Kohti uusia seikkailuja

Vähitellen näytti siltä, että erilaiset rakennusprojektit eivät näytä käynnistyvän taannoisen muuton jäljiltä ollenkaan.

Eevert päätti ottaa ohjat omiin käsiinsä, pakata reppunsa ja lähteä vähäksi aikaa lomailemaan rakkaisiin maisemiin.

Suunnaksi Itävalta ja tällä kertaa Ventertal. Piskuinen muutaman talon kylä – Winterstall – otti kulkijan suojiinsa. Kauniit maisemat aukesivat kotiparvekkeelta suoraan kohti Weisskugelia. Melko mahtavaa, tuumi Eevert aamukahvia juodessaan.

Weisskugel

Sitähän on lähdettävä tutkimaan tarkemmin. Siispä auto alle ja kohti laakson päätä.

Vent

Ventin kylässä oli hissi auki. Pakkohan sitä oli siirtyä samantien yläilmoihin.

Matka jatkuu

Hissi nosti 2365 metrin korkeuteen, siitä sitten polkua pitkin ylöspäin. Melko tiukasti otti ensimmäinen nousu keuhkoihin. Hissuksiin nousemalla ja välillä maisemia ihailemalla Eevert pääsi kuitenkin omaan tavoitteseensa.

Vaeltaja

Hyvä on nautiskella alppiauringosta. Silmä lepää ja sielu tulee samalla ravituksi. Näillä eväillä sitä jaksaa sitten taas pitkän pohjolan talven.

Kauas on pitkä matka

Näille maisemille ei pääse muuten kuin hikoilemalla ja puuskuttamalla. Jokainen askel on omaa tuskaansa, mutta se tuska katoaa nopeasti kun katselee ympärilleen.

Maisema

Ylhäältä oli alas laskeutumassa kaksi karvakorvalehmää. Toinen oli satuttanut itsensä. Parivaljakkoa seuratessaan pystyi huomamaan kuinka terve lehmä piti huolta ja saatteli ontuvaa ystäväänsä alas vuorilta ja avun lähelle.

Lehmä

Eevertin palatessa hissiasemalle takaisin oli ontuva ystävä jo saanut kuljetuksen pois. Eläimet pitävät huolta toisistaan kauniilla tavalla.

 

Vielä odotuttaa

Mineilyt ovat saaneet odottaa vielä vuoroaan. Askarteluhuoneen valtasivat alkuun taimet.

Nyt ne on istutettu parvekkeelle, kukin omaan paikkaansa. Melkein kaikki mahtuivat. Muutama kurkun taimi jäi vielä vaille loppusijoituspaikkaansa.

Planttaasi

Ansari mahtui hyvin puutarhapäätyyn. Kasvulavoja laitoin vain kaksi paikoilleen. Katsotaan sitten ensi vuonna korotetaanko niitä. Lavoja on varastossa vielä useampia.

Varttumaan pääsivät kurkut, chilit, tomaatit, salaatit ja erilaiset yrtit.

Olopääty

Vielä jäi hyvin tilaa oleiluunkin 🙂

Huiman iso on tuo parveke.

Apulainen

Tyttären koira tuli istutushommiin hanslankariksi. Aika heikoksi jäi osallistuminen. Koira nukkui pitkänä ja nautiskellen auringiossa lähes koko päivän.

Jotakin askarrusta vähitellen tulee mukaan. Menin lupaamaan, että tottakai tulen leirille hoitamaan korupajaa, jos kerran kaikki tulee paikalle valmiina. No, ei sitten ihan tullut. Mitä minä tällä teen?

Vuolukivi

Vuolukivista pitäisi saada jotakin koruntapaista aikaiseksi.  Kovin paljon ei aiheesta löytynyt osviittaa, joten eihän se auta kuin lähteä tutkimaan miten tämmöisen kiuaskiven saisi edes palasiksi.

Sahausta

Sahalla kuulema saa. No sitten vain sahaamaan ensin käsipelillä.

Palaset

Saihan sen sahalla pieneksi. Sitten pitäisi jotenkin työstää.

 

Tämä tarina jatkuu vielä 😀

 

Sain työstettyä irtisaamaani palasta hieman puutarhahommien lomassa. Ihan itsekin yllätyy että sitä on mahdollista hieman muokata hyvin alkeellisisillakin välineillä.

Valmis koru

Työstövälineinä pienet viilat. Pintaa hieman tasotin ja lopulta siveli oliiviöljyllä. Varmaan jokin pätevämpikin öljy olisi olemassa, mutta ei nyt sattunut vaikka pellavaöljyä olemaan kotona 😀

Harjoitukset jatkuvat vielä, ennenkuin näitä taitoja voi opastaa eteenpäin.

Parhainta Vappua!

Eevert on pistänyt pöydän koreaksi kevään juhlaa varten. Tänään paistaakin aurinko hienosti. On oikein mukava nauttia pöydän antimista ulkona.

Vappu
Vappu

Alun perin Vapun päivää vietettiin abbedissa Walborgin pyhimykseksi julistamisen muistoksi. Valpurin yönä luultiin noitien ratsastavan luudilla ja pukeilla vanhoille uhripaikoille. Noitien säikyttämiseksi pidettiin melua mm. laukauksilla, torvilla ja sytytettiin tulia kukkuloille. Jaa, sieltä varmaan juontavat juurensa vappupillit ja torvet.

Nykyään Vapun päivää aattoineen vietetään työväen, ylioppilaiden ja kevään karnevaalijuhlana.

Vapunvieton perinteisiin kuuluvat vappumarssit ja -kulkueet, ylioppilaiden kuorolauluesitykset sekä patsaiden lakitukset. Vapputunnelmaa luovat puhallinorkesterimusiikki ja kaikenlainen vappurekvisiitta serpentiineistä ilmapalloihin.

Joskus nuorempana Eevertkin suuntasi kaupungin keskustaan katselemaan vapun juhlijoita. Varsinainen juhlija hän ei ole koskaan itse kuitenkaan ollut.

Leivonta-aineet

Nuorena poikana Eevert muistaa Vapun juuri sellaisena aikana kun äiti paistoi kasapäin munkkeja. Niitä syntyi päivän aikana kokonainen vuorellinen keittiön pöydälle. Silloin niitä sai syödä niin paljon kuin vain jaksoi. Kylmä maito munkin kanssa oli ehkä parasta mitä Eevert tiesi. Ei tainnut muu ruoka vapunaikaan kiinnostaakaa.

Vanhemmiten munkkien kanssa on tullut maltillisemmaksi, silti se yksi munkki edelleen kuuluu Eevertin rituaaleihin vapun aikaan. Tippaleipää sensijaan ei ole juurikaan tullut syödyksi. Liekö sitten ollut jonkin toisen kansanosan suosikkina ja siksi jäänyt vieraammaksi.

Pallot
Pallot
Eevert toivottaa kaikille oikein hyvää Vapun aikaa!

Uudet kuviot

Pientä taukoa on blogissa ja myös Eevertin elämässä ollut. 1:1 koti piti saattaa uuteen paikkaan ja siinä oli niin paljon hommaa että pikkukoti/kodit saivat olla aivan oman onnensa nojassa.

Silloin lähti

Osan taloista kuljetin omalla autolla jo aikaisemmin uuteen kohteeseen, mutta kestävämmät jäivät muuttomiesten hoteisiin.

Paikallaan

Eevertin päätalo ja kappeli pääsivät avarammille paikoille näkyviin. Valoa tulee tupaan vaikka kuinka, sillä isoja ikkunoita on joka puolella.

Ilta-aurinko

Ilta-aurinko varsinkin hellii Eevertin kotia.

Kirkkotarha

Kirkkotarhakin on niin siisti ja puhdas. Pitänee saattaa uutta kasvustoa hiljalleen. Kasvit ovat olleet pitkälti luonnosta kerättyjä ja kuivattuja, joten ne päätyivät muuttoroskiin. Kappeli kärsi hieman siirtelystä, vaikka itse sen kuljetinkin. Yksi ikkuna pitää kiinnittää uudelleen. Ikkuna on kyllä ehjä mutta irronnut kiinnityksistään.

Iltavalaistus

Syysiltojen kaunistus 🙂 Jostakin syystä pidän valaistuista pikkutaloista.

Hommahuone

Vanhassa kodissa minulla oli verstashuone. Kylmätila, mutta aivan ihana kesähommapaikka. Nyt kävi niin hassusti, että minä sain sisälle ihan oman huoneen käyttööni. Ullakon kalusteet sinne tulivat ja vielä se taitaa tuoksua ullakolle. Kaipa tuo aikaa myöten haihtuu. Muut pienet talot pääsivät myös näkyville. Ensimmäisiä hommia uudessa hommahuoneessa näyttää olevan taimikasvatus.

Kaunishan tuo huone ei ole, mutta ei kai tarviikkaan 😀

Taloja

Näin hyvin näkee että joka talo tai roomboxi ovat kaikki aivan eri kokoluokkaa.

Apila

Keskeneräinen Apila-navettakin pääsi vielä mukaan. Olin varma että se repeää liitoksistaan muutossa ja joudun hylkäämään sen. No ei, hyvin kesti ja kun pääsi valoisampaan paikkaan ja silmänkorkeudelle, niin kyllähän se on tehtävä loppuun.

Karja

Karja pääsi ensimmäiseksi omille paikoilleen, kun paljastuivat laatikoista. Tyytyväisiä ovat.

Aurinko paistaa ja kevät on parhaimmillaan.

Muutto

Elämässä tulee joskus yllättäviä käänteitä itsensä ulkopuolelta. Eivät tunnu sinähetkenä hyvältä, mutta ehkäpä aukeaa sitten jotakin muuta koettavaa ja elettävää.

Muutto on taas ajankohtainen. Eevert kerkesi vajaan pari vuotta rakentamaan tiluksiaan nykyisessä osoitteessa. Nyt on aika siirtyä seuraavaan. Fyysinen muutto on vasta pääsiäisen aikoihin, mutta pikkukodeista tuli aloitettua asioiden ja tavaroiden pakkaus. Ne ovat kyllä nyt täydellisen sekaisin. Ehkä saan ne järjestykseen sitten kun on aika asetella paikoilleen.

Eevert on ollut hyvin myötämielinen talonsa tyhjennyksen suhteen.

Tyhjä koti

Muutama kiinteä huonekalu jää paikoilleen – koska sähköt. Vanhoja muuttolaatikoitakin oli vielä jäljellä 😀

 

Hommahuone

Tähän kotiin on kiinteänä mahdollisuutena ollut hommahuone. Oma tila levitellä sahoja ja askartelutarvikkeita. Tila on lämmittämätön. Erillinen pieni patteri ja vanha auton lammitin ovat sen saattaneet kylmällä ilmalla tarvittaessa työskentellykuntoon.

Paljon tavaraa

Parissa vuodessa on kerennyt taltioimaan melko paljon erilaista asiaa ja tavaraa, mitä joskus ehkä voisi tarvita. Nyt on ne ehkä tarvikeet aika hävittää ja kerätä uudet roskat sitten uudessa paikassa.

Siellä saan pienen ja ihan huoneistoon kuuluvan huoneen käyttööni. Se on vain aika paljon pienempi kuin hommahuone.

Terassin tulee korvaamaan lasitettu parveke, joten ihan hyvä vaihto ehkä sitten kaiken vaivan jälkeen.

Kesäkuussa 2016 tunnelmat olivat muutossa tukalat

Edellinen muutto

Nyt on muuttofirma tilattu avuksi.

 

Yritystä löytyy

Jos on maitotonkkia niin pitää toki saada sitä maitoa meijeriinkin.

MUistissa on monenlaista maitolaituria. Ilmeisesti muistin varassa ei kannata ryhtyä rakennuspuuhiin.

Mareriaalia

No, ensin piti tietenkin saada materiaalia. Jäätelötikut ovat varmasti oiva materiaali.  Siispä liimailemaan niitä yhteen.

Koossa

Rakettitikut tulivat avuksi ja pian olikin alustava aihio koossa.

Tosin aivan liian isona ja muutenkin oudon oloisena. Ei muuta kuin takaisin alkuun.

Materiaalin työstämistä

Otetaan jäätelötikkujen lisäksi kahvitikkuja. Johan tulee mukavampaa seinämateriaalia.

Yön kuivuttuaan oli oikein mukava sahailla palasiksi.

Uusi yritys

En sitten nytkään muistanut että päätypalan voi hyvin tehdä yhdestä palasesta 😀

Kokoamista

Tarkkaan kun laittaa niin saahan tämän kootuksi – ehkä.

Tonkka mukaan

Vaikuttaa hieman pieneltä! Pitäisikö jäädä tähän???

Valmis?

Kattoa piti vielä hieman kokeilla, mutta liian pienihän se on.

Jospa ensi viikonloppuna saisi sopivan kokoisen kootuksi. Seinämateriaalia on onneksi vielä jäljellä niin ei tarvitse alusta saakka aloittaa.

Pitäisikähän sittenkin ryhtyä laskemaan ja mittaamaan näitä töitä oikean mittakaavan saavuttamiseksi?

 

Lahjoja

Joulunaika toi Eevertille myös lahjoja rakkailta ystäviltä.

Aina ne ihanat ystävät jaksavat muistaa, tuumii Eevert onnellisena.

Villa Charlotten Rouva muisti joulukortilla – tai ei vain yhdellä vaan monella kortilla, jotka oli asetettu kauniisti nauhaan. Tämän minä ripustan seinälle muistuttamaan viehättävästä Rouvasta.

Villa Charlotten Rouvalta

Keittiöön on asetettu Siipalta saadut uudet kahviastiastot.

Kahvia

Kyllä näistä kelpaa juoda. Pitäisiköhän ryhtyä harrastamaan posliininmaalausta? mietiskelee Eevert.

Vaan ensin keitän munat.  Niitäkin saatiin täydentämään Eevertin ruokavarantoja.

Värejä ja maaleja

Eevertin talossa asustaa rengin kammarissa apumies, joka otti mieluusti haltuunsa joululahjapaketista löytyneet värit ja taiteilijantarvikkeet.

Renki

Renki rupesikin heti tuottamaan merellistä taidetta Eeverttilän seinille.

Talvi on ollut niin lämmin ja kurainen että miehellä on Hai-saappaat jalassa sisälläkin.

Kiitos kaikista muistamisista ja lahjoista.

Oikein hyvää ja kokemusrikasta vuotta 2018 meille kaikille.

Merikapteenin talon lokikirja