2.12.

Taas se on uusi aamu ja päivän seikkailut edessä, tuumii Eevert herättyään. On se vaan hieno asia että saa terveenä herätä uuteen päivään. Mitä nyt vielä hieman (hieman enemmän!) lihaksia kivistää eiliset aherrukset. No, se nyt on kumminkin ihan vain tervettä kipua, lohduttaa Eevert itseään.

Aamukahvilla
Aamukahvilla

Sen verran kehossa tuntuu, että mies päättää nauttia aamiaisen hieman pehmeämmillä tuoleilla. Kahvin lomassa Eevert tarkastelee aikaisemmin tekemäänsä listaa tarkasti.

Puhelin
Puhelin

Samassa soi puhelin. Eevert kiirehtii vastaamaan. Soittaja on Suntio ja mitä kummaa hän kertookaan! Suntio on joutunut sairaalahoitoon muutamaksi päiväksi. Mistään vakavasta ei ole kysymys, mutta tieto saa Eevertin huolestumaan. Aina silloin kun joku on sairaalassa on jotakin huonosti. Vaan toisaalta, silloin kun joku on sairaalassa, niin pian hän voi paremmin, kun saa hyvää hoitoa! Kahdenlaisia tunteita liittyy sairaalaan.

Eevert päättää lähteä tervehtimään ystäväänsä.

Evertin tuliaiset
Evertin tuliaiset

Kukka on oikein hyvä piristäjä ja tietenkin Suntion lempimakeiset – Vihreät kuulat. Niiden avulla Suntio pian paranee ja pääsee taas tutuille kulmille toipumaan.

Sairaalavaatteet
Sairaalavaatteet

Sairaalaan päästyä Eevert kyselee huonetta, mistä ystävänsä löytää. Ystävällinen henkilökunta opastaa miehen eteenpäin. Pian hän onkin jo Suntion luona. Mies on juuri vaihtamassa vaatteita. Sinua sitten pukee tuo vaaleanpunainen, naurahtaa Eevert. Suntion hörähtäessä takaisin, hän tietää, että ainakin huumorintaju on tallella.

Suntio kertoo tavanneensa sairaalassa ison kirkon papin. Hänellä on tapana käydä tervehtimässä potilaita sairaalassa. Suntio oli kovasti ilahtunut tapaamisesta. Sairaalapapin kanssa oli vierähtänyt hyvä tovi niin kuulumisten kuin tunnelmienkin vaihtamisessa.

Papin varusteet
Papin varusteet

Tänävuonna on vietetty sairaalapappien työn juhlavuotta, vaan tiedätkö miksi? kysyy Suntio Eevertiltä. Eevert pudistelee päätänsä siihen malliin, että hänellä ei ole hajuakaan siitä mistä Suntio puhuu.

No minäpä selvitän sinulle lupaa Suntio ja aloittaa innostuneena kertomaan aikaisemmin kuulemiaan asioita.

Suomen sairaaloissa työskentelee pappeja hoitohenkilökunnan rinnalla monenlaisissa tehtävissä. Sairaalassa on hyvä kun on sellaista henkilökuntaa, joka voi keskustella potilaiden ja heidän läheistensä kanssa kaikenlaisista asioista.

Kuulin ison kirkon papilta, että ensimmäinen sairaalapapin virka perustettiin v. 1925 Helsingin seurakuntien toimesta, kertoo Suntio. Sairaalasielunhoitotyötä on siis tänä vuonna tehty 90-vuotta. Se on pitkä aika se.

Sairaalapapit työskentelevät sairaaloissa seurakuntien lähettämänä ja sairaalan kutsumana.

Eevert jää miettimään kaikkea sitä, mitä Suntio kertoi potilaan näkökulmasta tuosta tärkeästä työstä. On se vaan hieno asia, että  rinnallakulkijoita, lohduttajia ja keskustelijoita on olemassa silloin kun ihminen on kaikkein heikoimmillaan.

Hienoa työtä, kertakaikkiaan! huomaa Eevert ajattelevansa.

Eevertin tehdessä lähtöä Suntio pyytää häneltä palvelusta. Suntio on luvannut auttaa nuorta sukulaispoikaansa isolla kirkolla lähipäivinä. Vaan mitenkäs sitä nyt täältä pääsee opastamaan ja ohjaamaan, tuskailee Suntio ja katsoo anovasti Eevertiä.

Kahden miehen keskinäinen ystävyys on sellaista, että mitään kyselemättä Eevert lupautuu hoitamaan Suntion puolesta asian. Eevert saa mukaansa paperilapun, johon on kirjoitettu osoite.

Takka
Takka

Illalla Eevert sytyttää tulen takkaan ja miettii vielä päivän tapahtumia ja kokemuksia.

Sairaala voi olla pelottava paikka, mutta silti niin turvallinen. Suntion kertomana se kaikki tuli kerralla lähelle. Onneksi on niitä henkisen huolenpidon ammattilaisiakin olemassa.

Mitä hyvää sinä olet kohdannut? Mistä olet kiitollinen tänään? Oletko sinä saanut sellaista apua, jonka muistat vielä vuosienkin päästä?

_______________________________________________

Kalenterissa on omia askartelujani sekä lukuisa määrä eri nukkekotitaiteilijoiden taidokkaita töitä. En erittele niitä erikseen. Jos ja kun löydät oman teoksesi kuvista, niin jätä siitä viesti yhteiseksi iloksi.

8 thoughts on “2.12.”

  1. Hei Eevert!
    Kyllä Sinä olet sitten hyvä tyyppi. Osaat tarinoida leppoisasti tärkeistä asioista ja huomaamatta tulet opettaneeksi kalenterin seuraajille paljon elämästä ja uskonelämästä. KIITOS!
    Terveisin ihailijasi Pirkitta

  2. Kylläpä se onkin huolestumisen aihe, kun joku ystävä joutuu sairaalaan! Potilaan mieli kohenee kovasti ja tervehtyminenkin alkaa reippaasti kun joku käy tervehtimässä! Hyvä Eevert!

    … koin tänään oikeastaan iloa aika merkillisesti: Seisoin Lidlin kassajonossa. Edelläni oli näitä uusia pakolaisia ja heidän rahansa ei riittänyt kaikkeen. Kaikkein eniten heitä harmitti se että eivät voineet ostaa isohkoa öljypulloa. Hyvin intuitiivisesti päätin että maksan sen. Siitä tuli iloa moneksi tunniksi tänään…elämä on!

  3. Pari vuotta sitten vietin Jouluaaton sairaalassa, en ollut potilaana vaan potilaan seurana. Meillä oli joulukuusi kun katsoimme ulos ikkunasta niin siellä oli kuusi ja katuvalo oli jouluvalona sen takana. Nuo sairaalavaatteet ovat hauska juttu kun värit menee muistaakseni koon mukaan: oliko pinkki S koko, vihreä M ja sininen L tai jotenkin. Niin ja kyllä sitä tuli vaivattua sairaalapappiakin jossain vaiheessa, joten sekin puoli tuli tietooni että sairaalassa toimii pappi.( p.s. Potilas voi jo paremmin). Jouluaattona potilaat saivat monipuolisen jouluaterian kaikkine herkkuineen, itselläni oli pikapuuroa eväänä, heh. Mutta en olisi kyllä kaivannutkaan muuta kuin olla vaan tukena potilaalle.

    1. Mukava kuulla, että potilas voi paremmin. Joulu sairaalassa on varmasti mieleenpainuva kokemus.

  4. Liki kymmenen vuotta vanhat muistot palasivat voimakkaana mieleen Eevertin sairaalakäynnistä; mieheni viimeinen joulunaika, joka vietettiin sairaalassa. Jouluaaton hän oli kotona päiväkäynnillä, muun ajan sairaalassa ja siirtyi tuonilmasiin tammikuun 10. päivänä.
    Vieläkin tuntuu suru ja suuri ikävä.

  5. Monenlaisia sairaala kokemuksia. Jäähyväisten jättäminen on yksi niistä kipeimmistä kohdista elämässä. Suru palaa paikalle ajoittain, tärkeitä ihmisiä ikävöi. Kiitollisuus yhteisestä ajasta jää tänne vielä jääneille pääomaksi elämän jatkumiseen. Kiitos muistostasi.

Vastaa