23.12.

Jaaha, tänään on se kauan odotettu päivä. On kylän oman joulujuhlan aika. Siitä tulee varmasti ikimuistoinen juhla, sillä tokkopa kylällä on ketään, joka ei olisi osallistunut sen valmisteluun jollakin tavalla.

Aamusta alkaen torilla on tapahtunut kaikenlaista. Lapset kiertävät laulamassa joululauluja kojulta toiselle ja välillä ison kuusen juurella kaikelle väelle.

Kuusen juurelle kerääntyy lahjoja
Kuusen juurelle kerääntyy lahjoja

Joulukuusen ympärille on hiljalleen tullut lahjoja Rakennetaan joulupuu -keräyksen myötä. Suntiolasta on lisäksi tullut koko kuormallinen lahjoja, joita on sinne toimitettu. Hyvää on mukava jakaa 🙂

Glögiä tarjolla
Glögiä tarjolla

Eevert on lupautunut jakamaan kuumaa glögiä kaikille kävijöille. Hieno Glögipannu on Eevertin omista kätköistä ja kulkenut miehen mukana Itävallasta saakka. Sen mies on puhdistanut ja kiillottanut oikein hienoksi.

Glögipannu
Glögipannu

Tarkasti ja salaisella reseptillään hän on maustanut vahvan mehujuoman. Hyvin kuuma glögi meneekin kaupaksi, vaikka paukkupakkanen ei olekaan. Rusinat ja mantelit antavat juhlallisen silauksen juomalle.

Kenen jalat?
Kenen jalat?

Joulupukki on saapunut myös paikalle. Lapset kiertelevät uteliaana pukin kojua. Arvaisiko sinne mennä sisälle, vai tyytyisikö tutkailemaan varmuuden vuoksi hieman etäämmältä. Moni kokee kutkuttavaa epävarmuutta pukkia kohtaan. Hyvä mieshän se pukki tietenkin on, kun tuo lahjoja lapsille. Monet tovekirjeet ovat lähtenee tänäkin jouluna kylän postista. Ja odotus senkun tiivistyy vielä lasten mielissä. Huomenna on vasta jouluaatto ja Suomessa lasten lahjat tulevat silloin.

Nukkuva pukki
Nukkuva pukki

Onkohan pukilla paljon apulaisia kun voi noin levollisesti istua jouten täällä torilla. Pukkihan nukkuu! huudahtaa yksi lapsista silmät pyöreinä ihmetyksistä.

Eevert nauttii katsellessaan lasten kiertelyä pukin ympärillä. Mitä hän mahtaakaan muistella?

Naapurin isäntä soittaa pientä kelloa. Se on merkkinä siitä, että on aika kokoontua torin laidalle perustettun eläinten aitauksen luo. On aika julistaa eläinten ja kyläläisten joulurauha. Kylän eläimiä on tuotu aitaukseen juhlistamaan tapahtumaa. Hieman hämillään ne ovat saamastaan huomiosta, mutta kiitollisia kaikesta silityksestä ja rapsutuksesta.

Seimi
Seimi

Aitaukseen on rakennettu seimi. Siellä äiti-Maria ja isä-Joosef hoitavat pientä Jeesus-vauvaa. Se on kristillisen joulun keskeisin symboli. Silloin kauan sitten, tuo pieni vauva syntyi vaatimattomaan talliin eläinten keskelle. Lapsen äiti kapaloi vauvan ja teki eläinten ruokintaan tarkoitetusta kaukalosta lapselleen ensimmäisen vuoteen. Se oli pehmustettu oljilla ja oli varmasti hyvä ja lämmin paikka vauvalle. Tuosta pienestä vauvasta varttui aikanaan mies, jonka elämänvaiheita ja opetuksia kuullaan vielä tänäkin päivänä. Rakkaus, rauha ja kunnioitus itseä, toisia ja Jumalaa kohtaan ovat tulleet Eevertille tärkeimmiksi opetuksiksi omassa elämässä. Ilman niitä olisi epätoivo vallannut mielen niin monesti elämän aikana. On hyvä ja tärkeä asia elämässä, että on toivoa olemassa kaikissa elämän tilanteissa ja vaiheissa.

Suntio lukee vielä jouluevankeliumin Luukkaan mukaan 2:1-20.

Runotyttö
Runotyttö

Tapahtuman päätteeksi eräs kylän lapsista esittää Yrjö Jylhän runon Jooseppi Kirvesmiehestä. Kirkkaalla lapsen äänellä ja sopivalla runopoljennolla hän lausui:

Oli muuan Jooseppi Kirvesmies
oli siellä missä me muutkin,
jäi hältä vaimo ja kotilies,
ja vieri viikot ja kuutkin.

Hän harvoin kirjoitti Marjalleen
ja harvoin kirjeitä saikin,
mut jouluaaton kun ehtooseen
tuli säästi joukkomme harvenneen,
niin kuulla saimme me kaikin:

poika syntynyt Joosepille
ja Marjatalle, ja Marjatalle!
Se syntyi mustimman orren alle,
on tuskin peitettä sille. 

Me kaikki hengessä polvistuimme
ja lapsen vierelle kumarruimme
ja siunauksen luimme. 

Ja monta paimenta parrakasta
lumessa valvoi ja vartioi,
ja vartioi sitä pientä lasta
petojen saaliiksi joutumasta –
maa, taivas kiitosta soi. 

Ja Suomen korpien yllä hohti
nyt tähti suurempi muita,
ja me kaikki käännyimme sitä kohti,
ja meidät kaikki se kotiin johti,
se tähti suurempi muita. 

Runon päätyttyä kyläläiset taputtivat villisti käsiään. Kaikki oli sujunut hienosti ja yhteinen kokoontuminen kylän torille oli tehnyt kaikille hyvää. Monta asiaa on touhuttavana, mutta niitä tärkeitä ei lopultakaan ole niin kovin paljoa.

Lyhty
Lyhty

Kyläläiset halaavat toisiaan ja toivottavat kaikkea hyvää joulunajalle. Kuusen juurella olevat paketit toimitettaan henkilökohtaisesti eteenpäin niille, jotka eivät olleet päässeet yhteiseen iloon.

Mikä joulussa on sinulle merkittävintä? Onko joulussasi sellaista mistä ei voisi luopua? Entä miten ajattelet Eevertin tekevän huomenna?

________________________________________________

Kalenterissa on omia askartelujani sekä lukuisa määrä eri nukkekotitaiteilijoiden taidokkaita töitä. En erittele niitä erikseen. Jos ja kun löydät oman teoksesi kuvista, niin jätä siitä viesti yhteiseksi iloksi.

2 thoughts on “23.12.”

  1. Hyvää joulua Eevertille! ♥
    Toivottavasti Eevert rentoutuu ja lepää joulun aikana. On ollut niin ahkerana koko joulukuun. -Minä en ole ollut ahkerana, mutta aion levätä silti. 🙂 Hyvää joulua Mare!

Vastaa käyttäjälle piikko Peruuta vastaus