Avainsana-arkisto: isoisä

Pihapuuhia

Kevät etenee hurjaa vauhtia ja paikoitellen tuntuu kuin kesä olisi juur nyt ja kohtsillään tässä käsissä.

Kevät on vienyt Eevertin pihapuuhiin. Monet tutut ja sukupolvelta toiselle kulkeutuneet pihatarpeet ovat otettu esille. Hyvä on kyläläisiä taas pihaan kutsua jorinoimaan.

Kalusto
Kalusto

Hommailun mukana tulee nälkä. Pian on Eevert hakenut sisältä voileivän ja kupposen kahvia. Miten se maistuukin näin ulkona aina niin paljon paremmalta, miettii mies hymyillessään onnellisena.

Grilli
Grilli

Grilli on puhdistettu ja pian jo koekäyttöön valmis. Hyvin näyttää hiillos syntyvän.

Piha
Piha

Kasvimaa sai hieman uutta multaa ja möyhennystä.

Pikkulakin pääsi käsittelyyn. Nyt on hämähäkinseitit puhdistettu ja käymälä on käyttövalmis.

Pikkula
Pikkula

Vielä kun ottaa esille tikkataulun niin taitaa olla kaikki pakoillaan. Vieläköhön sitä osuisi tauluun, miettii mies ja päättää heittää tämän vuoden ensimmäisen tuloksen kesäkisan pohjille.

Tikkataulu
Tikkataulu

Hyvinhän nuo näyttävät asettuneen. Vielä on hettokädessä vakautta jäljellä.

 

4. Adventti

Joko sitä tänään saa sytyttää viimeisen kynttilän, tokaisee Eevert keittiössään. Niin se vain on, että joulu on lähestynyt hurjaa vauhtia. Taitaa olla kolme päivää jäljellä ennen jouluaattoa.

Neljä kynttilää
Neljä kynttilää

Eevert avaa uuden kahvipaketin ja siirtää sen vanhaan peltirasiaan. Se on peräisin äidiltä ellei jopa isoäidiltä. Vaikea se on enää muistaa kaikkia vuosikymmeniä, naurahtaa Eevert itsekseen mitatessaan kahvia pannuun.

Kahvi
Kahvi

Äidit ne ovat merkittäviä henkilöitä. Niin paljon jättävät muistoja, tapoja ja oppeja lapsilleen. Niitä sitä muistelee vielä tämmöinen horisko-ukkokin itsekseen. Mistä se äiti nyt niin mieleen tulikin?

Keittiö
Keittiö

Emäntäkissakin astelee paikalle ja puskee itseään Eevertin jalkaa vasten. Taitaa odotella kermatilkkaansa, jonka on tottunut saamaan aamiaisen yhteydessä.

Kappelin kellot jo kilkattavat. Kappelin vaskikello on peräisin Laatokan Valamosta, joten Suntio on tietenkin opetellut myös soittamaan valamolaisittain kelloja.

Kauas ne kuuluvatkin. Tietävät kylällä kertoa, että kaukaa järven takaa vielä tunnistetaan Suntion kellonsoitot.

Kappeli
Kappeli

Kappeliin on jo tullut väkeä ennen Eevertiä. Siellä on monella kulkijalla tapana istahahtaa hetkeksi. Kirkon ovet ovat aina avoinna.

Neljä kynttilää
Neljä kynttilää

Neljä kynttilää palaa jo valmiina.

Neljännen adventtisunnuntain aiheena on ”Herran syntymä on lähellä”.  Päivä on omistettu lasta odottavalle Marialle, mutta evankeliumi teksti kertoo enemmän Joosefista.

”Maria, Jeesuksen äiti, oli kihlattu Joosefille. Ennen kuin heidän liittonsa oli vahvistettu, kävi ilmi, että Maria, Pyhän Hengen vaikutuksesta, oli raskaana. Joosef oli lakia kunnioittava mies mutta ei halunnut häpäistä kihlattuaan julkisesti. Hän aikoi purkaa avioliittosopimuksen kaikessa hiljaisuudessa.
Kun Joosef ajatteli tätä, hänelle ilmestyi yöllä unessa Herran enkeli, joka sanoi: ”Joosef, Daavidin poika, älä pelkää ottaa Mariaa vaimoksesi. Se, mikä hänessä on siinnyt, on lähtöisin Pyhästä Hengestä. Hän synnyttää pojan, ja sinun tulee antaa pojalle nimeksi Jeesus, sillä hän pelastaa kansansa sen synneistä.”
Tämä kaikki tapahtui, jotta kävisi toteen, mitä Herra on profeetan suulla ilmoittanut:
– Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan,
ja hänelle annetaan nimeksi Immanuel –
se merkitsee: Jumala on meidän kanssamme.
Unesta herättyään Joosef teki niin kuin Herran enkeli oli käskenyt ja otti Marian vaimokseen.” Matt. 1: 18-24

Evankeliumin jälkeen kaikki yhtyvät kauniiseen ja herkkään lauluun Mariasta.

Illalla Eevert vielä selaa vanhaa valokuvakansiota. Siellä on paljon kuvia Eevertin lapsuudesta ja kätkettynä monia muistoja Tyrvännöstä. Siellä tuli vietettyä monia aikoja niin äidin kuin mummonkin tiukassa ohjauksessa.

Albumi
Valokuva-albumi vuosien takaa

Kas, siinähän se Anttilan mummu näyttää olevankin. Taitaa olla pakkanen kun on karvalakki päässä.

Mummu
Mummu

On siinä komea pari, ihastelee Eevert isovanhempiaan. On ollut tuo Kustaa kyllä komea mies. Ihan niinkuin minäkin, hörähtää Eevert ja sipaisee harmaan hiuskiehkuransa otsalta pois.

Saimi ja Kustaa
Saimi ja Kustaa

Niinpä niin, ainakin tämä neljäs adventti kului kummasti äitejä ja isoäitejä muistaessa, Aikamoisia Marioita he ovat kaikki.

Millaisia ajatuksia sinussa päivän aiheena olleet Maria ja Joosef herätti? Entä isovanhempasi? Vai onko kenties elämässäsi joku joka on muodostunut erittäin merkittäväksi omaa elämääsi ja valintojasi ajatellen?

___________________________________________________

Kalenterissa on omia askartelujani sekä lukuisa määrä eri nukkekotitaiteilijoiden taidokkaita töitä. En erittele niitä erikseen. Jos ja kun löydät oman teoksesi kuvista, niin jätä siitä viesti yhteiseksi iloksi.

 

 

 

 

 

 

 

14.12.

Huomenta kaikille, toivottaa Eevert heti herättyään. Koira ja kissa ovat tulleet makuukamariin saakka tarkkailemaan miehen unta. Ehkä ne jo kaipasivat aamiaistaan, sillä kello on jo hyvin paljon heidän mielestään.

Aamukulkue
Aamukulkue

Eevert nousee ylös ja ryhtyy tavanomaiseen tapaansa kahvinkeittoon. Ihminen, niinkuin eläimetkin tarvitsevat rutiineja. Ne tuovat turvallisuutta elämään, vaikka saattaisivat joskus tuntua kurjilta. Elämässä on rytmiä vauvasta vaariin. Aamulla herätään ja illalla mennään nukkumaan. Ruoka-ajat ovat usein suurinpiirtein samoihin aikoihin ja päivän kulku seuraa jotakin rytmiä. Aikuisilla se on työn ja vapaa-ajan rytmi ja päiväkoti- ja koululaisilla sitten oma rytminsä joka on yhteydessä aikuisten rutiineihin.

Tai oikeastaan elämänrytmi taitaakin olla koululaisten rytmi, sillä se vaikuttaa aikuisten loma- ja muihin aikoihin aika paljon.

No, onpas tänä aamuna rytmiä, naureskelee mies itsekseen ja huomaa toistavansa aamutoimet aina samassa järjestyksessä.

Aamulehteä hakiessaan Eevert kompastuu eteisessä lojuvaan laatikkoon. Onneksi ei sentään kaadu, mutta melkoista ryminää sieltä kuuluu.

Kumma laatikko
Kumma laatikko

Niin, tuo laatikko. Sekään ei varmasti hoidu pois, jos itse ei asiaan ryhdy, tuumaa mies ja päättää hoitaa sen heti aamukahvin jälkeen.

Laatikossa on vanhoja lehtiä ja esitteitä. Vanhoja mainoksia on mukava lukea. Niin moni asia on muuttunut elämässä.

Laatikon pohjalla on muutamia kirjoja. Mitäs nämä ovat, mutisee mies syventyneenä löytöönsä. Vanhoja aikataulukirjoja! Näiden mukaan junat ja linja-autot ajoivat. On niitä aikatauluja nykyisinkin, vaan harvemmin näin painettuina.

Ennenaikaan lomia vietettiin paljon koti-Suomessa ja tehtiin rengasmatkoja. Näihin oli valmiiksi koottu ehdotuksia aikataulutietoineen. Hyvää palvelua sellainen!

Omatoimisilla rengasmatkoilla Eevert on lapsuudessaan reissannut joka kesä. Matkustettiin junalla, linja-autolla ja sisävesilaivalla ja asuttiin leirintäalueella sopukupoliteltassa. Oli se vaan aika raijaamista siihen aikaan kun ei ollut omaa autoa kuljettamassa tavaroita.

Laatikon sisältöä
Laatikon sisältöä

Laatikon pohjalla on kartta. Se on junakartta – Turistin, sen aikataulukirjan – välistä. Siihen on joku tehnyt merkintöjä ja suunnitellut matkaa. Alleviivauksista näkee minne on oltu menossa: Tampere, Piippola, Lohja, Pieksämäki, Rovaniemi, Kolari, Porvoo, Vaajakoski, Jyväskylä, Turku ja mitä kaikkea muuta.

Ja monet linnat tulivat tutuksi niillä reissuilla. Ainakin Turussa, Hämeenlinnassa ja Savonlinnassa. Jännittäviä paikkoja pienelle pojalle.

Pieniä reijitettyjä pahvinpaloja on laatikossa kokonainen nippu. Piletit olivat ennenaikaa vahvaa pahvia ja niihin konnari nipisti reijän sitä mukaa kun matka eteni. Oli yksittäisiä lippuja joillekin rataosuuksille. Lisäksi löytyi rengasmatka-lippuja, joissa oli useampi määränpää valmiiksi merkittynä.

Lomalaiset
Lomalaiset vm. 1970

Matkakirjojen ja lippujen lisäksi löytyi muutama vanha valokuva. Niissä komeili tuttuja henkilöitä perheestä. Voi sentään, tuokin serkkulikka noin nuorena sisävesilaivan kapteenin vierellä poseeraamassa!

Serkkulikka
Serkkulikka

Pian Eevert uppoaa muistojen matkalle. Telttailemaan, onkimaan, sukuloimaan jne.

Onkireissu ja sopukupoli
Onkireissu ja sopukupoli

Aika kuluu kuin huomaamatta. Mielikuvissaan hän kuulee junan pyörien tasaisen kolinan ja sen rauhoittavan rytmin. Monet kerrat hän muistaa nukahtaneensa Aku Ankan Kesäkaruselli sylissä. Aku Ankan kesälukemiston sai aina kun lähdettiin lomareissulle. Sen kanssa kului hyvin aika pitkilläkin matkoilla.

Rengasmatkalaiset
Rengasmatkalaiset

Illan tullen Eevert jättää aarteensa ja päättää, että ne talletetaan edelleen. Unissaan Eevert vielä seikkailee lapsuuslomillaan eripuolilla Suomea.

Millaista rytmiä tunnistat omassa elämässäsi? Mikä on parasta lomalukemista? Entä millaisen lomamuisto sinulle palaa tänään mieleen?

_____________________________________________________

Kalenterissa on omia askartelujani sekä lukuisa määrä eri nukkekotitaiteilijoiden taidokkaita töitä. En erittele niitä erikseen. Jos ja kun löydät oman teoksesi kuvista, niin jätä siitä viesti yhteiseksi iloksi.

20.12.

Neljä yötä jouluun! Niin paljon ja niin vähän kuitenkin. Riippuu vähän mistä päin katselee asioita ja kuinka niitä asettelee järjestykseen.

Tänään on Kappelilla kirkkokonsertti. Tai oikeastaan Kauneimmat joululaulut. Ison kylän kanttori tulee niitä veisajaisia pitämään, vaikka hyvin se on Suntiokin asiat hoitaa. Niin kaunis laulunäänikin ja ihan koko kunnan kuulu laulaja muutenkin.

Suntio
Suntio

 Kauneimmat joululaulut ovat aina koonneet Kappelin täyteen laulajia. Yhdessä laulaminen on aina niin hauskaa. Joskus lauletaan paljon jo lapsuudesta tuttuja lauluja. Toisinaan opetellaan joku uudempi ja vieraampi joululaulu.

Jokaisella on ne omat lempilaulunsa joihin ei koskaan kyllästy. Mistä joululauluista Sinä pidät kaikkein eniten?

Nepalilaisia Baglungin kuurojenkoulun oppilaita. Kuva Lähetysseura
Nepalilaisia Baglungin kuurojenkoulun oppilaita. Kuva Lähetysseura

 Kauneimmat joululaulut ovat Suomen Lähetysseuran vuosittainen hyvää tekevä tapahtuma. Viime vuonna tuettiin vammaisten lasten oloja maailmalla.

”Tänä vuonna lauletaan kehitysmaiden äitien hyväksi. Laulajaisissa kerätään kolehti, joka suunnataan tärkeään työhön maailmalla.

Laulussa ”Taivas sylissäni” Maria pohtii, kuinka suojella lastaan. Samaa miettii moni äiti kehitysmaissa: Mitä tehdä, kun ei ole riittävästi ruokaa, ei varaa lähettää lasta kouluun? Kun lapsi sairastuu, ei ole varaa lääkäriin. Lähin terveysasemakin voi olla satojen kilometrien päässä. Tiedon hankkiminen on vaikeaa, koska äiti ei ole itsekään käynyt koulua.

Koulutettu äiti huolehtii lapsensakin kouluun. Äiti, jolla on mahdollisuus tulonhankintaan ja valtaa perheensä talouteen, ei lähetä lastaan töihin tai naita tätä alaikäisenä. Äiti, joka selviää synnytyksestä ja välttää hiv-tartunnan, on lastensa turvana näiden varttuessa.”

Näin tärkeään kohteeseen on ilo lahjoittaa tuumii Eevert.

Ilta on kaunis ja joululaulutilaisuus koskettava. Viimeiseksi laulettiin Marian poikalapsesta.

Samalla reissulla Eevert hoitaa haudat joulua varten kuntoon. Monella haudalla on jo havuja ja kynttilälyhtyjä. Palavat kynttilät haudoilla kertovat rakkaudesta ja menneiden sukupolvien kunnioituksesta. Joulunaikaan valtaisa kynttilämeri täyttää kirkkotarhat. 

Muistomerkki
Muistomerkki

 Kappelin kirkkotarhassa on muistomerkit kaikille Eevertin rakkaille. Sydän täynnä lämpöä hän asetteli kranssin ja kynttilän lumiseen maahan. Äidin haudalle Eevert asetteli usein hänen lempikukkiaan. Luonnonkukkia missä muodossa vain. Tälläkertaa havuista koottu kranssi kanervilla.

Kirkkotarha
Kirkkotarha

 Tämän paremmaksi ei ilta juuri voisi tulla. Pehmeässä ja keveässä lumisateessa Eevert palaa kotiin.

Hyvää Isänpäivää

Eevert on saanut kirjekuoren postilaatikkoonsa. Hieman hämmentyneenä hän avaa kuoren ja löytää sietä kortin. Se on isänpäiväkortti. 

Eevert ei ole isä tai ei ainakaan tiedä olevansa. Mistä mahtaa olla kysymys? Täytyy ihan hakea kakkulat päähän niin näkee tarkemmin lukea. 

Passelit lukulasit
Passelit lukulasit – Vai Miccä

 Kortissa kiitetään hyvästä mieskaveruudesta ja merkittävistä yhdessä vietetyistä hetkistä. Niinpä niin, kaikilla ei ole sitä ihan biologista isää lähellä. Silloin naapurin miehet tai muut elämään liittyvät miehet antavat lapsille monenlaista tukea ja apua eri tilanteissa, hoksaa Eevert.

Onnea kaikille isille ja muille miehille jotka antavat aikaansa lapsille lapsuuden ja nuoruuden tärkeänä aikana! 

___________________________

Kuva on vanhempi otos. Kakkulat ovat Eijan käsialaa ja ilmeisesti vielä väärinpäin päässä. Mutta sattuhan sitä vanhalle miehelle!

Pyhäinpäivänä

Tänään vietetään Pyhäinpäivää. Silloin sytytellään kynttilöitä ja muistellaan kuolleita rakkaita.

Eevert on ajatuksissaan palannut omien kuolleiden läheistensä luo. Hänellä on ollut tapana ottaa esille vanhoja valokuvakansioita, katsella niitä ja kerrata muistoja. Ikävä on monesti seuralaisena, mutta siitä huolimatta mies tuntee saavansa lohdutusta ja tuntee syvää kiitollisuutta edesmenneiden läheisten kautta.

Albumi
Valokuva-albumi vuosien takaa

 Suru jättää meihin aina jälkensä, Eevert tuumii. Ne jäljet ovat erilaisia, mutta jokaisessa ne silti ovat silti olemassa. Koettu ja eletty elämä muokkaa sellaiseksi kuin nyt on. Kuoleman kohdatessa kohtaa aina myös oman kuolevaisuutensa, miettii Eevert. Se kai siitä tekee vielä omalta osaltaa kipeän koettavan. Sitä voi tuntea itsensä rikkirevityksi, vähän niinkuin tämä vanha kuva tässä albumissa. Jotakin merkittävää on yhtäkkiä pois elämästä. Kestää aikansa ennenkuin se taas on jotakin kokonaisempaa.

Vanha valokuva
Vanha valokuva

 Kristityille usko antaa toivoa, että tapaamme menettämämme rakkaat Jumalan luona. Kuoleman kohdatessa meille jää suru. Se voi ilmetä monin tavoin. Joskus se on mielentila jonka voi tunnistaa. Usein se ilmaantuu muussa muodossa. Yleisenä huonona olona, vatsa- tai pääkipuna – ehkä tuskaisuutena tai kärttyisyytenä tai vaikkapa jatkuvana touhuamisena.  Surulla on monta muotoa. Kaikki muodot ovat oikeita.

Eevert huomasi aikanaan kuinka surun kohtaaminen sai hänet vetäytymään itseensä ja miettimään aina uudelleen elämän arvoja ja tärkeitä asioita. Pitkän elämän aikana surua on joutunut kohtaamaan monesti. Aina niistä on kuitenkin selvitty. Jos ei yksin niin hyvän kaverin kanssa yhdessä. Surussa on paljon jakamista. Silloin se on kevyempää kaikilla tavoilla. Eevertin mieleen nousee ihmisiä joiden kanssa on vaikeat ajat ylitetty. Kiitollisuuden tunne valtaa mielen.

Hetken hiljentyminen
Hetken hiljentyminen

 Surua tuottaa läheisten kuoleman lisäksi myös se mitä voimme uutisista lukea tai kavereilta kuulla. Elämässä tapahtuu paljon asioita jotka tuovat kärsimystä ja kuolemaa toisiin perheisiin. Sellaiset tapahtumat vaikuttavat jokaiseen. Viimeaikojen uutisoinnit ovat huolettaneet Eevertiäkin. Niin paljon ikäviä uutisia ja ihmiskohtaloita. Murheelliseksi vetää, toteaa mies.

Vanhempien hauta
Vanhempien hauta

 Menetys tuntuu suruna ihmisessa, vaikka emme tuntisi vainajaa tai väkivaltaan menehtynyttä ihmistä. Se kertoo empatiakyvystä, jonka avulla osaamme asettua toisen asemaan.

Eevert suuntaa tapansa mukaan Pyhäinpäivänä Kappelin kirkkotarhaan. Hän sytyttää omien läheistensä haudoille kynttilän. Hautausmaalla on varattuna paikka myös muualle haudattujen kynttilöille tai sellaista muistamista varten jota muuten kantaa kuormana.

Muualle haudattujen muistolle
Muualle haudattujen muistolle

 Eevert päättää että tänä Pyhäinpäivänä sytyttää muistokynttilän rohkaisijaksi ja toivon antajaksi siinä surussa jota Sinä tänään itsessäsi kannat. Surulla on aikansa ja suru lähtee vain suremalla.

Kohtaa rohkeasti tunteesi ja anna itsesi vaikuttua siitä.

Täällä voit sytyttää oman kynttiläsi tänään: http://www.sytytäkynttilä.fi

Rauhaisaa ja levollista Pyhäinpäivää!

Reuhka

Päivät rupeavat viilenemään siihen tahtiin, että on hankittava talvikamppeita käyttöön. 

Nyt ei päätä palella vaikka talvi tulisi heti. 

Reuhka se pitää miehellä olla
Reuhka se pitää miehellä olla

 Moninpaikoin vietetään nyt koulujen syyslomia. Tiesitkö että syyslomat ja karvalakit kuuluvat hienokseltaan yhteen?

”Syysloman juuret lepäävät vahvasti Suomen agraarisessa historiassa, ja maatilojen työt ovat pitäneet myös lapset kiireisinä. 

Aina 1960-luvun loppuun saakka suomalaislasten syyslukukauden katkaisi perunannostoloma. Vapaa otettiin käyttöön maaseutukunnissa yleisesti 1940-luvulla. Kaupunkikouluissakin perunannostoloma tunnettiin, ja vaikkei kaikilla omia viljelyksiä ollutkaan, saattoivat monet perheet suunnata maaseudulle esimerkiksi sukulaisperheiden avuksi. Joskus syysloma voitiin käyttää vaikka sienestämiseen ja marjastamiseenkin. 

Varttuneempien opiskelijoiden keskuudessa syysvapaa tunnettiin milloin milläkin nimellä. Esimerkiksi kuopiolaisopiskelijat nimesivät kylmeneviin ilmoihin sattuneen vapaaviikon karvalakinhakulomaksi, jolloin piipahdettiin kotipuoleen noutamaan lämpimämmät talvivaatteet. ” (Yle.fi)

Voi niitä aikoja! Eevert muistaa monet perunannostolomat kotipuolessa poikasena. Isännät ajoivat perunamaalla traktoreilla ja käänsivät maan. Naiset ja lapset kulkivat perässä ja poimivat mukulat talteen. 

Paljon muistoja liittyykin karvalakkiin ja syksyyn. 

________________________________________________________________

Lakki löytyi Neidon poikaystävän hylätystä hanskasta ja sen keskisormesta. Kiitos. 

Vanha kauppa

Kyläkaupat ovat olleet aikanaan merkittävässä asemassa ja muodostaneet kylälle keskustan monin tavoin. Kaupan kautta kulki tieto ja siellä käytiin vaihtamassa kuulumiset.

Eevertin lapsuuden kylässä on ollut kauppa, kunnes isomat marketit sen vähitellen kuihduttivat. Alkujaan kauppa perustettiin vuonna 1900 kylän erään talon tiloihin. Alkuun siinä toimi ulkopuolinen kauppias, mutta pian kaupan hoitaminen siirtyi oman kylän haltuun ja sai myös oman rakennuksen. Kauppa periytyi aikanaan isältä tyttärelle.

Kauppa
Kauppa

 Alkujaan kaupassa myytiin kaikkea mitä vain voitiin olettaa kyläläisten tarvitsevan. Löytyi hevosen riimuista kumisaappaisiin ja aina naisväen pitsisomisteisiin vaaleanpunaisiin peruskerrastoihin saakka. Varsinainen tavaratalo. Kaupalla sijaitsi myös kunnan ilmoitustaulu, joten sillä oli myös hallinnollisesti vakaa asema kylässä.

Ostokset
Ostokset

 Eevertin poikavuosina kaupan suuruuden aika oli jo hiipumassa ja moni kävi kaupassa läheisessä kaupungissa. Kauppa oli silti merkittävä ja sieltä haettiin hyvin säilyviä elintarvikkeita ja juomia. Eevertin lempijuomia oli Ananas Palma. Se oli niin hyvää ja viileää kun sen sai hakea kauppiaan pihavarastosta, joka pysyi viileänä kuumana kesäpäivänäkin.

Kauppias
Kauppias

 Kuvassa lienee Eevertin tunteman kauppiaan isä, joka aikanaan kyläläisistä otti kaupan haltuunsa. Hänestä on monta mukavaa tarinaa olemassa. Yksi sellainen sijoittuu aikaan, jolloin kaupunkilaiset olivat löytäneet kesäpaikkoja alueelta ja poikkesivat kaupalle kyselemään lomalaisille tärkeitä tarvikkeita kuten vaikka aurinkoöljyä. Vaikka kauppa siihen aikaan pullotti tavarapaljoudessa, joutui kauppias usein totemaan ykskantaan ja arvokkaalla tyyneydellä: ”Ei ole sitäkään niin”.

Kauppa oli kylän pitkäaikaisin ja ihmisten mieleen voimakkaasti jäänyt kauppaliike.

Kauppiaan tytär Irma
Kauppiaan tytär

 Historian kirjojen mukaan kauppa toimi 70-luvulle saakka. Eevertin hallussa oleva kuva on otettu 1984 jolloin kauppa on ollut vielä hyvinkin toiminnassa. Mitähän lähdettä kannattaa uskoa?

Kaupassa kävi Eevertin poikavuosina mielenkiinnon herättäviä asiakkaita. Yksi heistä oli erityisen kiinnostava. Vanhempi mies jolla oli toisessa kädessä kämmenen tilalla koukku. Kapteeni Koukku? Hän kävi kaupalla vanhan Jenkkikassin kanssa. Sinne solahti aina kahvin ja sokerin lisäksi muutama pullollinen Karhu-olutta. Sitä kaupalla myytiin ja jos jotakin olutta Eevert nykyisinkään juo,niin se on tietenkin Karhua sen ananas-limpparin lisäksi.

Kauppa ei ole vielä valmis, mutta hyvässä alussa.

Kotisaunan ihanuutta

Viikoittainen ilo, niin Eevertilla kuin suurimmalla osalla suomalaisia on saunominen. Saunaan valmistaudutaan jo hyvissä ajoin ennen kylpemisen aloittamista. Tai ainakin eeerttilässä, sillä siellä oleva sauna edellyttää useita toimia ennenkuin se on kylpyvalmis.

Päivä alkaa puiden pilkkomisella tai ainakin vajasta noutamisella. Kesäaikana jatkuvana puhteena on talven klapien tekeminen, joten usein sopivaa puutavaraa löytyy talven ympäri.

Kirves ja puun pilkkominen
Kirves ja puun pilkkominen

 Kantolaitteella Eevert tuo saunaan parikin kantamusta puita. Tuli viritetään myös pataan, jossa vesi lämmitetään. Vanha pata on palvellut jo useammassa polvessa ja vielä hyvin toimii.

Pata
Pata

 Pataan saa sentään nykyisin veden ihan letkusta, jonka Eevert on yhdistänyt läheiseen lähteeseen. Vesi on pehmeää ja täynnä luonnon kivennäisiä ja kelpaa vaikka juotavaksi suoraan letkusta.

Letku
Letku

 Padan lisäksi tuli viritetään kiukaaseen. Ensi töikseen Eevert tyhjentää vanhat tuhkat asianmukaisesti pois ja asettelee puut arinalle. Mikään ei ole ruokkivampi tunnelma ja tuoksu kuin tulen viriäminen saunan pesään.

Kiuas
Kiuas

 Lämmittäminen ottaa aikansa ja sillä välin voi tarkistaa saunan muun varustuksen. Saippuapalasia löytyy ikkunalaudoilta ja tyhjiä shampoo pulloja on jäänyt sinne tänne. Pian ovat kaikki kauniissa järjestyksessä pesuhuoneen hyllyllä.

Hylly
Hylly

 Pian on sauna valmis ja Eevert valmiina viettämään viikon pyhimpiä hetkiään. Pyyhe kaulalle ja kesällä kuivattu ja hyvin hudutettu vihta mukaan.

Saunavalmis
Saunavalmis mies

 Saunomiseen kuuluu ehdottomasti myös saunamakkara. Kiukaalle Eevert laittaa foliopussissa maukasta kiuasmakkaraa hautumaan koko saunomisen ajaksi. Hiljalleen saunan tuoksuihin sekoittuu myös paistuvan makkaran ruokahalua hivelevät aromit. Saunomisen jälkeen paketti avataan ja nautitaan sinapin kera saunan terassin puupenkillä.

Saunamakkara

Saunamakkara

 Eevert toivottaa kaikille oikein hyvää viikonloppua ja alkavaa viikkoa.

Vanha salkku

Eevert tarvitsi aivan erityislaatuista leveää ruuvimeisseliä. Vanhastaan hän tiesi sitä etsiä isoisänaikuisesta nahkaisesta salkusta. Siellä niitä on säilytetty vuositolkulla. Varmaan aluksi muistona edeltävästä sukupolvesta ja kaikinpuolin niin tärkeästä arkipäivän tarvikkeesta.

Salkku on ollut kätkettynä eteisen kaapistoon. Sinne Eevert suuntasi ja ei kauan kulunut kun vanha uskollinen palvelija oli löytynyt. Vähän se repsotti sieltä ja täältä. Monet reunoja kiertävät tikkauksetkin olivat aikaa myöten pettäneet.

Salkku
Salkku

 Koossa se vielä pysyi. Salkku on tehty paksusta nahasta, joten kulumalla sitä ei taida käyttökelvottomaksi saada.  Eevert hymyili katsellessaan vanhaa salkkua. Niin monia muistoja siihen kiertyy. Eikä ne kaikki niin mukaviakaan taida olla. Yhtä kaikki, elämässä olevia asioita.

Salkun lukot
Salkun lukot

 Salkun lukot olivat kiinni. Aikanaan isoisällä oli pieni avain, jota hän piti tarkasti tallessa lompakossaan perstaskussaan – niinkuin siihen aikaan sanottiin. Nykyisin takataskussa ei ainakaan ruuhkaisemmilla paikoilla kannata miestenkään lompakkoaan säilytellä.

Lukot ovat jo aikaa sitten tiirikoitu auki niin että eivät taitaisi enää lukittua, vaikka avain olisikin tallessa.

Työkalut
Työkalut

 Työkalut olivat salkun pohjalla. Monissa niissä oli näkyvillä vuosikausien käyttäjän kuluttamat pinnat. Vanha hiontakivi oli jo keskeltä luokilla kun puukkoja oli töissä hiottu teräviksi. Lämmin lehahdus kävi miehen läpi muistellessaan salkunkantajan aikoja. On niistä jo useampi vuosikymmen vierähtänyt.

Eväät
Eväät

 Työkalujen lisäksi salkussa aikanaan kulki eväsleivät ja maitopullo. Ne syötiin kahvi- ja ruokatauolla hyvällä ruokahalulla. Joskus oli matkassa myös pullollinen kuumaa kahvia. Se käärittiin sanomalehteen ja villasukkaan. Piti hyvin lämpimän. Siihen aikaan ei vielä termospulloja ollut yleisesti käytössä.

Lauantaisin saattoi salkussa kulkea ainakin kotiinpäin vajaa Koskenkorvapullo. Siihen aikaan töitä tehtiin myös lauantaisin puolillepäivin ja moni työmies taisi silloin nauttia viimetöikseen miestä vakevämpiä juomia.  Työaikalain muututtua myös lauantait muuttuivat vapaapäiviksi ja silloin tuo kansallinen tapa sodankäyneiden miesten keskuudessa sai vaimoväeltä nimen perjantaipullo. Niistä pulloista on varmasti vielä monta kertomusta olemassa muistoissa.

Keittiössä
Keittiössä

 Salkku on hieno ja täynnä elämää. Mitäpä jos korjaisin murtuneet tikkaukset ja siirtäisin vanhat työkalut parempiin säilytyspäikkoihin ja ottaisin mustorikkaan salkun käyttööni, pohtii Eevert ja tapansa mukaan ryhtyy samantien kunnostamaan salkkua.

Paistokset
Paistokset

 Ennen salkun etsintöjä Eevert oli jo tehnyt lauantain leipomuksia valmiiksi -mustikkapiirakkaa. Nyt taitaa olla niin että piirakat päätyvät vanhaan työ- ja evässalkkuun ja sitä on lähdettävä kylälle tarjoilemaan kahvit ja piirakat kavereille.

Mies ja salkku
Mies ja salkku

 Taitaa vanha salkku saada uuden elämän. Minne se ystävämme viekään?

Salkusta löytyi työkalujen lisäksi vanhoja päänsärkypulvereita. Teho niistä on varmasti jo aikaa sitten kadonnut, mutta säästöön nekin laitettiin. Salkun keskitaskussa oli lisäksi vanha valokuva. Se on kesämuisto Akkijärveltä, missä isoisän suku oli kotoisin.

Kesällä 1965 tms.
Kerran kesällä

 Kuvassa kravattimies on salkun alkuperäinen haltija. Rinnallaan hänellä kihlattunsa Terttu ja uloimpana sisarensa Maija miehensä kanssa. On varmaan illalla ollut menoja kun on papilijotitkin niin sievästi laitettuna sifonkihuivin alle.

Moni muuten sanoo, että Eevert kovasti muistuttaa tätä isoisän aikuista miestä.

______________________

Ja mistä tämä muisto ja salkku oikein lähti liikkeelle.

Merja kertoi blogissaan matkalaukkujen tekemisestä ja siitä sukeutui pieni keskustelu blogien välissä. Lopulta muutama matkalaukkujen pohjapalanen päätyi haltuuni.

Palikat
Palikat

Kiitos Merja 🙂