Eteinen etsii itseään

 

Pientä puuhailua lauantain ratoksi. Aikaa sitten kesken jäänyt eteinen etsii itseään. Pitkä ja kapea tila on osoittautunut hankalaksi ja mielikuvitus tuntuu olevan jumissa sen kanssa. Tilaan syttyi aikanaan Eeverttilän ensimmäinen valo. Ja siihen se sitten jäikin…

 

Kurskistus ovesta
Kurskistus ovesta

 

Vaan kun on ovenpieltäkin saatu hieman ilmeikkäämmäksi, niin onhan oven taaksekin syytä saada jotakin mikä sieltä näkyy. Aikaisemmin eteiseen on syntynyt naulakko, Peikkoneidin koukkujen avulla. Samalla kertaa sahailin penkkejä ja muuta pientä tarvittavaa. Mielenkiinoisen värisen maalinkin sekoittelin.

 

Sisälle vaan
Sisälle vaan

 

Jokin kaapintapainen piti eteiseen saada. Minne Eevert muuten laittaisi työkalujaan tai petroolipullojaan. Omaan tapaani piirustuksia syntyi ehkä ennemminkin perästä päin ja luovan intuition varassa valmistui ensin kaapin yläosan hyllyt. Siellä ne lojuivat eteisen lattialla reilun kuukauden ennenkuin alaosan tekeminen kävi edes mielessä. Väri arvelutti hieman, koska Eevertillä on melko tummasävyistä kaikki muu. No ehkä nämä ovat isoäidin peruja ja vanhan kylätimpurin aikaansaannoksia koristeineen päivineen.

 

Hyllyt
Hyllyt

 

Hyllyiltä löytyykin paljon tarpeellista ja sinne jäänyttä. Vanha noitarumpukin on löytänyt paikkansa takaseinän naulasta. Mistä lie sekin kulkeutunut taloon. Vaari olikin ahkera lapinkävijä, olisiko hänen matkoiltaan tullut tuliaisina. Melkoinen velho se oli vaarikin. On varmaan kokenut syvää yhteyttä lapinmaan shamaanin kanssa. Kertovat kyllä, että eräällä retkellään sai ihan lapinkasteenkin varsinaiselta lapinmieheltä, joka osoittautuikin ranskalaiseksi. Hyvin osasi nokipannukahvitkin keittää ja kuksat asianmukaisesti vihkiä. Melkoisen hvyin oli roolinsa opetellut kun vieraat eivät epäilleet hetkeäkään kastajansa syntyperää.

 

Väkipyörä vai pylpyrä?
Väkipyörä, ploki vai pylpyrä?

 

Vanha pylpyräkin on löytänyt paikkansa hyllyssä. Mahtaakohan se olla peräisin Eevertin vanhasta laivasta? Niitähän laivoista löytyi jos jotakin kokoa eri tarpeisiin. Taitaapa siitä olla hyötyä monissa maatalonkin puuhissa. Aina jotakin pitää nostaa tai kannatella vaikkapa ullakolta alas ja ylös.

 

Vanha kaappi
Vanha kaappi

 

Siinä se nyt on. Lintallaan ja kallellaan vähän sinne ja tänne. No, ompahan kuitenkin. Puuleikkaukset ovissa sensijaan ovat mallikkaat ja taattua Tiimari-laatua 😉

 

Eteinen
Eteinen tänään

Eteisen kokonaiskuvaaminen on myös haasteellista. Tämmöistä tuli tänään.

Eevertin kävelykepit ovat saaneet vanhan kirnun säilytyspaikakseen. Kirnu on syntynyt hammastikuista ja pahvista. Hienoista pinnoitus/maalausongelmaa syntyi siinäkin, joten projekti pinnan osalta jatkuu.

Eteisen oikeanpuoleinen ovi johtaa Eevertin makuukamariin ja vasemman puoleinen saunaan. Ja saunahan on Eevertin lempipaikkoja, joten eiköhän kaikki siskot ja veikot ryhdytä lauantaisaunan lämmittämiseen.

 

Saunaan mielii mies
Saunaan mielii mies

Siellä tuli iloisesti ritisee pesässä ja lämmittää kiukaan leppeisiin löylyihin jälleen kerran.

 

8 vastausta artikkeliin ”Eteinen etsii itseään”

  1. No hitsi, onpas kutsuva porstua kaappeineen. ja esineineen.
    Ja kaapin ovissa on sellaiset koristeet joita en ole tullut ees aatelleeksi. On nimittäin samaa eri yhteyksistä tullutta materiaalia tallessa ja en ole osannut vielä sijoitta mihinkään. On kyllä onnistunut sijoutus .Kiitos vaan vinkistä!

  2. Ihanan tunnelmallinen eteinen ja tuo kaappi on hienosti onnistunut kaikkine tarvekaluineen. Saunakin näyttää tosi kutsuvalta….

  3. Ihana tuo eteisen kaappi ja sen mummola väri. Taisi olla minunkin 1:1 mummolassa keittiössä tuota värisävyä lähellä oleva kaappi. Nuo Tiimari kuviot on kivat. Niitä on ollut monella blogissa naulakoissa, tarjottimissa sun muissa. Harmi vaan että minun lähi Tiimariin on niin pitkä matka.

Vastaa