Kangaspuut

Muistojen hirsitalo kutsui puuhastelemaan. Hiljaista on ollutkin ja vain savukiehkuroita on tullut mietityksi viime aikoina. Savua ei oikein voinut jatkaa – ainakaan työstää – sillä neljä sormenpäätä on teipattuna hapristuvien kynsien vuoksi. Ja tuo takertuva seittiaine kiinnittyy vallan mahdottomasti laastareihin.

Siispä piti suunnata ajatukset muualle.

Esiin otettiin tikkulaatikko. Ei tulitikkulaatikko, vaan sellainen ismpi minne on taltioitu kaikki kerätyt ja käytetyt jäätelö, kahvi, coktai- ja riisitikut. On siellä ihan ostotikkujakin.

Tikkuja pätkimään ja samalla tiirailin tietokoneen ruudulta kangaspuitten mallia. Kiitos vain kangaspuukauppiaalle selkeästä kuvasta 🙂

Ensiksi siis leikkurit esille ja leikkaamaan. Varmuuden vuoksi kokeilin jiirileikkurien terävyyttä ensin kämmeneen. Kovin untelo on kun on laastarit sormissa.

Leikkaus
Leikkaus

Vamma kun tuli hoidettua niin leikkauksetkin sujuivat sitten enempi harkiten.

Tikkuja joka tarpeeseen
Tikkuja joka tarpeeseen

Tikkujen jälkeen liimailua. Ja jokainenhan tietää että tarvitaan paljon liimaa 🙂 Liimaa kuluu siksi että pitää niin mahdottoman monta kertaa liimata se sama osanen paikoilleen. Melko pieniä oli näiden tikkujen liimapinnat.

Runko hahmottuu
Runko hahmottuu

Jossain vaiheessa mietin, että aika höppänä taidan olla. Hirsitalon mittakaava on pieni ja kangaspuissa on paljon pieniä osia.

Kangasta ja lointa
Kangasta ja lointa

Halusin sellaiset puut missä on työ kesken. Siispä kangas ja loimi piti ”luoda”. Mummon vanha pöytäliina pääsi jälleen käyttöön. Eevertillä on ollut joulupöytäliinana aikaisemmin palasia vanhasta liinasta. Siispä purkamaan…

Pirta syntyi täikammasta jonka sahasin sopivakasi. Pirtapuu piti liimata paikoilleen. Muoviin ei oikein hyvän tahtonut tavallinen Eri Keeper tarttua, mutta parin koitoksen jälkeen sekin pysyi paikoillaan.

Pirta

Pujottelin loimen pirran läpi ja sen jälkeen oli niisiminen ajankohtaista. Niisimistä varten erottelin joka toisen loimilangan ylös ja joka toisen alas.

Erottelua
Erottelua

Tässä kohden on työvaihe, jota tuskaisuuden vuoksi ei ole taltioitu ja loppuviimein huomasin tehneeni niisimisen vielä väärin, joten jouduin osan purkamaan ja loppuun tekemään vain pientä illuusiota. Ei siis alkuperäinen ajatus toiminut ollenkaan huolimattomuuden takia. Samaa olen tehnyt ihan 1:1 puiden kohdalla.

Niisivarret paikoillaan
Niisivarret paikoillaan

Siellä ne niisivarret nyt kuitenkin ovat ja hyvin polkimissa kiinni.

Päivän työ
Päivän työ

Tähän saakka pääsin tänään. Viimeistelyt (kiilat sun muut liitosten siistimiset)  ja kutojan penkki sekä työvälineet jäivät tulevaisuuteen.

Hauskaa oli kokoajan, mutta voitte olla varmoja että toisia puita en tule ihan lähiaikoina tekemään.

11 thoughts on “Kangaspuut”

  1. Aivan uskomattomat! Näyttävät ihan oikeilta. Ihailen sitä, että teet niin perusteellisesti sen mitä teet. Hyvältä näyttävää. Otin viikko sitten yläkaapista tyttäreni pienet kangaspuut tyttärentytärtä varten Hän onkin kutonut jo pitkän pätkän mattoa omaan nukkekotiinsa. Kunhan ne vapautuvat ehkä minäkin alan kutoa mattoja.
    Kaunista sunnuntaita Kati

  2. Huh-huh… Mulle oppilaiden normaalikokosten pirtanauhojen loimien pujottelussa oli jo ihan nokko tekemistä, saati et tekisin noin pienesti..
    Wau 🙂

  3. Auts! Jiirileikkurit ovat kyllä tosi terävät, on tullut minunkin joskus testattua. Sen jälkeen olen muistanut laittaa ne lukkoon käytön jälkeen… Hienot kangaspuut! En osaa itse kutoa puilla, joten en niitä himoa nukkekotiinikaan. Ehkä vielä joskus senkin taidon opettelen ja kummasti alkaa minikangaspuut haluttaa 😉

  4. No nyt … olet tempassut loimet ja kaikki…ei voi olla muuta kuin ihastelemassa tuota näpertelyä. Ja auts, hieno verikoekin tuli näköjään otettua.

    1. Kiitos ilahduttavista kommenteista. Pitkään olivat suunnittelulistalla ja yhtä pitkään epäröin. Vaan hommathan sujuvat kun vain lahtee tekemeään. Oma kangaspuiden tuntemus toki auttoi tekemisessä. Hauskaa oli.
      Kunhan saan huonetta valmiiksi niin kaivelen varmaan sen ainoan kuvan jossa olennaiset osat Isomummun tuvan nurkasta ovat näkyvillä Anttilan talossa 🙂
      Terveisiä vain sinnepäin.

Vastaa