Suutarinlamppu

Aika perehtyä valaisimiin tarkemmin. Eteinen saa ensimmäisen valon. Suutarinlampun. Sellaisen pohjan löysin majoneesituubin päästä. Tuubi loppui juuri sopivasti niin, ettei tarvinnut pursotella loppuja herkkuja suoraan suuhun.

Leikkaaminen ja reunojen pyöristäminen sujui saksilla ja lusikanvarrella. Pyhitin yhdet sakset tämmöisen karskimman materiaalin leikkaamiseen. Maalaan lampun valkoiseksi Miranolilla ja kiinnitän valopiuhaan. Toivottavasti se on jo huomenna katossa ja torpassa loistaa ensimmäinen valo! Muiden valaisimien ideointi on vielä jossakin kaukana taivaanrannan takana.

valo
Suutarinvalaisin valmistumassa

Olen ajatellut valmistaa ainakin suurimman osan itse. Ensimmäinen yritys varmaankin ratkaisee paljon tulevasta. Toistaiseksi hyvin luottavaisella mielellä. Valmiita valaisimia voi ostaa vaikka minkälaisia. Suurimman ihmetyksen koin lukiessani nukkekotikatalogia jossa myytiin kattokruunua 119 euron hintaan. Ööö… ei minulla ole omassa kodissanikaan sen hintaista valaisinta?!

Piuhamiehen välineet

Eevertin talon sähköistyksen aika on koittanut. Suomen Minimaailmasta hankituilla välineillä pääsee alkuun. Hankin muuntajan 60 lampulle. Luulisin sen riittävän tähän mökkiin. Lampuiksi valitsin mallin johon rakentelen varjostimen tai lampun kuvun itse. Muuntajan ja lamppujen lisäksi tarvitaan valaisinkisko, johon lampusta tuleva pistoke liitetään. Oli ihan pakko ottaa sellainen malli jossa on joka lampulle oma katkaisijansa. Eihän meillä kotonakaan ole pääkatkaisijasta kaikki lamput palamassa kerralla! Muuntaja maksoi kolmisen kymppiä ja kiskot saman verran. Ilman katkaisijaa kisko olisi ollut lähes puolta edullisempi. Valot piuhalla ja pistokkeella myytiin kahden kpl pakkauksissa hintaan 3,20. Jos olisi ostanut kelan johtoa ja muut osat irrallisina niin hankinta olisi ollut edullisempi, mutta juotos- ja muita hommia sekä erityisen vakaata kättä olisi tarvinnut runsaasti.

Valosarja
Piuhamiehen varusteet

Melko pieniä ovat sähköjohdot sekä pistokkeet ja silmälasitkin saa varmaan pestä hyvin ennen asennukseen ryhtymistä.

Lamppu
Lamppu ja töpseli

Jännityksellä odotan ensimmäisen valon syttymistä…

Kylpyhuone

Eevertin työmiehet ovat koko päivän hääränneet kylpyhuoneen kunnostustöissä. Hienot kalusteet purettiin laatikoistaan ja asennettiin kylpyhuoneeseen toistaiseksi.

Eevert pitää kylpemisestä monin tavoin. Saunominen on ehdoton suosikki, mutta kylpyamme myös kovin toivottu. Eevert on matkannut laivallaan Japania myöten ja niissä satamissa hän poikkeukellisesti pyrki kylpemään. Kylpeminen Japanissa on oma taiteen lajinsa, eikä Eevert jättänyt sitä sitä väliin. Usein kuuman, hikisen päivän päätteeksi mikään ei tuntunut paremmalta kuin väsyneen kehon lepuuttaminen kuumassa kylvyssä – oli kyseessä sitten maisemallinen kuuma lähde, tavallinen kunnallinen kylpylä eli sentō tai vain majatalon kuuma kylpyamme jota he kutsuivat furoksi.

Puutarhaan Eevert joskus haluaa rakentaa japanilaisen kylvyn, sillä erityisesti hän nautti niistä lämpimässä ja kauniissa ulkoilmassa. Useinmiten katoilla olleet kylpylät saivat mielenkin raukeamaan vilinäisen päivän päätteeksi.

kylpyhuone
Kylpyhuone valmiina isäntää varten

Tekstiilit ovat kuvausrekvisiittaa. Aikaisemmin valmistetut laatat löysivät paikkansa ammeen alta. Amme on hieman korotettuna kylpyhuoneen muusta lattiasta. Lattia laitetaan myös uusiksi ja kaakeloidaan vaaleaksi. Kunhan keritään. Verhotanko yms kuvausta varten kiinnitetyt kalusteet uusiutuvat myös aikanaan.

Kommenttikotelo

Kiitos kaikista kommenteista, niitä on ilo saada tämän savotan keskellä. Näyttää siltä, että kommentit pienellä viiveellä tulee sivuille. Eipä anneta sen haitata, työ jatkukoon!

Eevert on saanut tilattua uudet kaakelit mestareiden pistettyä palasiksi edelliset. Seuraavaksi kehiin astuu piuhamies Pikkarainen vetelemään sähköjä taloon…

Uskokaa tai älkää, mutta hauskaa ja kivaa minulla on kokoajan. Lastenlapset (siis jos niitä vaikka joskus olisi) ovat varmaan ihmeissään kun mummolla on nukkekoti, mutta sillä ei niin vaan leikitäkään. Täytyy vissiin hommata viereen se toinen talo jossa kaikki on irtonaista ja oikean leikkimisen kestävää. 😉

Vanha perheraamattu

Raamattu on Eevertille rakas ja tärkeä kirja. Sitä hän on oppinut lukemaan joka päivä maailmallakin kulkiessaan. Miten sieltä on saanutkin niin paljon lohtua ja turvaa elämän vaikeina aikoina. Monia kohtia Eevert on lukenut kerta toisensa jälkeen ja löytänyt aina uutta mietittävää elämäänsä.  Lapsuuden muistoihin kuuluu se kun isä luki suuresta kirjasta kertomuksia lapsille. Ne olivat hartaita hetkiä. Vanha perintöraamattu saakin varmasti kunniapaikan Eevertin kotona.

Raamattu
Perintöraamattu

Ja ei kyllä voi kuin ihmetellä että Eevertin perintöraamatun sisällä on todellakin Raamattu. Tarkemmin nuoruusvuosilta tuttu Uusi Testamentti nykysuomeksi.

Perintöraamattu
Uskomatonta mutta totta

Siinä sitä on lukemista pitkäksi aikaa. Eevertin Raamattu on englanninkielinen ja aikanaan vuonna 1972 Suomen Pipliaseura ja Suomen kirkon sisälähetysseura julkaisi suomenkielisen käännöksen nimellä Uusi Testamentti nykysuomeksi eli UTN. Laitos taisi kulua monen seurakuntanuoren käsissä… niin varmaan Eevertinkin.

Taavitsaisen harjannostajaiset

Siispä esiin ruuvit ja vääntimet, nyt se laitetaan kasaan. Lattioita en ole juurikaan tehnyt muuta kuin alimmaiseen kerrokseen. Eevertin hieno kaakelilattia oli ainoa, joka oli myös kiinnitetty. Ja kuinkas sitten kävikään… Kaakeliviritelmä oli väärällä puolella ja nyt se on tuhoutunut. Eevertin pitänee tilata uudet.

Valmispakettiin on ruuvin reijät laitettu valmiiksi ja nehän eivät sijaitse symmetrisesti molemmilla sivuilla. Siitä johtuen alakerran lattiana ollut levy jouduttiin kääntämään toisin päin ja hienot kaakelit jäivät alle. Yritin irrottaa, mutta en onnistunut siinä ollenkaan. Hieman jännitti kävisikö muiden välilattioiden kanssa samoin, koska olin muuttanut väliseinien paikkoja.

Ruuvailua
Ruuvailua ja kokoamista

Hyvin kuitenkin sujui loppuun ja talo saatiin kasaan. Ullakko on vielä ilman kattoa ja sen pintatyöt seuraavana vuorossa. Kootussa talossa sitten taas huomasikin, että tuo pitäisi laittaa ja tästä puuttuu ja mitenkähän tämä tulisi… Työt eivät lopu talonomistajalta.

Hiontavälineet ja pikkusaha

Isännän Miljoonahuoneesta löytyi lisää tulevaisuuden työvälineitä. Kunhan päästään huonekaluja rakentelemaan niin taitaa olla suuri apu kun saa perustettua verstaan näillä välineillä.

Lisälaitteet
Porakoneen lisälaitteet

Siispä mainion pienoisporakoneen ominaisuuksiin kuuluu paljon muutakin kuin reikiä. Höyläpenkki vain puuttuu! Löytyisiköhän sieltä vielä sellainenkin? Erityisen vaikutuksen teki pieni pyöreä saha jonka kokeilun jätin keväämmälle tällä erää.

Alkuvaiheessa on kerennyt kyllä huomaamaan, että terävillä välineillä ja laadukkailla siveltimillä on huomattavasti mukavampi askarrella.

Työvälineet

Alkutaipaleen työvälineiksi ovat riittäneet mainiosti mattoveitsi, sakset ja leikkausalusta. Monenlaisissa hommissa on niillä pärjännyt hyvin. Talo on hissuksiin edennyt tapetoinnin osalta eteenpäin ja tänään valkeni se päivä kun halusin koota talon. Lattioiden ja katonrajojen arvioiminen kävi vähitellen työlääksi joten huonetilojen viimeistely ehkä on minulle helpompaa kootussa talossa. Yllättäen miehen kätköistä löytyi mielenkiintoisia työvälineitä. Vuosia sitten hankittuja ja käyttämättömäksi jääneitä. Olisiko ounastellut tulevaa tarvetta…

Pienoisporakone
Pienoisporakone valmiina reijitykseen

Ensiksi piti saada muunnetuille väliseinien kohdille uudet kiinnitysreijät. Pienoisporakone asennettiin pöydänreunalle käyttövalmiiksi. Varsinainen terä pyöri letkun päässä ja siitä sai ”kynäotteen”. Pora tuntui alusta alkaen käteen sopivalta. Porassa on portaaton nopeudensäädin, joka laajentaa käyttömahdollisuuksia, Hienosti terä surisi läpi, eikä ihmeempiä vaurioitakaan saatu aikaan. Pöydässä ei ole yhtään reikää! Lisäksi tarvittiin sähköistystä varten takaseinään jokaiseen tilaan töpselin reikä. Päätin vetää sähköt pintavetona. Ehkä seuraava talo sitten taiteillaan muuten. Säköistys ei ihan yksinkertainen työ olekkaan sitten kun se halutaan piiloon. Silloin suunnitelma on tehtävä ennen sisustusta ja kaiverrettava hienot urat pikin poikin talon rakenteita.

Keittiön hylly

Eevert rakastaa ruuanlaittoa. Laivalla ollessaan ruokailu hoitui keskitetysti ja miehistö sai syödä ruokasalissa. Kapyysiin ei ollut muilla asiaa kuin kokilla. Ja jos sinne erehtyi menemään, niin sai kyllä kipakat lähtöpassit. Merimiehillä olikin tapana lähettää uusi mies asioimaan kapyysiin ja sitten porukalla naureskelivat kaverin saamaa äkkilähtöä ja laivakokki Antonion räväkkää kauhanheilutusta.

Nyt Eevertillä olisi pian aikaa myös keittiöhommille. Eevert rakasti mausteita ja erityisesti monet tuoreet maustekasvit olivat hänen mieleensä. Mausteita tulikin kerättyä mukaan aina sieltä missä hän kulki. Erikoisia ja jäljittelemättömiä maustesekoituksia löytyi mm. Singaporesta Mustafa Centrestä. Niitä Antoniokin mieluusti laitteli keitoksiinsa. Aikanaan ne loppuivat eikä vastaavia mausteita löytynyt mistään. Eevert on kuitenkin visusti tallettanut maustepussit, jos sittenkin joskus voisi löytää…

Maustehylly
Valikoima eksoottisia mausteita

Keittiöstä tulee Eevertinkin kodin sydän. Siellä hän haluaa kestitä ystäviä ja kyläläisiä. Olla yhdessä ja elää ihan tavallista, paikallaan olevaa elämää viimeinkin. Tulevaisuudelta Eevert odottaa paljon.

Mattokauppoja

Pariisissa Eevert teki samalla muitakin hankintoja lattiakaakeleiden lisäksi. Pariisin katuja kulkiessaan erään mattokaupan ikkunassa oli käsinkudottu matto, joka sykähdytti Eevertiä lämpimästi. Hymyillen hän jatkoi matkaansa muistoihinsa uppoutuen. Matto oli kirjailultaan samanlainen kuin hänen lapsuudenkodissaan oli ollut. Niin kotoinen ja lämpöinen olo maton katselemisesta tuli että Eevertin oli pakko palata kauppaan seuraavana päivänä. Myyjä otti hänet iloisena vastaan ja mielellään esitteli kaikkia kauniita mattoja kaukaisista maista. Eevertiä kiinosti kuitenkin ainoastaa matto joka oli ikkunassa. Sitä myyjä ei millään olisi myynyt koska sen poistaminen ikkunasta sekoittaisi koko somistuksen.

Matto
Lapsuusmuistot herättänyt matto

Eevert oli jo luovuttamassa, mutta silloin mattokauppias teki ehdotuksen. Somistus purettaisiin kuukauden päästä ja jos Eevert silloin olisi edelleen kiinnostunut matosta niin hän toimittaisi sen kyllä. Siitä Eevert ilahtui ja oitis rupesi tekemään sopimusta maton lähettämisestä. Niin paljon hän luotti mattokauppiaaseen että maksoikin sen heti. Mattokauppias lupasikin tulla myöhemmin katsomaan, kuinka matto sopii Eevertin kotiin.

Merikapteenin talon lokikirja