat pitkään. Lämmitetty leivinuuni on vähintäänki yhtä pitkään myös kuumana, joten monien ruokien paistaminen on mahdollista seuraavaan aamuun asti. Hyvin näyttää tuli tarttuneen kuivaan puuhun. Melkoisen lämmintä se on lämmittäjällekin kun pitää tulta vahtia ja puita lisätä.

Uunin luukku
Uunin luukku raollaan

Koko talo lämpiää niinä päivinä aivan erilailla, eikä lämpöä juuri tarvitse tuottaa lisää lähipäivinä, ellei oikein mahdoton pakkanen tule. Hyvin uuni varaa lämpöä itseensä.

Kun uuni on valmis Eevert poistaa loput hiilet ja tuhkat. Sitä varten on kyläseppä tehnyt lattaraudan ja omista käsistä on syntynyt uuniluuta, millä loput tuhkat saadaan arinalta pois. Hiilet pudotetaan uunin suuluukun edessä olevaan syvennykseen ja sieltä sitten jäähtyneenä toimitetaan aikanaan pois. Sitten onkin uuni jo valmis käyttöön.

Leivinuuni

Oppinsa leivinuunin käytöstä Eevert on saanut isoäidiltään. Olipa kerran ihan lehtijuttukin mummusta ja vanhasta taikinajuuresta. Sen on Eevert tallettanut muistojensa laatikkoon ja aina joskus se sieltä putkahtaa. Tällä kertaa se pysyi kätkössään, mutta ehkä jokupäivä osuu Eevertin vanhoihin silmiin. Oletkos sinä joskus hukannut jotakin ihan silmiesi alle? Sellaista sattuu Eevertille aina välillä.

Uunin lämmityksen vuoksi keittiössä valmistuvat Eevertin perinteiset jouluherkut. Porkkana-, maksa- ja lanttulaatikot, imellytetty perunalaatikko (=Eevertin erityistä herkkua) ja punajuurivuoka. Joululeipääkin on hyvä paistella jälkilämmössä, puhumattakaan puuroista ja siitä maailman parhaasta joulukinkusta. Monet tavallisetkin ruuat tuntuvat saavan lisämaukkuutta kun ne on valmistettu vanhassa leivinuunissa.

Uunin paistamia
Uunissa paistuneita jouluherkkuja

Joulussa maut ja tuoksut ovat jotakin erityisen olennaista. Ruoka kätkee melkoista perinnettä perheistä ja suvuista. On paljon sellaista mitä tarjoillaan vain juhlan aikana ja muun osan vuotta säilyy vain muistoina niin mielessä kuin kielelläkin. Lanttulaatikkoa voisi mainiosti nauttia vuoden varrellakin, mutta niin vain on käynyt että Eevert sitä vain joulun aikaan hiljaa hauduttelee uuninsa jälkilämmössä. Mitä hiljaisempi lämpö ja pidempi aika, niin sen makeammaksi muuttuvat niin lanttu kuin perunakin.

Laittoipa Eevert kerran imellytettyä perunalaatikkoa ikiaikaisen reseptinsä mukaan. Tuli sitten vieras taloon samoihin aikoihin kun laatikko otettiin uunista ulos. Eevertin ja monen muun Taavitsaisen mielestä se on parhaimmillaan juurivalmistuneena hyvin notkeana ja rusahtavana vellinä. Mikä sen parempi kinkun kylkiäinen! Silloin tarjottiin vieraalle tuota vasta valmistunutta herkkua. Vieras siirteli laatikkoaan lautasella puolelta toiselle, eikä saanut syötyä.

Lopulta, varovasti kysäisi, että olikos Eevertin pernat päässeet jäätymään, kun on niin vetiseksi mennyt koko laatikko? Pilaantuneet ovat varmasti. Ja niin monta laatikkoa mennyt ihan haaskuun.

Eipä tainnut vieras Eevertin mukaan ymmärtää hyvän päälle 😀 Kyllä se taavitsaisenkin laatikko jähmettyy viimeistään jäähdyttyään, mutta se onkin jo toinen juttu.

Uunin antimia

Syntyypä vielä kaiken päätteeksi pullat ja piirakatkin 🙂 Kyllä nyt kelpaa!

Vastaa