Aihearkisto: Eevertin tarinat

Merikapteeni Eevert Taavitsainen muistelee matkojaan ja elämäänsä

Muistokirja

Illan himmetessä Eevert tutkiskeli vanhoja asiakirjojaan. Kaikkea sitä onkin tullut säästetyksi. Tuokin polkupyörä on jo aikoja sitten poistunut käytöstä ja tämä pesukone taisi olla se ensimmäinen minkä avulla äiti pesi pyykkiä. Se ostettiin kaupungin tunnetummasta kodinkoneliikkeestä jonka mainoslause on Eevertin mieleen hyvin jäänyt. ”Älkää tappako vaimoanne työllä, antakaa meidän tehdä se.” Lause jaksaa vieläkin monien vuosikymmenten jälkeenkin huvittaa.

Mitä kummaa on joutunut papereiden väliin? Terttu-siskon muistokirja. Tämä oli suuri aarre silloin kun Terttu pienenä tyttönä aloitti koulun. Tätä pitää oikein rauhassa lukea!

Värssykirja
Eero-veljen kirjoitus

Eero-veli on päässyt loruilemaan kirjaan. Ja kauniin värssyn onkin laittanut. Eipä uskoisi, sellainen koiranleuka kuin hän välillä oli.

Värssy
Helvin värssy

Seuraavalla sivulta löytyy myös tutun kyläläisen kirjoittama värssy. Kyllä se tien valitseminen on elämässä välillä ollut vaikeaa, mistä sitä voi tietää mikä tie osoittautuu hyväksi ja rakentavaksi. Virheitä on toisinaan tullut tehneeksi, mutta onneksi on voinut aina valita uudelleen.

Kiiltokuva
Kiiltokuvatyttö

Kauniita kiiltokuvia oli kirjassa monta sivullista. Terttu oli liimannut kaikki kuvat valmiiksi ja kirjoittaja sai valita mille sivulle lorunsa laittoi. Kaikki kirjoitukset eivät niin kauniita olleetkaan. Hippeläisen Reino näyttää kirjoittaneen pikku tytölle näin: Oi sinä kullan muru, olet kuin elävä piru. Kun minä pussaan sinua niin sinä pentele potkaiset minua.

Ei ole varmaan pikku-Terttu siitä kovin ilahtunut. Terttu on luullakseni inttämällä inttänyt Reinoa kirjoittamaan ja lapsirauhan saavuttaakeen sitten loruillut moisen värssyn.

Hyvää ystävänpäivää!

Eevert haluaa tarjota maittavat nokipannukahvit aidoista kuksista kaikille vieraille. Lisäksi Eevert on pyöräyttänyt laajalti tunnetun Brita-tädin kakun. Pöytä on katettu, olkaapa hyvät!

Ystävänpäiväkahvit
Päiväkahvit katettuna

Kuksat Eevert sai tuliaisina Lapinmaasta. Eevert on aina pitänyt luonnosta ja harrastanut paljon vaelluksia ja retkeilyä niin valmiilla poluilla kuin poluttomilla erämaillakin. Luonto on Eevertille rakas paikka. Ja mikään ei voita kunnon nuotiokahveja taipaleen lomassa.

Kuksat
Kuksat

Nuotion hiipuessa Eevert tapasi laulaa rallattaa tunturilaulua:

.

Lappiin lähden vaeltamaan, kultaa sieltä löytää mä saan, kultaa on se sydämien, muualta saanut sitä en, päivän nousun kultaisen, silmistäs mä löydän sen. Kullan hohteen maailma saa, kaikki on kohta kauniimpaa.

Ystävän kun uuden siellä, kohtaa tiettömällä tiellä, askelkaan ei silloin paina.
Eteenpäin mä jaksan aina, löysin Lapista kultaa, siitä puolet sä saat
kun sä rakkautemme kultahiput, nää kanssani jaat.

Lappiin lähden vaeltamaan, kultaa sieltä löytää mä saan. Valtauksen uuden mä tein,
sinut mä otin omaksein. Vaarat kutsuu kulkemaan, jängät matkaa taittamaan
yksin tiellä ikävän saan, kaksin on aina kauniimpaa.

.

Taisi olla Souvareiden laulu Rakkauden kultahipuista. Ja jos ihan tosissaan Eevert elämäänsä taakepäin katsoo, niin aikamoista kultaa hän on Lapinmaasta löytänytkin. Hyvä on elämän ehtoopuolta vietellä.

Muistoja Japanista

Eevertin viehtymys Aasian maihin on laajalti tunnettua. Aina kun vain on ollut mahdollista, niin hän on matkustellut  mielenkiintoisiin paikkoihin. Tilaisuuksia matkusteluun Eevertille syntyikin usein, sillä laivaa lastattiin ja purettiin joskus useampiakin päiviä peräjälkeen. Siinä hommassa ei Eevertiä tarvittu.

Eräällä reissulla Eevert päätti tutustua Nikon kaupunkiin ja sen luonnonkauniisiin nähtävyyksiin. Nikkoa pidetään Kioton lisäksi Japanin suurimpana turistikohteena ja se on siksi hyvin suosittu sekä ulkomaalaisten, että japanilaistenkin retkikohde.  Nikon kaupunki sijaitsee noin reilun tunnin junamatkan päässä Tokiosta ja on mukava päiväretkikohde. Ja kyllä siellä koko päivä vierähtikin temppeleiden ja puutarhojen merkeissä.

Nikko (日光) tunnetaan UNESCOn maailmanperintölistaltakin löytyvistä temppeleistä ja pyhäköistä. Kaupungissa sijaitsevat mm. Rinnon temppeli, shogun Tokugawa Ieyasun mausoleumi ja vuodelta 767 peräisin oleva Futarasanin pyhäkkö. Viimeksi mainutusta Eevert ilokseen löysi lukuisia temppelille lahjoitettuja Whisky-tynnyreitä ja ihastui niihin ikihyviksi. Retkeltä palattuaan hän päätti hankkia sellaisen itselleen. Tätä tynnyriä Eevert onkin kuljettanut mukanaan hytissään ja voitte arvata, että sitä ei ole tähän päivään mennessä avattu. Tämä kuuluu Eevertin rakkaimpiin keräilyaarteisiin.

Eevertin viskitynnyri
Nikka-whiskyä Eevertin aarteistosta

Temppelialueella oli myös jotakin tuttua Eevertin lapsuudesta. Kolmen apinan kuuluisa veistos on osa tarinaa aikuistumisesta. Näiden kolmen apinan sanoma on, ettei lapsuudessa pitäisi kuulla pahaa, nähdä pahaa tai puhua pahaa. Tarina jatkuu muissa kuvissa aina avioliittoon ja uuden jälkeläisen saamiseen, jolloin kierto alkaa jälleen alusta.

Apinat
Apinat Nikossa

Tarinasta on olemassa montakin eri versiota, erään mukaan nuo apinat edustavat eri maita: Kiinaa, Intiaa ja Japania. Jonakin päivänä Eevert etsii itselleen pienoisvaistoksen noista kolmesta apinasta. Niin paljon ne ovat opettaneet ja kaikki nämä vuodet muistoissa säilyneet.

Viskiä
Alkuperäiset whisky-tynnyrit Eevertin kuvaamana Futarasanin temppelialueella 2006

Taidehankintoja

Eevert on tunnettu taiteen ystävä. Picassot ja Rembrandit on käyty katsomassa useammassakin taidegalleriassa. Eevert myös kerää taidetta ja mielellään vielä tuntemattomampien taitelijoiden työtä hän haluaa tukea. Kauniita maisematauluja ja veistoksia onkin karttunut Taavitsaisen talon kätköihin odottamaan ripustamistaan.

Taulu
Rantamaisema

Erityisesti Eevert on ihastunut Rantamaisema-tauluun joka muistuttaa häntä kotirannasta ja lapsuuden lämpimistä kesistä. Taulun Eevert on ajatellut ripustavansa olohuoneeseen. Siellä sitä on hyvä katsella ja vaipua rakkaisiin muistoihin.

Eevertin suvussa on paljon taitelijoita ja yksi lupaava nuorukainenkin on ihan opiskelemassakin alaa. Tiedä mitä hänestäkin vielä tulee jonakin päivänä. Näyttelyitäkin on jo ollut maailmalla. Eevertin toiveissa onkin saada nuoren taitelijan työ mukaan talon aarteisiin. Tosin hän ei ole vielä rohkaistunut asiasta puhumaan, mutta onhan tässä vielä hyvin aikaa ennekuin sisustushommiin päästään.

Jumalan äiti

Eevertin suvun mielenkiintoisia haaroja voidaan seurata pitkälle historiaan ja Karjalaan; Karmalan kylään Sortavalan maalaiskuntaan. Eräällä sukuretkellä isien maille Eevertin suvun jäsenet vierailivat vanhassa luostarissa Laatokan saarella. Luostari on karjalan ortodoksisista luostareista ilmeisesti ensimmäinen. Sen syntyaika on epävarma ja luostarin varhainen historia onkin osin perimätiedon varassa. Valamon perustajana pidetään kreikkalaissyntyistä munkkia, joka tunnetaan nimeltä Sergei. Hänellä oli myös seuralaisenaan maanmiehensä Herman. Sergei ja Herman ovat monen ikonin hahmoina raamatullisten henkilöiden ohella. Luostari perustettiin vanhalle pakanalliselle uhripaikalle, Valamon saarelle noin v. 1150 tuntumassa. Valamo on säilyttänyt monien vaiheiden jäljiltä paikkansa ja siellä vierailee lukuisia ryhmiä vuosittain.

Vierailultaan muistoksi Eevert toi tullessaan Pyhän Äidin ikonin, jota hän on kuljettanut mukanaan maailman merillä. Eevert on varsin ekumeeninen sydämeltään ja ikoni löytää paikkansa vanhan perheraamatun vierelta kunniapaikalta.

ikoni
Jumalan äiti

Arvokas ikoni tarvitsi tuekseen telineen. Teline on rakennettu askartelutikusta, takkatikusta, hammastikusta, liimasta ja kultaisesta akryylimaalista. Alkujaan ikoni on kulkenut kaulassa nauhassa, mutta nyt sille löytyy arvokas paikka Eevertin talossa kaikkien tärkeiden muistojen joukossa.

ikoniteline
Ikoniteline tarvikkeineen

Ikonin korkeus on 3cm ja telineen 4cm.

Kylpyhuone

Eevertin työmiehet ovat koko päivän hääränneet kylpyhuoneen kunnostustöissä. Hienot kalusteet purettiin laatikoistaan ja asennettiin kylpyhuoneeseen toistaiseksi.

Eevert pitää kylpemisestä monin tavoin. Saunominen on ehdoton suosikki, mutta kylpyamme myös kovin toivottu. Eevert on matkannut laivallaan Japania myöten ja niissä satamissa hän poikkeukellisesti pyrki kylpemään. Kylpeminen Japanissa on oma taiteen lajinsa, eikä Eevert jättänyt sitä sitä väliin. Usein kuuman, hikisen päivän päätteeksi mikään ei tuntunut paremmalta kuin väsyneen kehon lepuuttaminen kuumassa kylvyssä – oli kyseessä sitten maisemallinen kuuma lähde, tavallinen kunnallinen kylpylä eli sentō tai vain majatalon kuuma kylpyamme jota he kutsuivat furoksi.

Puutarhaan Eevert joskus haluaa rakentaa japanilaisen kylvyn, sillä erityisesti hän nautti niistä lämpimässä ja kauniissa ulkoilmassa. Useinmiten katoilla olleet kylpylät saivat mielenkin raukeamaan vilinäisen päivän päätteeksi.

kylpyhuone
Kylpyhuone valmiina isäntää varten

Tekstiilit ovat kuvausrekvisiittaa. Aikaisemmin valmistetut laatat löysivät paikkansa ammeen alta. Amme on hieman korotettuna kylpyhuoneen muusta lattiasta. Lattia laitetaan myös uusiksi ja kaakeloidaan vaaleaksi. Kunhan keritään. Verhotanko yms kuvausta varten kiinnitetyt kalusteet uusiutuvat myös aikanaan.

Vanha perheraamattu

Raamattu on Eevertille rakas ja tärkeä kirja. Sitä hän on oppinut lukemaan joka päivä maailmallakin kulkiessaan. Miten sieltä on saanutkin niin paljon lohtua ja turvaa elämän vaikeina aikoina. Monia kohtia Eevert on lukenut kerta toisensa jälkeen ja löytänyt aina uutta mietittävää elämäänsä.  Lapsuuden muistoihin kuuluu se kun isä luki suuresta kirjasta kertomuksia lapsille. Ne olivat hartaita hetkiä. Vanha perintöraamattu saakin varmasti kunniapaikan Eevertin kotona.

Raamattu
Perintöraamattu

Ja ei kyllä voi kuin ihmetellä että Eevertin perintöraamatun sisällä on todellakin Raamattu. Tarkemmin nuoruusvuosilta tuttu Uusi Testamentti nykysuomeksi.

Perintöraamattu
Uskomatonta mutta totta

Siinä sitä on lukemista pitkäksi aikaa. Eevertin Raamattu on englanninkielinen ja aikanaan vuonna 1972 Suomen Pipliaseura ja Suomen kirkon sisälähetysseura julkaisi suomenkielisen käännöksen nimellä Uusi Testamentti nykysuomeksi eli UTN. Laitos taisi kulua monen seurakuntanuoren käsissä… niin varmaan Eevertinkin.

Keittiön hylly

Eevert rakastaa ruuanlaittoa. Laivalla ollessaan ruokailu hoitui keskitetysti ja miehistö sai syödä ruokasalissa. Kapyysiin ei ollut muilla asiaa kuin kokilla. Ja jos sinne erehtyi menemään, niin sai kyllä kipakat lähtöpassit. Merimiehillä olikin tapana lähettää uusi mies asioimaan kapyysiin ja sitten porukalla naureskelivat kaverin saamaa äkkilähtöä ja laivakokki Antonion räväkkää kauhanheilutusta.

Nyt Eevertillä olisi pian aikaa myös keittiöhommille. Eevert rakasti mausteita ja erityisesti monet tuoreet maustekasvit olivat hänen mieleensä. Mausteita tulikin kerättyä mukaan aina sieltä missä hän kulki. Erikoisia ja jäljittelemättömiä maustesekoituksia löytyi mm. Singaporesta Mustafa Centrestä. Niitä Antoniokin mieluusti laitteli keitoksiinsa. Aikanaan ne loppuivat eikä vastaavia mausteita löytynyt mistään. Eevert on kuitenkin visusti tallettanut maustepussit, jos sittenkin joskus voisi löytää…

Maustehylly
Valikoima eksoottisia mausteita

Keittiöstä tulee Eevertinkin kodin sydän. Siellä hän haluaa kestitä ystäviä ja kyläläisiä. Olla yhdessä ja elää ihan tavallista, paikallaan olevaa elämää viimeinkin. Tulevaisuudelta Eevert odottaa paljon.

Mattokauppoja

Pariisissa Eevert teki samalla muitakin hankintoja lattiakaakeleiden lisäksi. Pariisin katuja kulkiessaan erään mattokaupan ikkunassa oli käsinkudottu matto, joka sykähdytti Eevertiä lämpimästi. Hymyillen hän jatkoi matkaansa muistoihinsa uppoutuen. Matto oli kirjailultaan samanlainen kuin hänen lapsuudenkodissaan oli ollut. Niin kotoinen ja lämpöinen olo maton katselemisesta tuli että Eevertin oli pakko palata kauppaan seuraavana päivänä. Myyjä otti hänet iloisena vastaan ja mielellään esitteli kaikkia kauniita mattoja kaukaisista maista. Eevertiä kiinosti kuitenkin ainoastaa matto joka oli ikkunassa. Sitä myyjä ei millään olisi myynyt koska sen poistaminen ikkunasta sekoittaisi koko somistuksen.

Matto
Lapsuusmuistot herättänyt matto

Eevert oli jo luovuttamassa, mutta silloin mattokauppias teki ehdotuksen. Somistus purettaisiin kuukauden päästä ja jos Eevert silloin olisi edelleen kiinnostunut matosta niin hän toimittaisi sen kyllä. Siitä Eevert ilahtui ja oitis rupesi tekemään sopimusta maton lähettämisestä. Niin paljon hän luotti mattokauppiaaseen että maksoikin sen heti. Mattokauppias lupasikin tulla myöhemmin katsomaan, kuinka matto sopii Eevertin kotiin.

Pariisin matka

Vanhassa sukutalossa oli iso halli juuri eteisen vieressä. Hallia ei oltu koskaan juuri käytetty muuhun kuin äidin mattopuiden sijoituspaikaksi. Siinä olikin äidin hyvä kutoa räsymattoja ja joskus ihan hienoja liinojakin. Kangaspuut ovat aikaa sitten siirretty pois ja tila on ollut kutakuinkin tyhjillään. Eevert on suunnitellut sinne tuovansa muutamia matkaan tarttuneita veistoksia ja muuta suurikokoisempaa muistoa.

Halli tarvitsee täyden remontin. Aikanaan Eevert on nähnyt kauniita lattiakaakeleita ja koristeleikkauksin koristeltuja lattioita Pariisissa. Sinne Eevert nyt haluaisi mennä ideoita etsimään. Siispä kaivamaan Pariisin karttaa ja tekemään matkasuunnitelmia. Mielessä läikkyvät kauniit moniväriset lattiakaakelit.

Kartta
Pariisin kartta

Pariisissa Eevert kävi usein lomillaan. Siellä oli hyviä ystäviä joita tapaamaan Eevert mielellään meni. Eräällä kerralla sattui hassu tapaus. Eevert oli silloin liikkeellä asuntoautolla ja oli kutsunut ystävänsä iltaa viettämään. Ilta vaihtui yöksi ja he päättivät kaikki jäädä nukkumaan Eevertin luo. Ennen yöpuulle vetäytymistä he kävivät läheisessä suihku- ja wc-rakennuksessa pesulla. Ystävät palasivat autolle, mutta Eevertiä ei kuulunut. Raskaan päivän jälkeen uni tuli nopeasti. Eevert sensijaan kamppaili lukkiutuneen suihkun oven kanssa lähes aamuyölle, koska kukaan ei kuullut avunhuutoja. Kokemus puistattaa Eevertiä vieläkin ja sen jälkeen hän onkin yöpynyt aina hotellissa ja tarkistanut lukkojen toimivuuden ennenkuin lukitsee itseään mihinkään tilaan.