Avainsana-arkisto: Lontoo

Penkillä

Suntio on Kappelilla ahkeroinut niin taitavasti, että ruoho jo viheriöi ja linnut laulelevat puissa: jo melkein kevät on!

Rakennuspuuhat ovai kaikkinensa hieman hitaahkossa vaiheessa, joten on hyvää aikaa kurkistella Suntion puuhia. Eevertin taannoin Lontoosta saamastaan paketista löytyi juuri sopiva penkki Kappelille. Siinä seinän vierustalla, auringon puolella on hyvä kesäpäivänä istuskella ja nauttia elämästään.

Suntio päätti heti kokeilla kuinka aamulehden lukeminen sujuu uudella penkillä.

 

Suntion lehdenluku
Suntion lehdenluku

 

Penkin jalat ovat kauniisti koristellut ja sopivat tyyliltään kirkkopuiston pissaavan pojan kanssa yhteen. Hieman kun aika tuo omaa patinaansa penkkiin niin istuvuus maisemaan on oivallinen. Penkki on painava. Sitä ei yksi Suntio millään siirrä paikasta toiseen. Joten saattaa jäädä myös vallattomalta ja keppostelevalta nuorisolta rauhaan. Metallinen penkki sopii mainiosti kirkkotarhaan.

 

Penkki paikoilaan
Penkki paikoilaan

 

Mahtuisi tähän kaverikin, tuumii Suntio hyvillä mielin. On se Eevert kovin ajattelevainen kun tilasi tämmöisen penkin levähdyspaikaksi. Monesti päivät Kappelilla ovat pitkiä. Suntion tapana on tulla aamuvarhaisella tarkastamaan että kaikki on kunnossa satunnaisten vierailijoiden käyntejä varten. Aina on pienessä Kappelissakin yhtä jos toista huolehdittavaa.

Tänä aamuna puutarhassa on puhjennut kukkaan kauniit ruusut.

 

Ruusupuu
Ruusupuu

 

Kukkiva ruusupuu on myös peräisin Eevertin Lontoon-paketista. Mikä paremmin voisikaan sopia vanhan Kappelin ovenpieleen kuin herkän heleä ruusupuu. Tätä on hoidettava tarkoin ja rakkaudella, huokailee Suntio asetellessaan ruukkua paikoilleen. Kylminä öinä se on vietävä vielä näin keväällä suojaan.

Jostakin muistin syövereistä mieleen muistuu vanha kansanlaulun tapainen ruususta. Niinpä Suntio avaa äänensä ja luikauttaa laulun kauniisti akustoivassa kappelissa. Melkein sitä luulisi että Pepe Willberg olisi saapunut Kappeliin konsertoimaan 🙂

 

 

Hyvää sunnuntaipäivää kaikille!

 

 

 

 

Kaukainen lähetys

Eevert on saanut lähetyksen kaukaa. Ihan Englannista saakka.

Mies ei voinut muuta kuin ihmetellä lähetyksen pikaista saapumista. Illalla Eevert keskusteli hankinnoistaan ja tarpeistaan englantilaisen yrittäjän kanssa ja seuraavana päivänä, puolenpäivän jälkeen miehen lähetys tuli jo Eeverttilään saakka.

 

Paketit
Paketit

 

Komeat isot laatikot. Painoa niillä ei ollut nimeksikään. Ovatkohan vain britti-ilmaa pakanneet. Jännityksellä Eevert availi lähetyksiään.

 

Pieniä varusteita
Pieniä varusteita

 

Komea kasa kaikenlaista varustetta ja rakennustarviketta paljastui paketeista. Näistä sitä riittää keväälle puuhasteltavaa moneksi illaksi, myhäilee Eevert tyytyväisenä. On niin sähkö- ja rakennustarviketta kuin myös keittiön herkkuja. Pitkäksi toviksi mies keskittyy vain hankintoihinsa. Tosin monen kohdalla täytyy ihan miettiä, että ihanko totta – että tuli tämmöinenkin tilattua? Evertin englannin-taito on tietenkin vähän karunpuoleista ja sellaista jolla maailman satamissa on saanut vähän evästä ja tuliaisia hankituksi… mutta silti…

Aikansa ihmeteltyään sisältöä mies huomasi tarvitsevansa hiukopalaa. Niinpä suunta keittiöön ja lähetyksen kotimaan kunniaksi pekonit ja munat pannulle. Tässä sitä on kunnon miehen evästä! Voissa paistetut munat ja kivasti käristyneet pekonisiivut.

 

Pekonia pannuun
Pekonia pannuun

 

Ruuan päälle tuli keitettyä kahvit. Taidankin pyytää Suntion mukaan kahvihetkeen. Ja mieluustihan Suntio aina Eevertin keittiöön piipahtaa turisemaan. Ja nyt sitä on monenlaista ihmettelemistä ja kevään suunnitelmien arvioimista samalla tiedossa.

 

Kahvit valmiina
Kahvit valmiina

 

Miesten suunnitelmat etenevät vauhdilla ja he ovat oikein tyytyväisiä kahvituokion antiin. Kaikesta innostuneena Eevert päättää juhlistaa ja sinetöidä  juhlajuomalla yhteiset päätökset. Kaikkihan tietävät että Eevert on raittiusmiehiä, mutta tilaisuuden niin vaatiessa voi pienen maljan nauttia. Suntio on tilaisuudesta oikein mieleissään 🙂

 

Maljat
Maljat

 

Maljat nautittuaan molemmat miehet palaavat omiin puuhiinsa. Suntio suuntaa kappelille kevät valmisteluihin ja Eevert Muisto-taloon katselemaan tyhjiä huoneita uusilla ideoilla varustetuilla ajatuksillaan.

 

______________________________________________________________

Siipalta joululahjaksi saamani lahjakortti tuli käytettyä ja monenmoista hankittua. Paketissa oli yllätyksenä Siipan lisäilemiä asioita joita ihmeissäni hypistelin tarvekesäkkiä purkaessani. Paljon kaikenlaista…

Suomessa meillä on usein varoituksia pikkulapsille sopimattomista tarvikkeista….

Nä eivät ihan pikkutyttöjen leluja olleetkaan 😀 ja osoite tässä KLIK

 

Turvaohje
Turvaohje

 

 

 

Portaita

Kappelin kivijalan noustua korkeammalle tuli pakottavaksi tarpeeksi saada jonkinlaisia portaita aikaiseksi. Hankalaa on vanhalle Suntiollekin pakkilaatikoiden päältä kivuta kappelitilaa huoltamaan.

Siispä tuumasta toimeen. Esille rakettikkuja, kahvitikkuja, balsaa, Englannista tuotuja kiviharkkoja ja tiiliä, Kanarian dyyneiltä kerättyä hienoa hiekkaa, Siipan kätköistä hiekkapaperia ja liimaa.

Neljän tunnin aherruksen jälkeen portaat näyttävät portailta. Työ jää vielä kesken, mutta ainakin Suntio pääsee nyt helpommin kulkemaan.

Suntio portailla

 

No kas, nyt just muistinkin miksi tuo vihreä pyyhe oli aikaisemmin taitettuna 😀

 

Kovapäinen rakentaja

Eevertille sattui kiireissään vahinko, joka pysäytti energisen rakentajan niille sijoilleen. Ulkohommissa mies liukastui pahemman kerran ja löi päänsä kirkkaaseen jäähän joka paljastui hentoisen lumikerroksen alta. Iso muhku tuli päähän, mutta pahemmilta vaurioilta taisi mies sentään säästyä.

 

Kylmäpussi
Kylmäpussi

 

Kylmäpussi piti etsiä apuun ja sillä Eevert muhkuaan hoiteli kokonaisen illan. Pientä kivistystä ja vähän tärähtänyt olohan siitä tuli. Lääkärikirjasta Eevert luki, että tajunnan tilaa tulee seurata jos päähän osuu jonkinlainen tärähdys. Niinpä Eevert kutsui apuun renkinsä ja kehoitti tarkkailemaan. Renki tuumi, että tokkopa hän mitään erityistä muutosta huomaisi kuitenkaan… Hänen mukaansa Eevert on ollut aina hieman tärähtänyt jo valmiiksi. Renki jäi kuitenkin hoitohommiin ja keitteli potilaalle kaakaota ja teki voileipää.

 

Kaakaota ja voileipää
Kaakaota ja voileipää

 

Kalenterista katsottiin ja arveltiin työkyvyttömyyden kestävän ainakin viikonlopun. (Mainiot eväät Jatan herkkuja ja kalenterin isompi esikuva Maijalta)

Ja mitä se Eevert sitten tohotti kun meni jalat alta. Messumatkaltahan sitä oltiin tulossa huimien tuliaisten kanssa! Ja tuliaisia oli katseltu ”sillä silmällä” kappelin rakennuksen tiimoilta.

 

Tarvikkeita
Kappelin tarvikkeita

 

Käsin tehtyjä kirjanmerkkejä – ei kun kirkkotekstiilejä ja muita pyhiä esineitä mitä nyt kirkoissa yleensäkin on. Kirjanmerkit ovat Bangladeshistä jossa kotirouvat joskus rangaistuksen uhallakin tekevät vaikkapa kirjanmerkkejä, joissa on kristillisiä symboleja. Näiden kirjanmerkkien alkulähde ja paljon muutakin erilaista käsityötä löytyy TÄÄLTÄ.

 

Alttariristi
Alttaripöydälle

 

Alttaripöydälle tulee tietenkin risti. Tämä malli on kaksipuoleinen. Toisella puolella tyhjä risti – ylösnousemuksen risti ja toisella puolella krusifiksi. Pikkuristi vieressä päätyy johonkin seinälle kuten myös ”lantit”. Lanttien toisella puolella on englanninkielisiä rukouksia.

 

Ikoni
Ikoni

 

Monelle tuttu ikonikin löytyi minikoossa. Tämä oli alunperin kaulanauha, mutta ilmeisesti heti tuli riisuttua nauha irti kiinnittimineen. Näiden myyjä jäi nyt vielä hämärän peittoon. Lisätään tieto kunhan lasku löytää perille.

Ja noita mikropistoja tuossa kirjanmerkissä en ymmärrä ollenkaan. Pitää olla melkoisen ohkanen neulakin!?!

 

Rappausta
Rappausta

 

Kappelin seinät saivat ulkopintaa jo ennen reissua ja ne saivat rauhassa kuivahtaa pöydällä. Pinnalle tuli remonttitasoitetta ja tiiliä. Tiilet on tuotettu Lontoosta reilu vuosi sitten jo valmiiksi. Luonnonkiviä kappeliin taas on tarkoin valittu Itävällasta Zillertalin laaksoa ympäröiviltä vuorilta.

 

Seinustaa
Seinustaa

 

Joten näyttää tulevan kappelista perinteisen harmaakivikirkon tyylinen ainakin ulkoapäin.

Eipä arvannut kerätessä minne kivet päätyvät 😉

 

Kivilouhos
Kivilouhos

 

Ei voi kuin ihmetellä kuinka ne isot vuoret pysyvät kasassa koska liuskottuneita ja hajoavia rinteitä oli vähän joka puolella. Siispä kivien keruuseen ja reppu täyteen materiaalia. Eihän sitä koskaan tiedä mitä tarvisee tulevaisuudessa 😉

 

 

 

 

Jotain ihan muuta…

No niin, tänään piti tehdä jotakin ihan muuta, mutta sitten iski inspiraatio ja kaikki muu saa silloin jäädä. Mahdatko tunnistaa tunteen?

Minulta pääsi… ei laulu (se on Siipalla parhaillaan hukassa ja on uppoutunut CD-maahan)… vaan lyhty. Eevertin piha on kaivannut ulkovaloa jo pitkään ja nyt jostain syystä piti sellaista ryhtyä suunittelemaan ihan vain intuition pohjalta.

Ensin kaivettiin kaapin kätköistä materiaalia. Säästeliäänä ihmisenä olin säästänyt myös kesäisen lattiaremontin jäljeltä vanhat lattialankut. Lankut olin liimannut mustalle kartongille. Seikka joka ei haitannut minua ollenkaan isnpiraation kehittymisvaiheessa.

 

Materiaalia
Materiaalia löytyi

 

Siispä toimeen. Vanhat lankut ovat lastunauhaa. Ajatuksissani oikein sopivat semmoiseen hieman sirompaan lyhtymalliin. Joskus aikaisemmin olin tehnyt myös lyhdyn ja ihan ohjeen mukaan. Siitä tuli aivan liian pieni ja on päätynyt Kalamajalle tunnelmanluojaksi. Se kun edustaa hieman pienempää mittakaavaa.

Nyt siis isompi. Ihan reilusti isompi – siintää mielessä.

Lankkuaineksen lisäksi muutamia askastelutikkuja ja Miljoonahuoneen kätköistä neppien aihioita lisäksi ja jotain muuta pientä. Ja liimaa tietenkin.

 

Liimauksia
Liimauksia

 

Vuoden takaiselta Lontoon reissulta oli tullut kotiin kynttilöitä. Olin niistä suunnitellut jotakin kivaa pöytäkynttilää Eevertille. No se yritys ei silloin tuottanut kuin pari juotoksistaan irronnutta sähkökynttilän-raatoa. Siispä hylkäsin toivottomuuden puuskassa kynttilät laatikon uumeniin. Nyt kaivoin vielä jäljellä olevan ehjän esille. Josko hieman rouvimmassa työssä sitä voisin ilokseni käyttää.

Kynttilä mahtui hyvin nepparien reijistä ja näyttää pysyvän tukevasti paikoillaan kun on painavampi jalusta kuin aikaisemmissa kokeiluissani.

Rimoja liimailin yhteen ja ryhdyin palasista koostamaan unelmieni lyhtyä.

 

Valmis lyhty
Valmis lyhty

 

Niinhän se valmistui.  Laitoin vielä liivatteesta kolmelle sivulle lasit. Yhden jätin auki huoltotöitä varten. Ihan passeli on, mutta se mikä silmääni nyt iskee on nuo lattialankut. Ne kun oli mustalle kartongille liimatut. Ja näkyyhän se kartonki tietenkin reunoissa. Täytynee keksiä jotakin niitä peittämään 🙂

Muutoin olen tyytyväinen tallilyhtyyn. Kyllä sillä kelpaa valoa näytellä mustista reunoista huolimatta.

 

Ja jos nyt sitten palaisi siihen mitä oli tekemässä. Aamupäivä kun vierähti tässä ”ihan jossain muussa”.

 

Pyhäpäivän rauhaa

Eevert on herännyt aikaisin ja juonut aamukahvinsa pitkään ja rauhassa. Parhaimpia hetkiä ovatkin aamut silloin kun ei mikään elämässä velvoita mihinkään.

Aamuhämärissä on mukava hakea postilaatikosta päivän lehti. Keittää oikein iso pannullinen vahvaa kahvia ja syventyä lehteen. Toisinaan, näin talvella vielä Eevert sytyttelee aamuhiljaiseensa paljon kynttilöitä pöydälle. Välillä hän unohtuu katselemaan niiden palamista pitkiksikin ajoiksi. Vanha keittiön kello vain raksuttaa aikaa muuten hyvin hiljaisessa talossa.

Ulos vilkaistessa Eevert näkee aamun jo valkenevan. Lumiset puut erottuvat levollisina ja kauniina ikkunasta.

Lumipeite
Lumipeite oksilla

Aamun hetkiä Eevert ei koskaan kyllästy katselemaan. Valkeneva maisema kertoo elämän kiertokulusta. Niin monessa hetkessä hän on huomannut kuinka pimeintäkin yötä seuraa päivä. Joskus harmaa ja sateinen – toisinaan aurinkoinen ja lämpöinen. Siihen Eevert on luottanut niin monien elämän myrskyjensä keskelläkin. Se näkökulma onkin antanut toivoa ja rohkeutta moneen tilanteeseen elämän kuohuavalla merellä. Elämä kantaa ja kannattelee.

Tämä aamu valkenee hiljalleen ja mies aivan kuin nautiskelisi verkalleen avautuvasta maisemasta.

Tekeepä mieli lähteä hieman ulos. Keli näyttää hyvältä eikä tunnu tuulevankaan. Siispä ulkoiluvaatteet päälle ja lenkille. Tuttu reitti, mutta tänään niin kaunis. Valkoinen, vasta satanut lumi on pessyt maiseman.

Sulavesi
Sulavesi

Läheinen joen uomakin virtaa hiljalleen ja levollisena. Hyvä on hetki hengähtää virtaa katsellen. Rauha tuntuu olevan niin maisemassa kuin Eevertin sisimmässäkin.

Kävelyn jälkeen Eevert sytyttää takkaan tulen ja istahtaa sen ääreen. Tulen loimotus ja hiipuvan hiilloksen hehku ovat nekin asioita, joita ei mies väsy katsomaan alusta loppuun. Radiossa soi klassinen musiikki. Voisiko mies enempää päivältän toivoa.

Iltapäivän tunnelmia
Iltapäivän tunnelmia

Eevert kaivaa vanhan korttipakkanssa esiin ja aloittaa pasianssin. Monet pelit on näillä korteilla pelattu. Nuorempana käytiin tuttavaperheessa pokalla aina sunnuntaisin koko perheen voimalla. Silloin pelattiinkin oikein rahapelejä. Pennillä ja viisipennisillä. Aina oli kova kisa koota viikon aikana pokkarahat kasaan. Oli ne aikoja! Perheiden ajanviettoa yhdessä pelaillen. Mukavaahan se oli myös pienelle pojalle.

pelipöytä
Pelipöytä

Pyhäpäivän hiljaisina tunteina on pasianssi oikein mukavaa ajakulua. Ennen tuli pelattua enemmänkin ja yksi peli saattoi kestää päiväkausia. Onpa Eevert laittanut myös suun makeaksi. Jouluksi mies on varmaan saanut kasan konvehtirasioita, joita nyt on aika maistella. Ja hyvältä ne maistuvatkin. Ihan montaa sorttiakin on tänään tarjolla.

Muistoja palaa miehen mieleen näistäkin. Muistaapa hän kuinka kolli-vuosina leirillä oli topakka emäntä ohjaajana. Melkoinen läksytys tuli aina kun pojat keksivät yhtä ja toista huvitusta – tietenkin ainakin ihan pikkusen leirin sääntöjä vastaan. Ohjaaja ei kovin silkkihansikkain käsitellyt silloin. Vaan keksipä eräs pojista, että Geisha-patukka on erityisesti tiukan ohjaajan mieleen. Ninpä porukalla sellainen ostettiin ja vietiin anteeksi pyydellen, rauhan neuvottelut mielessä pihalla vartioivalle ohjaajalle. Ja niinhän siinä kävi, että Geishalla hoidettiin tiukempikin tilanne. Rauha palasi leiriin ja ohjaajakin jo hymyili vallattomille koltiaisille. Niin, maistuu se Geisha kyllä edelleen hyvälle Eevertinkin suussa.

Pasianssi
Pasianssi Klondike

Hyvällä mallilla näyttää Eevertin peli jo olevankin. Eiköhän se päätökseen saada vielä tämän päivän aikana. Huomenna onkin sitten jo toiset aatokset.

Pelikortit ovat Lontoon reissulta, ei vain voinut niitä sinne jättää. Pikkuista kortti pakkaa kiertelin useampaan kertaan.Tuttu ajatus mielessäni – tuonhan voi itsekin tehdä. Ei , ei voi, en edes yritä. Ja ei kun palaamaan messupöydälle, missä niitä oli. 😉

Pelin rakentaminen pöydällä sensijaan olikin pidempiaikainen ja paljon vaikeampi juttu kuin niiden hankinta. Pikkuruiset kortit ovat kooltaan siinä 3mm x 6mm ja melkoisen liukkaat. Tärisevillä käsillä tuhosin monta pöytää ennenkuin sain ne kohdalleen. Harkitsin jo niiden liimaamista, mutta sentään luovuin hankkeesta. Eihän sitä tiedä mitä seuraavaksi pelaisi.

London by night
London by night

Maukkaat suklaat ovat voitto Eeven näppäristä näpeistä. Olen konvehteja ihaillut jo blogissa (varmaan useammassakin joulun aikoihin) aikaisemmin, mutta nyt ihan käsiin tuotuina ne ovat aivan uskomattoman taidokkaita pieniä ihmeitä. Lämmin kiitos Evelle ihastuttavasta yllätyksestä! Ja voi olla varma, että niistä kaikista Eevert pitää.

Lontoon ystävät, jotka ovat päässeet niitä myös maistelemaan, lähettävätkin tässä ihan ”kortilla” erityisen lämpimät kiitokset Evelle!

Kavereita Lontoosta
Ystävät Lontoosta

Herkullisia hankintoja

Pieniä herkullisia hankintoja on tullut tehdyksi taloon. Joskus sitä ei vain voi mennää ohi ja huomaamatta, vaan kummasti silmä kiinnittyy ja näppäin napsahtaa kerran jos toisenkin… Tuttuako? Kyllä, mutta ah, niin ihanaa.

Juustotarjotin
Juustotarjotin

Tarjotin täynnänsä juuri niitä herkkuja, mistä Eevert erityisesti pitää. Eevert on välillä varsinainen herkkusuu ja arvostaa kunnon raaka-aineita. Kauneus ja visuaalisuus ovat myös hänelle tärkeitä. Mestarikokki Jatan luoma juustotarjotin oli Eevertille rakkautta ensisilmäyksellä. Maukkaat patongit tulivat Jatan leipomosta myös juustojen kavereiksi.

Taustan hedelmäkorissa loikoileva ananas on peräisin Lontoon reissulta.

Ananas on Eevertin suosikkeja, varsinkin tuoreena. Ananaksia Eevert tuntuu saavan usein myös juhlapäivinä kukkien sijasta eri tahoilta. Ananas helpottaa ruuansulatusta ja kokemusten mukaan on myös hyvä liman irrottaja kurkusta silloin kun vilustus meinaa iskeä tai vatsatauti yllättää. Tämän Eevert oppi seilatessaan maailman merillä kun haki apua yskäänsä paikallisilta tietäjiltä ja kansanparantajilta.

Ananas
Ananas annospaloina

On Eevert koettanut joskus kasvattaa ananaksesta viherkasviakin kotiin. Oheita on monenlaisia ja niin taitaa olla kasvattajiakin. Tuloksia Eevert ei erityisemmin ole kotikasvatuksesta saanut ja on tarvinnut jättää hedelmähankinnat kauppiaan huoleksi. Ajoittain Eevert kuitenkin palaa tarkistelemaan kasvatusohjetta saadessaan haltuun oikein tuoreen ja kauniin yksilön.

Makkarapäivällinen
Makkarapäivällinen

Hieman miehekkäämmän aterian Eevert on tänään kattanut pöytään. Makkarapannu ja lohkoperunoita. Oikein herkullista nautittavaa. Lisänä maittavaa feta-salaattia ja pari komeaa voileipää. Kaikki Jatan avustuksella taloon luotuja.

Vihanneskorissa olevat avomaankurkut, parsakaali ja tomaatit ovat Lontoon tuliaisia ja sikäläisten harrastajien näpertämiä tarvikkeita.

Makkarapannu
Makkarapannu valmistuu

Eevert pitää kunnon makkarasta niinkuin miehet yleensäkin. Suosikkeja ovat kokolihamakkarat eri valmistajilta. Niistä Eevert loihtii niin kiuasmakkaraa kuin munakkaitakin tai arkisemmin keittojen sattumiksi. Tässä taitaa olla päivällismunakas valmistumassa. Paahtamalla kuivalla pannulla maku tulee niin mukavasti esille, että siinä oikeastaan mitään muuta ei tarvittaisikaan.

Säilykkeitä
Säilykkeitä

Joitakin sälykkeitä Eevert tarvitsi myös keittiöönsä. Jatan herkkupuodista löytyi samalla kertaa niitäkin. Punajuuria, kurkkusalaattia ja oliiveja. Niitä on mukava laittaa annoksen, jos toisenkin kaveriksi makua antamaan. Toistaiseksi Eevert säilyttää niitä keittiön astiakaapin hyllyllä varsinaisen kylmätilan vielä puuttuessa. Onneksi ovat hyvässä säilöntäliemessä 😉

Muutamia muitakin hankintoja vuoden alkuun Eevert on tehnyt. Tunnetusti vanha mies rakastaa myös tekniikkaa ja sen perästä taloon on tullut uusi pikkukamera jolla hän on taltioinut tämän (ananasta lukuunottamatta) ja edellisen Kodin kohennus -artikkelin kuvia.

Uusi kamera
Uusi kamera

Pieni kamera seikkailee talossa sisällä ja saa ihan uusia kuvakulmia. Talon hämäryys (puutteellisen sähköistyksen vuoksi) on tuonut kuvauksiin haastetta ja outoja viritelmiä lisävalojen asennuksessa. Tämä suoriutui tehtävästä ilman apuja oikein hyvin. Ehkä myöhemmin voimme seurata lisää pikku-Lumixin seikkailuista Taavitsaisen talossa.

14.12. Reissun päällä

Juuri joulun alla Eevertin tie vie tärkeälle ”virkamatkalle” Lontooseen. Matkaa on suunniteltu pitkään ja kaikenlaiset uhat ovat sen toteutumista varjostaneet.

Hyvin kuitenkin kävi ja Eevert pääsi sujuvasti lentämään pienelle pyörähdykselle saarivaltion pääkaupunkiin. Hentoinen lumipeite oli peittänyt kaupungin.

Lenkkeilijä
Lenkkeilijä Hyde Parkissa

Eevert hytisi katsellessaan karaistuneita lenkkeilijöitä joita juoksenteli ristiin rastiin koiriensa kanssa Hyde Parkissa. Päällä oli monella vain shortsit ja t-paita. Hurjimmat painelivat varvassandaaleissa pitkin katuja. Eevert sensijaan kyllä kiitti itseään kun muisti kaulaliinankin ottaa mukaan.

Lumi oli tullut yllätyksenä myös luonnolle, sillä kylmän keskellä ruusut kukkivat edelleen elinvoimaisina.

Hento ruusu
Hento ruusu

Melkoinen luontoretki Eevertin reissusta tulikin, sillä suuri puisto oli täynnä kaikenlaista elämää.

Orava
Orava

Oravia vilisteli siellä täällä, joutsen koetti pitää jäätyvässä suihkulähteessä sulana edes pientä osaa ympärillään. Toivottavasti liikkuu tarpeeksi huokaili Eevert, sillä hän hyvin muistaa kuinka joskus joutsenet ovat jäätyneet kiinni kylmän yllättäessä. Irrottaminen on koettelemus niin linnulle kuin pelastajillekin.

Haikara?
Haikara?

Haikarakin keikisteli komeana aivan Eevertin kädenulottuvilla ja tuntemattomiksi jääneet isot vesilinnut antoivat matkailijan rauhassa tutkiskella luonnon ihmeitä suurkaupungissa. Kovin olivat linnut ja muut eläimet kesyn oloisia puistossa.

Pesusta tullut
Pesusta tullut

Jotkut linnut häkellyttivät ulkonäöllään vaikka olivat tutumpiakin. Tämä rengastettu tipu oikein hohti olemassaolollaan, niin valkoinen se oli.

By night
Canary Wharf

Yöllistä kaupunkiakin tuli ihailtua Greenwichissä aikaa tarkistaessa. Kaupunki oli aika epätodennäköinen valoineen ja värineen. Hetken aikaa tarkeni ihailla maisemaa ennenkuin miehen askeleet määrätietoisesti suuntautuivat paikalliseen Starbucksiin höyryävän kaakaon pariin.

Seuraavana aamuna Eevert suuntasi messuille.

Pieniä talonlaajennus suunitelmia miehellä on ja niitä myöten oli taas päästävä katsastamaan mahdollisuuksia. Ehkäpä sittenkin vaikka pienen mökin laittaisi niemen nokkaan, ajatuksia tuntuu olevan Eevertin mielessä vaikka kuinka paljon. Ja ne aikaisemmin selkeätkin suunnitelmat taisivat mennä messutarjonnan edessä häränpylyä. Oli taloa ja mökkiä, villaa ja linnaa tarjolla vaikka kuinka paljon.

Mökin paikaa
Huvilaa tarjolla

Oli talopakettia jos jonkinlaista tarjolla, mitenkähän tässä oikein miehen käy? Tuommoinen kattokin olisi houkutteleva, vaikka toki kotoinen paanukatto sopii hyvin suomalaiseen maisemaan.

Messuväkeä
Messuväkeä

Väkeä oli samalla asialla melkoisen paljon. Ilokseen Eevert huomasi, että suuri oli myös miesten osuus messukansassa. Kyllä täällä kelpasi ihastella ja tutustua jos jonkin sortin mahdollisuuksiin.

Hopeaseppä
Hopeasepän taidonnäytteitä

Tarvitsisikohan Taavitsaisen talo jouluksi uudet hopeat? Kyllä niin kauniisti kiiltävät ja houkuttavat. Koko serviisin saisi hopeisena. Olisihan se komeaa laittaa joulupöytään kaikki samaa sarjaa. Eevert huokaili pitkään hopeasepän luona, mutta päätti sitten että ehkä kuitenkin vielä tämän joulun välttää eripariset juhla-aterimet. Onhan sentään niillä oma muistoarvonsa kun niin eri teitä ovat Taavitsaisen ruokakalustoon päätyneet.

London eye
London Eye

Reissun päätökseksi Eevert päätti katsella kaupunkia hieman korkeammalta. London Eye kohoaa 135m korkeuteen ja koska aurinkokin jo iloisesti paistoi.

Viisaana miehenä Eevert varasi lippunsa ennakkoon ja tilasi vielä Mulled Wine tarjoilun. London Eye tarjoaa matkailijoille sekä kuohuviini, että glögi ”lentoja”. Silloin samaan kabiiniin tulevat vain ”erikoislennolla” olevat ja ohittavat muut jonossa. Kuohuviiniväkeä näyttikin olevan ainakin parikymmentä lähdössä. Hieman Eevertiä mietitytti väenpaljous.

Mulled Wine lähtökin oli pian edessä ja ystävällinen Lynne-opas oli valmiina vetolaukun kanssa sovitussa paikassa.

Eevertin lisäksi sille matkalle ei muita sitten lähtenykään.

Siispä Eevert kulki oppaansa perässä ja aiheutti jonkin verran ihmetystä ja supinaa ohittaessaan satoja turisteja jotka laitteeseen jonottivat. Kaiken huipuksi sulkeutui vielä sievän Lynnen kanssa tyhjään kabiiniin nauttimaan niin glögistä, maisemista kuin pirtästä seurastakin. Siinä kelpasi miehen olla!

– ♡ –

Eevert ja London Eye
Eevert ja London Eye

Pitihän sitä sitten otattaa kuvaa joka suunnasta 😉

Big Ben
Big Ben

Viimeksi Lontoossa käydessään Eevert vieraili myös taustalla näkyvässä hallintorakennuksessa aina ylähuonetta myöten. Se olikin jännittävä paikka.

Naisten silta
Naisten silta

Se oli kyllä hienopäätös pikku matkalle. Tuomisia Eevertillä oli, mutta ne taitavat mennä visusti pukinkonttiin. Nyt on jo kova ikävä kotiin ja pikkukoira Tenhon luo.

Muistiin Eevert kirjoitti mainion glögin ohjeen. Taitaa siitä syntyä aaton malja jouluna.

Englantilainen glögi Mulled Wine

4 rkl fariinisokeria
1 kpl appelsiini
1 pullo (0,75 l) Pullo punaviiniä
5 dl vettä
2 kpl viipaloituja sitruunoita
Valmistusohjeet

Lisäksi tarvitaan 3 kanelitankoa.
Paina neilikat appelsiiniin. Nosta se kattilaan, lisää sokeri, kanelitangot, sitruunat ja vesi. Kiehauta ja sekoita hyvin. Anna hautua 10–15 minuuttia. Lisää viini ja kuumenna. Kaada 6–8 glögimukiin.

Millaisia tuliaisia mahtoikaan Eevert Lontoosta tuoda kun oli niin salaperäinen?

Mistä sinä ilahtuisit?

Eevertin joulukalenteriin ja sen kulkuun voit osallistua. Kirjoita kommenttiosioon arvelusi kysymyksestä tai ajatuksiasi siitä miten Eevertin joulupuuhat jatkuisivat tästä eteenpäin. Jouluna, 25.12.2010 kaikkien tarinanjatkajien kesken arvotaan Eevertin huolella valmistama joulupaketti.

Lontoon reissu osui joulukuun alkuun kaikista möröitä huolimatta. Reissu oli tiivis ja antoisa. Kaikki kuvat ovat Siipan ottamia, sillä itse en ehtinyt muuta kuin ihmettelemään ja nauttimaan kauan odotetusta mahdollisuudesta. Olihan edellisestä Lontoon matkasta kulunut jo 20 vuotta. Paljon oli tuttua ja muistissa, mutta paljon uuttakin ihmeteltävää.

Knalli ja sateenvarjo

Viikon verran jo valmistauduttu tulevaan Lontoon reissuun kuuntelemalla Knallia ja sateenvarjoa 😉

Niitä ikivanhoja kuunnelmajaksoja joita radiosta kuunneltiin paljon nuorempana.

Muistatko?

Kyllä niitä edelleenkin voi kuunnella vaikkapa YLE:n sivuilta. Omani lainasin kirjastosta. Kuvaa klikkaamalla pääset kuuntelemaan.

Knalli ja sateenvarjo
Knalli ja sateenvarjo

Eevertkin on jo ryhtynyt suunnittelemaan mitä mahdollisesti tarvitsisi mukana. Ja matkakuumekin on jo kohta käsin kosketeltavaa vaikka reissuun pääsyyn on vielä aikaa monta päivää.

Matkalaukku
Matkalaukku

Komea onkin matkalaukku, joka nyt pääsee ensimmäiselle oikealle matkalleen. Kunhan vain lentokoneen matkatavarat tulisivat ilman ongelmia perille saakka. Monesti on Eevertille käynyt niin, että mies on reissuillaan hyvin päässyt itse perille, mutta tavarat menneet omia teitään. Joskus matkalle jääneitä tavaroita on kuljetettu pitkiäkin matkoja taksilla lentoyhtiön piikkiin.

Huvittavin odotus oli sillä matkalaukulla, jota taksi toi pienen pieneen mökkiin suuren metsän keskelle eräänä jouluaattona. Pimeä oli tie ja huonosti merkitty, mutta kaikkien ihmetykseksi laukku lopulta tuli perille. Samalla tuli joulukin pelastettua, sillä siellä tietenkin oli myös kaivattuja paketteja sisällä.

Usein tapahtumat huvittavat jälkeenpäin vaikka huumoria ei liiemmin esiintyisikään silloin, kun rennoissa matkavaatteissa pitäsi olla edukseen julkisissa tilaisuuksissa. Silloin Eevert on turvautunut ehtymättömään charmiinsa, jolla on monta kiusallista tilannetta helpottanut ja laukaissut.

Valmiina lähtöön
Valmiina lähtöön

Kapsäkki on asetettu ovenpieleen odottelemaan.

Matkavalmistelujen keskellä – kuin tilauksesta jälleen – uutiset lamaannuttavat miehen. Ei auta kuin istahtaa ja juoda kupponen kahvia…

Lehti
Uutista pukkaa

No, Eevert toki luottaa neuvotteluihin ja toivoo, että suunniteltu reissu toteutuu ajatellussa aikataulussa 😉

Matkalaukku on MarEven käsialaa ja onnellinen Eevert on sen saanut kesällä käyttöönsä.

Huolia ja unelmia

Liput lakkarissa
Liput lakkarissa

Posti kulkee mukavasti, vaikka onkin selkkauksia ja ulosmarsseja. Tänään pienessä sievässä kirjekuoressa oli iloisia yllätyksiä.

Matkasuunnitelmat ovat edenneet vauhdilla kun on alkuun päästy. Lentoliput Lontooseen jälleen kerran ostettu ja maksettu ja bonuksena vielä Dollshouse Festival. Mikä sen mukavampi tapa onkaan aloittaa joulukuuta kuin päästä Lontoon humuun ja suurkaupungin melskeeseen sopivasti veronpalautusten kanssa.

Dollshouse Festival
Dollshouse Festival

Dollshouse Festivalin sivuille ja messutarjontaan pääset klikkaamalla kuvaa.

Ja sitten niihin varjostaviin pilviin penteleisiin. Maailman uutiset saavat aikaan ehkä hieman epävarmuutta ja ylimääräistä sydämen tykytystä. Keväällä suunniteltu Lontoon reissu (työmatka) peittyi tuhkapilven alle ja nyt sitten ihan lomareissuna ostettu ja jo maksettu ja heti perään uutisoidaan…

Uutisointia
Uutisointia Iltalehden sivulta 1.11.2010

Että mitenkähän nyt sitten… Jos niin käy, että nytkään en matkaan pääsisi, niin on varmaan uskottava, että Englanti ei ole minun paikkani vaikka sinne kuinka mielisin. 😉