Tuliaisia

Eevertin talon rakennus- ja kunnostusurakka näyttää vievän mukanaan muitakin kuin minua. Eevert sai tuliaisina kohennusta niin huonekalu- kuin astiarintamallakin. Vanhan miehen tarpeisiin oli maakuntamatkalla siipan mukaan tarttunut kirjoituslipasto. Siinä on hyvä Eevertin kirjoitella ja puuhailla päivittäisiä asioitaan.

Neitoni askarteli taannoin Eevertille kaukosäätimen tulevaan televisioonsa. Nyt katseltuaan sitä lipaston päällä totesi, että se taitaa olla liian iso. Mittailtuaan ja soviteltuaan mittakaavaan 1:12 se paljastui lähes 40cm kapulaksi todellisessa koossa. No, ainakin Eevert näkee hyvin vielä vanhanakin vaihdella kanavia.

Lipasto
Lipasto

Lipaston laatikot ovat aukeavia. Lipaston kulmissa olleita pikkukaappeja en saanut auki, vaikka ne näyttävätkin aukeavilta. Harmi.

Tyylillisesti lipasto sopii täydellisesti siihen kuvaan mikä minulla mielessäni välkkyy olohuoneen sisustuksesta. Tästä on hyvä aloittaa eteneminen…

Astioita olen – hieman haparoiden vielä – koettanut tehdä virvoitusjuomien korkkien tiivisteistä. Ihaillen olen katsellut kuvia monista kauniista töistä. Massailuja ja muita en ole vielä edes kokeillut.

Siipan tuliaisista löytyi lipaston lisäksi kaunis kahviastiasto. Nyt Eevert voi kutsua kylän väkeä kahvittelemaan. Pääsiäiskahvit ainakin olisi hyvä saada aikaiseksi. Ja ehkä isäntä itsekin jo silloin rohkenee tulla esille!

Kahvipöytä
Kahvipöytä

Pöydän virkaa kuvauksissa hoiti tyhjä taulukangas (Tiimarista) ja pöydän jalkana tappi. Pöytäliinaa esittää pitsi joka on kiinnitetty kaksipuoleisella teipilla reunan ympäri.

Houkuttelevalta näyttää ja takkatulikin ilahduttaa taustalla.

On se niin mukavaa kun on yhteisiä harrastuksia 😀

Kalman kallo

Viikonloppun on ollut hiljaiseloa nukkiksen suhteen. Tämä reality-koti on kaivannut huomiota ja myös saanut sitä. Kokoilin viimeisiä joulukoristeita (?) pois ja varastoon. Ei niitä niin paljon edes ollut esillä, mutta ne vähätkin ovat näemmä jääneet paikoilleen.

Jokuaika sitten erään chilikastikepullon kyljessä komeili pääkallo. En tiedä miten se tulisi liittymään Eevertin tarinaan (tietääkseni kukaan lähipiiristäni ei erityisemmin ole kallojen kanssa ollut tekemisissä), mutta verhoilin kauniin kallon kultavärillä (=mainokset piiloon) ja uskon sen löytävän paikkansa talosta. Nyt se komeilee takan päällä ikonin vieressä.

Kalman kallo
Kalman kallo

Ties mikä kalmojuoma kallon vieressä maljassa onkaan! Enpä uskaltaisi kokeilla…

.

Lidlissä oli myynnissä nukkiksen huonekaluja ja kävin omani poimimassa pois. Aika tukevaa tekoa olivat, joten eivät taida päätyä ainakaan Eevertin taloon. Ostaessani ajattelin, että jos voisi joitakin puuosia hyödyntää omissa jutuissa, mutta nähtäväksi jää. Ostin kaksi sarjaa. Kuvassa näkyvän kokoonpanon sekä makuuhuoneen kalustuksen. Kuva on Lidl:in kotisivuilta. Makuuhuoneen kalustosta ei ollut kuvaa, mutta samaa tyyliä. Ja hintaa oli sarjalla 7,99 euroa.

Lidl valikoimaa
Lidl valikoimaa

Ehkä ainoa nyt käyttöön tuleva sarjan osa on sänky. Eevert tarvitsee ullakkokamariinsa sängyn ja nyt löydetty voi toistaiseksi löytää sieltä paikkansa. Haaveissa on rakentaa Eevertille sivustavedettävä tai päästävedettävä vanhan mallinen vuode. Sellainen talon esikuvankin kalustuksesta löytyi ja mummo siinä viimeiset vuotensa nukkui tyytyväisenä.

Huonekalujen rakentaminen siirtyy mielessäni loppukevääseen tai kesään. Keittiön pöytä ei ollut hyvä paikka hioskella, joten odottelen lämpimiä kelejä jolloin voi askarrella ulkona enemmän.

Baaripallo

Kaupasta löytyi yllättäen maapalloteroitin. Sehän piti ostaa, tietenkin. Eevert on kovasti havitellut maapalloa taloonsa. Löytynyt aarre on kyllä hieman iso alkuperäiseen ajatukseen, mutta katsellaan…

Maapallo
Maapallo

Teroitinosan sai hyvin irti ja annoin sen tyttärelle lahjaksi. Oli tosi onnellinen 😉 Kiva kun voi ilahduttaa lapsiaan samalla kun harrastaa.

.

Terottimen tyhjennysaukko oli alla, eli siinä samassa aukossa, kuin mihin itse teroitin-osa oli asetettu. Pallossa on kuitenkin ”päiväntasaaja” josta ajattelin sen halkeavan kahteen osaan. Terottimen valmistaja ei ollut asiaa kuitenkaan ihan niin ajatellut. Halusin ehdottomasti halkaista pallon. Kiersin, väänsin, sahasin ja käänsin, mutta pallolle ei tapahtunut mitään.Lopulta pienistä sisäsaumoista päättelin, että pallo on koottu sittenkin kahdesta kappaleesta. Pienellä ruuvimeisselillä aikani hinkutettua päiväntasaajaa eri puolilta, sain viimeinkin osat irralleen.

Koska pallo halkesi, niin siitähän pitää ehdottomasti tulla Eevertille baarikaappi. Ihan niinkuin elokuvissa.

Baaripallo
Baaripallo

Jalan virkaa hoitavat Tiimarin puukuviot. Pallon kahva on korun osa ja saranaksi päätyi pala nauhaa. Palloon haluaisin läpikuultavan rusahtavan pinnan. Kotona olleilla väreillä se ei onnistunut. Pitänee kokeilla vaikkapa lasivärillä joku päivä. Pallo on myös hieman painava kun kannen avaa joten se täytyy kiinnittää lattiaan kunnolla sitten kun päätyy oikealle paikalleen. Tai vaihtoehtoisesti laittaa paino pallon pohjalle tarjoilutason alle. Tai ehkäpä sittenkin miettiä jalkaosa uudelleen tai ainakin hieman laajentaa sitä. Paljon vaihtoehtoja!

Lisäksi tarvitaan pieni kiertävä hylly pallon ympärille. Tuunaamista siis riittää tässäkin. Laitetaanpa lisää kuvaa kun on saatu Baaripallo valmiiksi.

Juomapallo
Juomapallo

…ja tarvitseehan pallo tietenkin ne juomat. Varastoissa sattui olemaan vain viiniä, mutta pitänee suunnata kaupoille ja ostaa Eevertille kunnon aineet sitten jokupäivä.

Eevert tuntuu hommaavan taloonsa ne tärkeimmät asiat ensin?! Huonekaluista ei ole tietoakaan, mutta whisky-tynnyri ja baaripallo ovat jo lähes paikoillaan. Eikä Eevert edes ihmeemmin niitä käytä. Outoja ovat nuo merikarhut.

Yritys ja erehdys, osa erehdys…

Tänään taitaa olla se päivä kun yritetään ja perehdytään tarkasti kohtaan erehdys. Iltojeni iloksi olen surffaillut toisten blogeissa ja ihastunut kerta toisensa jälkeen.

Jossakin blogissa oli oikein kuvien kanssa ohje kuinka pääsiäismunan sisusmunasta saa tehtyä helposti jä näppärästi pesuvadin. Eeverthän tarvitsee saunaan pesuvateja. Siispä riemu oli sydämessäni suunnaton kun kadulla pilkisteli räntälumen seassa kirkkaan keltainen pääsiäismunan sisusmuna. Ja ei kun talteen ja kiireenvillkkaan kotiin askartelemaan pesuvateja.

Silmissä siintää pesuvati
Silmissä siintää pesuvati

Ohjeessa kerrottiin että munasta leikataan pyöreät päädyt irti sopivalta kohdalta ja reunat ihan vaan siististi sulatellaan paistinpannussa, joka kannattaa suojata leivinpaperilla. Se muuten olikin oikein hyvä neuvo! Siispä blini-pannu esiin ja hommiin.

Helppoa kuin heinän teko!

Blini-pannu hommissa
Blini-pannu hommissa

Niinhän sitä luulisi.

Koetin hieman… ei muotoutunut, eikä sulanut… koetin hieman enemmän ja johan suli… ja sanoisin että kyllä sitten sulikin ja suli lisääkin… otin pois ja leikkasin reunat uudelleen ja palasin pannulle taas… ja sama juttu, ihan sutta! … miten ihmeessä tämä tehdään?

Ja juuri kun kuvittelin keksiväni juonen, niin munanpäät uhlaavat loppua ja pitää lopettaa… mutta ei ne  sittenkään, kaiken yrittämisen jälkeen… ainakaan pesuvadeilta näytä.

Sulanut munanpää
Sulanut munanpää

Sitteen hiomaan ja hinkkaamaan… josko tästä jotakin. Vaan ei ihan vielä kyllä näytä…

Laitoin kuitenkin pintaan emaliväriä. Ja kuvittelen, että ehkä siitä sitten tulisi sitten klommoinen vanha emalivati kuitenkin.

Kovia kokenut vati
Kovia kokenut vati

No, ehkä hyvällä mielikuvituksella!

Tekniikkaa täytyy harjoitella lisää. Harmi vain että en syö suklaamunia, joten joutuu vastaisuudessakin taltioimaan muiden pois heittämiä yllätysmunan sisuksia. Ehdottomasti kokeilemaan uudestaan sopivan materiaalin ilmestyessä uudelleen näköpiiriin. Suunta oli kuitenkin jokseenkin oikeanlainen.

Oppia ikä kaikki. Eikä aikaakaan mennyt muutamaa tuntia enempää!

Talo

Voi ihmettä! Sehän näyttää jo talolta!

Kattopalaset ovat olleet käsittelyssä ja loppuvalmistelujen kohteena. Tai eihän varmaan mikään lopu, mutta saatetaan siihen kuntoon että voidaan koota. Ja kummasti muuttaa talon näköä kun siihen laitetaan katto.

Talo
Eevert Taavitsaisen talo

Ja jos ihan tarkkoja ollaan niin se varsinainen kiinnitys tulee isännän taholta. En sitten saanut koko kattorakennelmaa kasaan niin että se olisi ollut suorassa. Onneksi muutkin saavat osallistua projektiin 😉

Ullakko
Ullakko

Ja tässä vielä kurkistus ullakolle, missä on Eevertin makuusoppi.

.

Aika vähän talossa on mitään 😀

Saranat

No niin, hylkäsin suosiolla johonkin tulevaan kaappiin valmiit saranat. Mahdollisuuksia miettiessäni suuntasin isännän Miljoonahuoneeseen (vaatehuone joka on löytänyt yllättävän uuden elämän kaiken tilpehöörin säilytyspaikkana!). Miljoonahuoneesta (siellä on miljoonittain Jotain) löysin koukkuja, niiden tapeista sain sovitettua ullakon ongelmalliseen oveen saranat. Tappi ylös ja alas ja toimii riittävästi.

Ullakon saranat
Ullakon saranat

Itse ovi oli himppasen ”väärän”kokoinen, vaan se nyt ei haittaa ollenkaan. Iloitsen siitä että sain sen kokoon kaikkien näiden yritysten jälkeen!

Oven ja itse tehdyn väliseinän sovittaminen yhteen ei ehkä ansaitse ablodeja. Sain sen tehtyä ja hyvä niin. Vastaisuudessa tiedän että jos valmiin talopaketin seiniä on tarve muuttaa tai tehdä vaikkapa ihan uusia, niin kannattaa ihan suosiolla suunnata puutavarakauppaan hakemaan vastaavaa levyä valmiiksi sahattu pala. Oppia ikä kaikki ja kokemus kasvattaa!

Ullakon ovi
Ullakon ovi

Ovi johtaa Eevertin makuuhuoneesta ullakolle. Tila ei ole edes varsinaisesti huone, mutta Eeevert halusi tässäkin pitää kiinni lapsuuden kokemuksistaan. Silloin oli ullakolle eriytetty pieni tila, missä talon nuori väki, kukin aikanaan sai nukkua ja pitää oman henkilökohtaisen soppensa. Muu väki nukkui isäntäväkeä lukuunottamatta pirtissä tai pihan aitassa.

Talon nuoriväki nautti tästä yksityisyydestä täysin rinnoin. Niin Eevertkin, vaikka tila tulee olemaan pieni ja kulku vanhalle miehelle hankalaa vuosien myötä.

.

Onko olemassa tappeja/piikkejä joissa on molemmat päät teräviä?

Hiki tulee

Tämän päivän urakkana pitäisi olla ullakon väliseinän pystyttäminen. Homma on ollut vaheessa pitkään ja väliseinän tekeminen on mennyt uusiksi moneen kertaan. Viimein olen saanut seinän päällystettyä ja mielessäni hyväksyttyä tarkoitukseensa sopivaksi. Seinässä on ovi, paljon pienenpi kuin talon muut ovet. Valmisovet eivät tilaan mahtuneet joten piti mittakaavasta hieman luistaa.

Ovia on tehty useampia ja hylätty yhtä monta. Viimeinen tekele ehkä siihen sopisi vaikka ei himmeen hieno olekkaan. Oven täytyy myös liikkua, eihän Eevert muuten ullakolle pääse! Siispä saranointia miettimään. Ja onhan niitä saranoita hankittuna! Vaan kiinnitys tuottaa pulmia. Ovi on tällähetkellä pahvinpala ja koverruksia tai kaiverruksia siihen on paha tehdä. Ja nuo naulat! Olen nauraa rätkättänyt täällä itsekseni kun hädin tuskin saan niistä edes kiinni. Kaipa teräväkärkiset atulat auttaisivat… ja ei oo kun pinsetit. Jatkan tutkimusmatkaani saranoinnin ihmemaahan tämän avautumisen jälkeen.

saranat
Saranat nauloineen

Oven tekemisen riemuja on minulle, melkeinpä suurpiirteiselle ihmiselle, ollut sekin kuinka millillä tai puolella voi olla niin valtavan suuri merkitys! Kaikki on suhteellista. Mitähän kaikkea tästä elämäänsä pääsee oppimaan.

Muuripata

Saunan rakennushommat jatkuivat koko päivän. Kukaan ei häirinnyt, joten sai ihan rauhassa väkertää pieniä tarpeita saunan pesutilaan.

Pesutila
Pesutila

Saunan kuvaaminen tuottaa edelleen ongelmia. Otin lähemmäs 100 otosta joista yksikään ei ollut mieleiseni. Lopetin tältä päivältä ja kokeilen huomenna uudelleen. Sauna näyttää ilman kameran linssiä oikein houkuttelevalta ja idylliseltä.

.

Eevert ei halua luopua muuripadasta vaikka hänelle onkin ehdotettu saunatilan nykyaikaistamista. Saunaan liittyy niin paljon muistoja, että niitä kunnioittaakseen ja mielessään vaaliakseen hän haluaa säilyttää vanhat, lapsuuden aikaiset tutut tavat myös peseytymisessä.

Muistot saunasta ja muuripadasta eivät aina niin iloisiakaan ole. Sytytellessään padan alle tulta, Eevert muistelee vaariaan jolle oli vähällä käydä kohtaloksi vanha muuripata. Se isovanhempien muuripata sijaitsi pihalla olevassa pienessä saunassa. Eipä siellä valojakaan juuri ollut, kynttiläpahanen korkeintaan pimeimpinä hetkinä. Pienistä ikkunoista tuli jonkin verran valoa lähes mustaan saunaan. Kuinka lie vahinko käynyt, sitä Eevert ei ihan tarkkaan tiedä – mutta vaari sai yllättäen saavillisen muuripadan kiehuvaa vettä päälleen ja poltti itsensä pahoin. Eevertin muistoissa onkin pienin askelin, kepin kanssa köpöttelevä vaari. Vaari tervehtyi palovammoistaan, mutta ei enää sen jälkeen kyennyt maatalon töihin niinkuin miehen olisi mielestään pitänyt.

Perinteisesti saunatilaa on käytetty hyvin monipuolisesti eri tehtäviin, ei ainoastaan kylpemiseen. Vaarin vanhassa saunassa hoidettiin sairaita, kupattiin ja synnytettiin lapsia. Saunassa valmistettiin maltaita, taidettiin sielä jokunen sahtilitrakin panna. Siellä myös savustettiin eli palvatiin lihaa.  Vastapalvatun kinkun ajatteleminen herauttaa veden Eevertin kielelle. Sauna on paikka rentoutumiseen, jota kuvaa hyvin tunnettu sanonta: ”Kun soivat kiukaan mustat urut, unohtuvat arjen surut”

.

Tarvikkeet
Tarvikkeet

Pesutilan kalusteet syntyivät näistä. Penkki ja hylly kahvitikuista ja spaatelista (taas olen juonut kahvia… nyt eri paikassa kun oli isompia tikkuja ja spaatelit eivät muuten ole peräisin mistään sairaalasta, vaikka himoitsinkin siellä yhtä ja toista käyttökelpoista…en vaan kehdannut pyytää…hassuna olisivat pitäneet).

Hyllyyn tarvittiin lisäksi Tiimarin puukuvio ja muutama isoäidin hakanen. Penkki on mallia ”Vaasan vankila”. Penkin jalat ovat puutappeja Ikean varaosista. Muuripata syntyi yleisen vessan vessapaperihylsystä ja foliovuokasta sekä helmistä. Luukut ovat paksua pahvia, eivätkä aukea. Maalasin luukut ja padan reunuksen metallivärillä. Mietiskelin että pitäisikö maalata myös samalla padan kansi, mutta se jäi myöhäisempään toteutukseen. Pullot ovat helmiä ja pesuvadin virkaa hoitaa virvoitusjuomapullon tiiviste.

Pesutila
Pesutilaa ylhäältä päin

Saunan rakennusta

Pitkän viikon jälkeen Eevert päätti keskittyä saunan rakentamiseen kaikessa rauhassa. Lauteet ja kiuas olivat jo aikaisemmin löytäneet paikkansa. Kaikenlaista vielä puuttuu, joten ei kun tuumasta toimeen.

Materiaalit kerättiin pöydälle ja alkoi tuumaustunti. Jonkin aikaa vierähti tarvikkeita katsellessa.

Sauna
Tarvikekasa

Pöydälle ilmestyi kahvitikkuja (olen taas juonut lisää kahvia!), foliovuoka, jokin koristeen osa (tuli dyykatuksi työpaikan jätehuoneesta) sekä lampun osia. Lisäksi liimaa.

Eevertin sauna on puulämmitteinen ja niin saunaan kuin koko taloonkin tarvitaan puunkanto-telineitä. Eihän sitä vanha mies kaikkea sylissään kanna kuitenkaan. Saunaan kelpaa ihan perusmalli, joten siitä lähdettiin liikkeelle.

Saunan valaistus oli toinen mietinnässä ollut asia. On olemassa mitä hienoimpia saunan valaisimia, mutta Eevertiä kiinnosti erityisesti se perus-säle-valo joka lienee Suomessa noin miljoonassa saunassa. Eevert onkin aina ihmetellyt kyseistä valaisinta. Miksi ihmeessä ne säleet ovat aina irti ja vinksin vonksin. Sekin asia valaistui kun pikku-valaisinta (2cmx2cm) sormiensa välissä ja liimavuorien kanssa kyhäsi kokoon. Säleiden paikallaan pysyminen tasaisin välimatkoin on lähes mahdotonta!

Valo siitä kuitenkin syntyi ja nyt Eevert näkee kylpeäkin ilman kynttilänvaloa. Vaikka romanttinen ja maalaisidyllinen sekin vaihtoehto on.

Sauna
Valaistunut sauna

Lähikuvista ei tullut kovin hyviä, joten tyydyn esittelemään niitä paikoillaan tällä kertaa. Tekstiilit ja pesupöytä sekä muuripata odottavat vielä vuoroaan…

Keittiön kalusteet

Päätin vihdoin uskaltautua koskemaan Eevertin saamiin keittiön kalusteisiin. Maalausta ne kaipasivat. En ole kuitenkaan uskaltanut koska se ei ole ollut vahva laji. Sekoitin hyvin ohuen akryylivärin ja sillä uskaltauduin työhön.

Keittiön pöytä
Keittiön pöytä

Eevert tuumaili pitkään pirttipöydän väriä. Sukutalossa se oli ollut pinnoiltaan kirkkaan punainen, mutta sellaista ei Eevert kuitenkaan halunnut. Eevertin suunnitelmissa on rakentaa talo niin että se muistuttaa kaikesta mitä hän on lapsuudessaan kokenut. Kirkkaan punaiset penkit hän suosiolla jätti vain muistikuviin ja halusi keittiöön jotakin hieman maltillisempaa.

Keittiön pirttipöydän ääreen kaikki talon lapset kokoontuivat erityisesti maitoauton käynnin jälkeen. Silloin meijeristä tuli iso punakuorinen juusto talon tarpeisiin ja jostain kumman syystä ne ensimmäiset siivut maistuivat aina niin hyvälle. Muutenkin lapset ja aikuiset söivät eri vuoroissa, koska kaikki eivät yhtäaikaa mahtuneet kuitenkaan pöydän ääreen.

Eevertin muistoissa pöydän päällä oli vahakangas. Omenakuvioinen tai punainen keittöruutuinen olivat usein käytetyt kuosit. Nyt pöytä saa olla vielä ilman peittämistä, ehkä sitten joskus Eevert löytää juuri oikeanlaisen vahakankaan…

Merikapteenin talon lokikirja