29.11. Joulukalenteri

Jouluajatukset ovat vallanneet vanhan miehen mielen. Hiljainen lumisade johdattaa hänet pian mielikuvissaan suureen metsään ja pieneen mökkiin. Mökissä kaikki arjen huolet ja vaatimukset saavat jäädä. Tuli vain ritisee takassa josta leviää lepponen lämpö pieneen mökkiin. Hyvä siellä on viivähtää… nauttia vain olemisesta.

Vielä on sinne saakka matkaa. Eevert kyllä tietää vanhana hupsuna, kuinka odotuksen aikaa voi lyhentää ja jopa nauttia siitä. Eevertin mielestä joulussa ehkä parasta onkin sen odottaminen ja valmistautuminen. Saa nauttia pidempään.

Mitä olisi joulu ilman joulukalenteria!

Äidin perintökalenterin lisäksi Eevertille, vanhalle miehelle, on joskus ilmaantunut myös monia muita perinteisiä kalentereita. Mielellään hän availee pieniä luukkuja ja ihastelee sieltä ilmestyneitä kuvia.

Useana jouluna Eevertin ilona on ollut Partiolaisten joulukalenteri. Partiolaisten kalenterilla on Suomessa pitkät perinteet. Se sai alkunsa kun Tessi Fazer kertoi Ruotsissa näkemästään joulukalenterista Suomalaisen Partiotyttöliiton hallitukselle vuonna 1947. Hänen innoittamanaan sellainen suunniteltiin ja kuvana komeili piparkakkutalo. Ensimmäinen kalenteri ei käynyt kovin hyvin kaupaksi, sillä sen merkitystä ei heti ymmärretty. Sinnikkäät partiolaiset tekivät uuden kalenterin seuraavana vuonna ja hiljalleen se löysi paikkansa lapsiperheistä. Niin ja tietenkin Eevertin talosta.

Adventtikalenteri
Partiolaisten kalenteri

Eevertin kalentereita on toisinaan useita ja mielellään hän hankkii sellaisia myös rakkaille sukulaislapsilleenkin. Yksi ehto niiden hankkimisessa on. Ja se onkin vankka periaate miehellä. Kalenterin pitää olla suomalainen ja vielä parempaa jos se on adventtikalenteri. Suomalainen sen vuoksi, että sieltä paljastuu kaikki meille suomalaisille tärkeät asiat ja päivät. Ja adventtikalenteri siksi, että sieltä löytyy myös joulupäivä, joka Eevertin perheessä on aina ollut se varsinainen juhlapäivä.

Nykyisin Eevert on saanut oikein hakemalla hakea sopivia kalentereita. Kaupat ovat pullollaan erilaisia suklaa- ja yllätyskalentereita. Niistä Eevert ei erityisemmin välitä ja jättääkin niiden hankkimisen toisille.Tenho-koiraa sen sijaan Eevert on muistanut omalla koiramaisella joulukalenterilla.

Keittiön pöytä
Keittiön pöytä

Eevertin aamut alkavat kahvin keittämisellä. Sillä välin kun kahvi valmistuu Eevert sytyttää kynttilän pöydälle ja avaa kalenterin luukun. Vasta sen jälkeen hän valmistaa itselleen aamiaista. Tänään näyttää olevan voileipiä ja kahvia sekä hedelmiä. Aamuista Eevert nauttii. Talo on hiljainen, pakkanen hieman paukahtelee nurkissa. Kiehuvan veden äänet ja valmistuvan kahvin tuoksu hivelevät sisintä myöten. Hiljalleen pöytä on katettu yhden miehen tarpeisiin. Lehden kun vielä hakee portin pielestä postilaatikosta, niin aamu on täydellinen.

Kun kaikki on valmista mies istahtaa pöytään pikku-koira jaloissa kiehnäten. Tenho aivan kuin odottaisi jotakin… ”Voi sinua” tokaisee Eevert. Melkein hän olikin unohtanut, että tänä vuonna myös Tenholla syytä odottaa aamuja kynttilän valossa.

Tenho-koiralla on oma joulukalenteri. Sen avaaminen on osa yhteistä aamuhetkeä. Häntä villisti heiluen pikkukoira innostuu kun huomaa Eevertin ojentavan sille kalenterin. Kirkaat silmät katselevat pää kallellaan vanhoja ja viisaita silmiä. Eikä aikaakaan kun alkaa hurja tanssi ja hyppely kikku keittiössä. Hymyillen Eevert seuraa ystävänsä innostumista ja ohimennessään rapsuttaa korvan takaa pikku koiraa.

Mitä arvelet Tenhon kalenterista löytyvän?

Tenho tarkkana
Tenho tarkkana

Eevertin joulukalenteriin ja sen kulkuun voit osallistua. Kirjoita kommenttiosioon arvelusi kysymyksestä tai ajatuksiasi siitä miten Eevertin joulupuuhat jatkuisivat tästä eteenpäin. Jouluna, 25.12.2010 kaikkien tarinanjatkajien kesken arvotaan Eevertin huolella valmistama joulupaketti.

5 thoughts on “29.11. Joulukalenteri”

  1. Evert aloittaa valmistelut kirjoittamalla muistilistaa. Kaikilla asioilla on oma aikansa ja paikansa. Joulukalat tulee pyytää, joten verkot pitäisi virittää ja sitten tietysti säilöä ja laittaa kalat.
    Taatelikakku tulee myös leipoa hyvissä ajoin jotta se ennättää maustua meheväksi.
    Eevert varmasti myös poikkeaa kylässä viemässä joulutervehdyksiä tuttavilleen ja lähimmilleen ihan itse. Eevert ei tyydy vain korttien kirjoitteluun. Vain kaukausimmat saavat Eevertiltä hartaudella valmistetut yksilölliset korti. Joten askartelua ja glökiä kynttilöiden valaistessa tupaa on myös tiedossa.

  2. Pikkukoiran ei tarvitse arvella, se tietää.. Onhan koiran hajuaisti todistettavasti miljoona kertaa parempi kuin ihmisen. Eevert ei vain kaiken touhun keskellä ole huomannut kalenterissa olevia nenän jälkiä ja kalenterin nurkkaa, jota pikku koira kokeili nakertaa maistiaisiksi..
    Kävi nimittäin niin, että kun Eevert aamulla asioille lähtiessään jätti pikkukoiran yksin kotiin, tuli pikkukoiralle tylsää. Eevertin koira kulkee yleensä aina Eevertin mukana joka paikkaan, mutta tänään sen oli jäätävä yksin kotiin, eikä se ole tottunut olemaan montaa tuntia yksin. Olihan se aluksi mukavaa, sai loikoa keskellä sohvaa ilman, että kukaan tuli tuuppimaan ja työntämään sivuun, torkutkin tuli otettua, herkkupalloa pyöriteltyä ja nakerrustikkuja jyrsittyä, mutta sitten iski tylsyys.. Pikkukoira pötkötteli sohvalla ja pohti mitä sitä tekisi. Lopulta se sai idean auttaa Eeverttiä, näin joulun tullen on Eevert kantanut tupaan jos jonkinlaista punaista joulukoristetta, mutta Eevert on unohtanut tyystin makuuhuoneen, siellä on valkoinen päiväpeitto eikä näytä yhtään joululta.. Pikkukoira tassuttelee makuuhuoneen puolelle ja hyppää vuoteelle (jonne meneminen siltä on ehdottomasti kielletty, mutta jos auttaa toista niin kai silloin saa mennä johonkin kiellettyynkin paikkaan??). Pikkukoira kuopsuttaa päiväpeittoa ja huomaa, että Eevertillähän on punaiset lakanat. Miksi se peittää vuoteen tylsällä valkoisella peitolla jos sillä on punaiset lakanat, pohtii koira. Siis tuumasta toimeen päiväpeitto kasaan keskelle sänkyä, siinä touhutessaan hauva huomaa samalla hyllylle asetetun joulukalenterin ja osoittaen melkoista akrobatiaa se taiteilee joulukalenterinsa lattialle ja alkaa tutkia sitä. Oi miten houkuttelevalta joulukalenteri tuoksuukaan, tekisi mieli syödä kaikki pienet herkut heti, pikkukoira ei voi vastustaa kiusausta ja nakertaa vähän joulukalenterin kulmaa. Mutta sitten pikkukoira muistaa kuinka tärkeää joulunodotus Eevertille on ja maistaa enää vain ihan vähän sieltä kulmasta, josko Eevert ei sitä huomaisi, tuumaa pikkukoira. Mutta ei, sisustusprojektihan jäi kesken.. Pikkukoira silmäilee makuuhuonetta ja toteaa, ettei lakanoiden punainen sävy ole lähelläkään joulunpunaista. Mistä siis apu? Pikkukoira muistaa että olohuoneen sohvalle on levitetty punainen päällinen joulun ajaksi, josko sen toisi makuuhuoneeseen.. Siis sohvan kimppuun, pikkukoira alkaa kuoria punaista sohvanpäällistä mutta työ jää puolitiehen kun väsy iskee ja uni vie pienen sisustajan mennessään.
    Pian ovella rapisee ja Eevert kopiskelee sisään, pikkukoira hätkähtää hereille, häntä rummuttaa ryhmikkäästi sohvan patjaa pikkukoiran toivottaessa isännän tervetulleeksi kotiin. Eevert katselee hölmistyneenä ympärilleeen, mitäs täällä on oikein tapahtunut, Eevert ihmettelee. Pikkukoira tarjoaa Eevertille tassua ja vilkaisee paheksuvasti hyllynreunalla istuskelemaan tonttuun.
    ”Jaa-jaa, vai että niinkö siinä kävi.. Minä ihan luulin että sinä..” toteaa Eevert verkkkaan ja rapsuttaa koiraansa korvan takaa.
    Niin, niinhän siinä kävi ja pieni koira tietää varsin hyvin mitä joulukalenteri pitää sisällään, mutta tietääkö kukaan muu..

  3. Eevertille kaikki joulua edeltävää neljä sunnuntaita ovat tärkeitä. Yksi kerrallaan hän sytyttää aina uuden kynttilän. Kun neljäs on syttynyt, tietää Eevert joulun olevan lähellä. Samalla aina kun uusi kynttilä syttyy Eevert muistelee lapsuusaikojaan. Joulukinkku pitää muistaa laittaa suolaan viimeistään itsenäisyyspäivänä. Suolan riittävyyttä hän kokeilee perunalla. Kun peruna nousee pinnalla, suolaa on riittävästi. suolavesi keitetään ja siihen laitetaan merisuolaa. Kinkku upotetaan jäähtyneeseen veteen ja annetaan siellä muhia jouluaattoa edeltävään päivään, jolloin kinkusta huuhdellaan liiat suolat pois pinnalta ja laitetaan aattoyöksi uuniin. Eevert käy aina välillä katsomassa ettei kinkun liemet valu uuniin. Eevert on varannut uunipuiksi koivua, että uuni saadaan riittävän kuumaksi, ettei se liian äkkiä jäähdy. Uuni on lämmitetty jo aamulla, kun kinnkku illalla sinne laitetaan. Eevert muistelee kuinka ihana oli lapsena herätä aattoaamuna valmiin kinkun tuoksuun: Kinkku kuorrutettiin sinappi- ja korppujauhehunnulla. ja laitettiin vielä’ hetekeksi uuniin saamaan väriä. Ja miten hyvältä maistuikaan aamupalalalla kinkun rasvaan kastettu leipä….

  4. Aivan ihania juttuja kaikki, ooh, nyt tekee mieli jo kinkkua, taateleita ja omatoimista jouluapulaistakin!

  5. Mie voin laittaa apulaisen matkahuollon mukana sulle muutamaksi päiväksi, se on täällä sisustushommat hoitanu niin voi tulla avustamaan sua. Se on myös erinomainen viikkaamaan peittoja ja vilttejä 😉
    Onneksi huomena pikkuapulainen on taas koulussa mukana, niin ei tartte kotiin tullessa alottaa paikkojen järjestelyllä 🙂

Vastaa