Heteestä huolimatta hieman on jotakin pientä koetettu kasata. Keittiön ahtauteen tuskastuin jo aikaisemmin. Valmiit porrasratkaisut vievät suunnattomasti tilaa ja muiden kalusteiden sovitteleminen tuntui hankalalta. Nyt olisi sitten tarjolla portaita ja kaiteita niitä tarvitseville kolmet kappaleet lakattuina.
Keittiön astiakaappia oli tarve saada kasattua. Esiin otettiin balsaa ja pahvia, valmista rimaa ja maalia. Niistä vähitellen muotoutui kaappi, ehkä jopa himpan siihen suuntaan kuin kaavailinkin.
Valmiita kaavoja kaappiin en löytänyt, joten tein ne itse. Ja muokkasin valmisteluvaiheessa melko monta kertaa uusiksi. Alkuperäisistä kaavoista ei sitten vissiin ole iloa juurikaan
Oviin sain ihan saranoinnin tehtyä, jopa upotettuna. Vaan en naulattuna. Miten ihmeessä naulaatte niitä 3mm nauloja?
Nämä menivät liimalla kiinni, mutta ovet kuitenkin toimivat. Ensimmäiset oikeasti avautuvat ovet!
Kaapin sisällä on kaksi hyllyä kaikkea tarpeellista talletettavaa varten.
Kahvitarjotin näyttää olevan valmiina tarjottavaksi ja kasa maukkaita munkkeja. Munkkileipuri varmaankin tunnistaa herkkunsa. Hyllylle on päätynyt myös maukasta Sveitsin suklaata. Tummaa sellaista, sillä siitä Eevert varsinkin pitää.
Samaan sarjaan on hiljalleen valmistumassa mös muita kalusteita. Tiskipöytä ja ruokakaappi nyt ainakin. Hienoisen ongelman tietenkin tekee se, että pintamaali tietenkin sekoitetaan jokaista kalustetta varten erikseen ja saman sävyn saaminen on ehkä hieman tuurista kiinni. Sävytyksen määrää tällä kertaa aikaisemmin tilaan sijoitettu pirttipöytä.
Ja taustalla olevat portaat siis poistettu käytöstä ja nyt valmistunut kaappi tulee yläkertaan menevien portaiden paikalle.
Täytyy laittaa tiloista kuvia jahka “valotus” on kohdallaan. On ollut niin kuuma että kaikki ikkunat on peitetty, joten luonnon valoa ei paljon pilkahtele pikkutaloonkaan.










Hienon kaapin olet tehnyt. Minä naulasin niitä nauloja pinsettien ja pikkuvasaran kanssa ja aika hankalaa oli. Hävitin vain yhden naulan!
Hieno toteutus! Jotain tuollaista munkin pitää yrittää.
Ne pienet naulat saa paikoilleen kun ensin tekee piikillä reiän ja sitten painaa naulan pihdeillä paikoilleen. Lopun voi naputella pikkuvasaralla. Mutta joissakin tapauksissa liima on ainut mikä toimii.
Oikein kivan näköinen tuo astiakaappi! Minulla on naulat jääneet vielä testaamatta, kun eivät oikein pysyneet hyppysissä.
Kaunis kaappi ja ovetkin toimivat!
Hieno kaappi! Mä haluaisin myös oppia tuon saranoinnin. Kerran kokeilin valmiilla saranoilla, mutta en saanu onnistumaan…
Hieno kaappi – ja tuo pirttipöytä – oletko senkin tehnyt itse – ihan on samanlainen kuin äidillä kesämökillä!
Hmm… minä olen hukannut jo monta naulaa enkä yhtään naulannut mihinkään
Pirttipöytä on Siipan tuoma tuliainen jota sitten tuunailin aikani sen näköiseksi kuin muistin sen lapsuudessa olleen ja lopuksi maalasin varovaisesti.
Kokoamassani astiakaapissa oli alunperin myös avattava laatikko “pöytalevyn” alla. Hylkäsin ajatuksen kokemuksen puutteessa ja siihen tulee vielä lista päälle niin ei näy tyhjiä koloja.
Kiitos kannustavista kommenteista. On niitä aina niin mukava vastaanottaa.
Juu hieno on kaappisi, olet etevä :O))
Komea kaappi ja hienoja ostoksia matkalta näyttää tulleen. Minä käytän saranoiden naulaamisessa semmoista työkalua, joka ohjaa naulaa paikoilleen, mutta en tiedä sen nimeä. Ensin poraan dremelillä oikein ohuella terällä ohjaavan reiän, sitten laitan tipan liimaa ja pinsettien ja tuon em. työkalun avulla ährään naulan paikoilleen.
Kaappi on komia.
Saranoista… talon väliovia olen valmiilla saranoilla laittanut, mutta isommilla. En ymmärrä millä niitä aivan pieniä = sopivan kokoisia saranoita kiinnitetään. Eihän niitä nauloja saa pinsetteihinkään.
Liimaa vaan, tai sitten niitä liian suuria malleja ja paljon maalia päälle.
Ompa hieno ja siistin näköinen kaappi! Itsekin olen tuskaillut saranoiden kanssa ja ratkaisin myös liimalla kiinnityksen. Seuraavalla kerralla ehkä yritän jo naulojakin, kun tuossa oli muutama hyvä vinkki.
Hyvän näköinen keittiökaappi.
Kivat sivut siulla! ja hauskoja kuvia!
Aivan ihanan kaapin olet tehnyt!
Ne saranat, joita olen käyttänyt, pitävät mukanaan pussissa pieniä ruuveja.. eli siinä päässä on kuin onkin ristipääruuvarille paikka, joskin aika huomaamaton, niinkuin koko pieni ruuvikin
Olen kiinnittänyt siten että pidän pinseteillä/pihdeillä ruuvia paikoillaan ja kierrän sellaisella ihan ihan pienellä ruuvimeisselillä, joita saa joka rautakaupasta muutamalla eurolla sarjan, olsiikos johonkin sähkötöihin oikeasti tarkoitettuja. Puolet ruuveista kyllä aina katoaa matkalla ja melkoisesti kuuluu myös ärräpäitä
Piti oikein mennä tarkistelemaan naulojen päitä. Näissä omissani ei näy ristipäätä. Tarvinnee tutkailla saranakaupassa vaihtoehtoja
josko sitten onnistuisi paremmin. Ei sillä että kun itselleen tekee, että haittaisi. Olisi se vaan jonkin sortin työvoitto kun saa kaikki oikein laitettua. Haastetta riittää myös tuleville askarruksille.
Nyt on hieman tyssännyt nypertely kun on pitänyt huolehtia tästä 1:1 elämästä enempi ja reissata kun on kivat ilmat… tai ainakin suurimmaksi osaksi.
Kiitos Maria ja kaikki muutkin vinkeistä. Näillä on hyvä jatkaa.