Kultakaivos

Päivä avautui pilvisenä ja kosteana. Sellaisena päivänä pitää tehdä jotakin muuta kuin vaellella vuorilla, totesi Eevert heti aamulla katsellessaan ulos ikkunasta. Mennään vaikka kaivokseen vuoren sisälle!

Heikko näkyvyys
Heikko näkyvyys

Pilvet olivat vallanneet tuhannessa metrissä olevan kesäkodin niin että pahimmillaan tai parhaimmillaan näkyvyyttä oli 2-3m.  Alaspäin ajettaessa näkyvyys parani metri metriltä.

Ryhmä matkalla kaivokseen
Ryhmä matkalla kaivokseen

Kultakaivos sijaitsi vastapäisellä rinteellä suurin piirtein samoissa korkeuksissa. Siitä oli monet kerrat ajettu ohi. Siispä sinne. Paikanpäälle päästyä oli juuri ryhmä lähtenyt liikkeelle. Näyttivät kulkevan rinnettä alas.

Ja kulkivatkin – pienen juustolan ja Maria Rast kirkon kautta alas laaksoon 😮

Eevert jo oli huolissaan, että kuinka sieltä kiivetään takaisin ylös monta sataa metriä korkeuskäyrillä.

Asusteet
Asusteet

Alhaalla viimein tultiin kaivosalueelle. Asianmukaiset asusteet päälle ja matka jatkuu – edelleen alaspäin tietä pitkin.

Vuonna 1533 Ferdinand I, Salzburgin arkkipiispa ja kardinaali Matthaus Lang von Wellenburg tekivät sopimuksen kaivostyön aloittamisesta alueella.

Alue oli varsin kultapitoinen ja kaivoksesta tuli yksi tuottoisimmista laitoksista.

Sisäänkäynti
Sisäänkäynti

Sisäänkäynti oli melko huomaamaton ovi rinteessä. Tiedä sitten onko silloin kun kaivos on ollut käytössä mahdollisesti enemmän ulkonaisia merkkejä.

Kaivoskäytäviä on satoja metrejä. Ryhmät kulkevat vain osassa aluetta. Sisällä kaivoksessa noustiin portaita pitkin ylöspäin kaikkiaan 16 m. Portaat olivat kosteita ja liukkaita. Käytäviä pitkin johdettiin myös vesi kullankaivajien ränneihin.

Kulkureitti
Kulkureitti

Kulkureitit olivat paikoin niin matalia että moni joutui kulkemaan kyyryssä. Käytäviä ja portaita pitkin ryhmä eteni oppaan johdolla.

Mainari
Mainari

Jokunen muinaisjäänne oli vielä työssään.

Suoraan ylös
Suoraan ylös

Vieraat käyttivät portaita mutta mainarit köysiä.

Opas
Opas

Opas Vivian havainnollisti vanhoilla työkaluilla kuinka kaivoksessa työskenneltiin. Hakut, vasarat ja taltat olivat perustyökaluja. Usein kaivauksissa edettiin pientä panostusreikää eteenpäin vain n. 30 cm päivässä. Aika vähän. Se oli kovaa työtä se! huokaisi Eevert.

Käytävä
Käytävä

Osa käytävistä oli kallioseinäisiä, osa taas tuettu vankoilla puurakenteilla.

Räjähdys
Räjähdys

Kaivosta myös räjäytettiin kun riittävästi reikiä oli saatu dynamiittia varten. Silloin oli viisainta pysyä riittävän kaukana, ettei käynyt huonosti.

Kaivostyöläinen
Kaivostyöläinen

Reippaampi kaivostyöläinen.

Juna
Juna

Eevertin huoli rinteen kipuamisesta ylöspäin takaisin autolle oli turha sillä hieno traktorivetoinen juna kärräsi koko porukan takaisin yläilmoihin.

Vastaa