Avainsana-arkisto: mummu

Pöytiä taloon

Tampereen retkeltä jäi matkaan pientä näperrettävää. Näyttelyn myymälästä löytyi Gepetton tuotteita, joita valitsin muutamia mukaan.

Eevertin saliin on tulossa kukkapylväs, joka on kovasti sen oloinen kuin isomummoni hienossa salissa aikanaan.

Liimausta
Liimausta

Liimaus ja kokoaminen sujui ihan hienosti. Heikko kohtani on ollut aina kärsivällinen ja taidokas maalaus. Kovin koitin ohuenohuesti ja välissä hioen. Saahan sitä koittaa 😀

Valmis pylväs
Valmis pylväs

Sinne se kuitenkin meni – takan viereen. Nyt sitten tarvittaisiin päälle siihen sopiva kukka. Pientä haastetta keväälle.

Yöpöytä
Yöpöytä

Makuukamariin Eevert sai myös viimein pienen yöpöydän. Jotakin tuollaista oli samaisen isomummun laverin vieressä. Vaihdoin maalilaatua ja tulos oli huomattavasti oikeampi kuin kukkapylväässä.

Kyllä aina jotakin pientä tapahtuu, vaikka muuten on hiljaisempi näpertelyaika menossa.

4. Adventti

Joko sitä tänään saa sytyttää viimeisen kynttilän, tokaisee Eevert keittiössään. Niin se vain on, että joulu on lähestynyt hurjaa vauhtia. Taitaa olla kolme päivää jäljellä ennen jouluaattoa.

Neljä kynttilää
Neljä kynttilää

Eevert avaa uuden kahvipaketin ja siirtää sen vanhaan peltirasiaan. Se on peräisin äidiltä ellei jopa isoäidiltä. Vaikea se on enää muistaa kaikkia vuosikymmeniä, naurahtaa Eevert itsekseen mitatessaan kahvia pannuun.

Kahvi
Kahvi

Äidit ne ovat merkittäviä henkilöitä. Niin paljon jättävät muistoja, tapoja ja oppeja lapsilleen. Niitä sitä muistelee vielä tämmöinen horisko-ukkokin itsekseen. Mistä se äiti nyt niin mieleen tulikin?

Keittiö
Keittiö

Emäntäkissakin astelee paikalle ja puskee itseään Eevertin jalkaa vasten. Taitaa odotella kermatilkkaansa, jonka on tottunut saamaan aamiaisen yhteydessä.

Kappelin kellot jo kilkattavat. Kappelin vaskikello on peräisin Laatokan Valamosta, joten Suntio on tietenkin opetellut myös soittamaan valamolaisittain kelloja.

Kauas ne kuuluvatkin. Tietävät kylällä kertoa, että kaukaa järven takaa vielä tunnistetaan Suntion kellonsoitot.

Kappeli
Kappeli

Kappeliin on jo tullut väkeä ennen Eevertiä. Siellä on monella kulkijalla tapana istahahtaa hetkeksi. Kirkon ovet ovat aina avoinna.

Neljä kynttilää
Neljä kynttilää

Neljä kynttilää palaa jo valmiina.

Neljännen adventtisunnuntain aiheena on ”Herran syntymä on lähellä”.  Päivä on omistettu lasta odottavalle Marialle, mutta evankeliumi teksti kertoo enemmän Joosefista.

”Maria, Jeesuksen äiti, oli kihlattu Joosefille. Ennen kuin heidän liittonsa oli vahvistettu, kävi ilmi, että Maria, Pyhän Hengen vaikutuksesta, oli raskaana. Joosef oli lakia kunnioittava mies mutta ei halunnut häpäistä kihlattuaan julkisesti. Hän aikoi purkaa avioliittosopimuksen kaikessa hiljaisuudessa.
Kun Joosef ajatteli tätä, hänelle ilmestyi yöllä unessa Herran enkeli, joka sanoi: ”Joosef, Daavidin poika, älä pelkää ottaa Mariaa vaimoksesi. Se, mikä hänessä on siinnyt, on lähtöisin Pyhästä Hengestä. Hän synnyttää pojan, ja sinun tulee antaa pojalle nimeksi Jeesus, sillä hän pelastaa kansansa sen synneistä.”
Tämä kaikki tapahtui, jotta kävisi toteen, mitä Herra on profeetan suulla ilmoittanut:
– Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan,
ja hänelle annetaan nimeksi Immanuel –
se merkitsee: Jumala on meidän kanssamme.
Unesta herättyään Joosef teki niin kuin Herran enkeli oli käskenyt ja otti Marian vaimokseen.” Matt. 1: 18-24

Evankeliumin jälkeen kaikki yhtyvät kauniiseen ja herkkään lauluun Mariasta.

Illalla Eevert vielä selaa vanhaa valokuvakansiota. Siellä on paljon kuvia Eevertin lapsuudesta ja kätkettynä monia muistoja Tyrvännöstä. Siellä tuli vietettyä monia aikoja niin äidin kuin mummonkin tiukassa ohjauksessa.

Albumi
Valokuva-albumi vuosien takaa

Kas, siinähän se Anttilan mummu näyttää olevankin. Taitaa olla pakkanen kun on karvalakki päässä.

Mummu
Mummu

On siinä komea pari, ihastelee Eevert isovanhempiaan. On ollut tuo Kustaa kyllä komea mies. Ihan niinkuin minäkin, hörähtää Eevert ja sipaisee harmaan hiuskiehkuransa otsalta pois.

Saimi ja Kustaa
Saimi ja Kustaa

Niinpä niin, ainakin tämä neljäs adventti kului kummasti äitejä ja isoäitejä muistaessa, Aikamoisia Marioita he ovat kaikki.

Millaisia ajatuksia sinussa päivän aiheena olleet Maria ja Joosef herätti? Entä isovanhempasi? Vai onko kenties elämässäsi joku joka on muodostunut erittäin merkittäväksi omaa elämääsi ja valintojasi ajatellen?

___________________________________________________

Kalenterissa on omia askartelujani sekä lukuisa määrä eri nukkekotitaiteilijoiden taidokkaita töitä. En erittele niitä erikseen. Jos ja kun löydät oman teoksesi kuvista, niin jätä siitä viesti yhteiseksi iloksi.

 

 

 

 

 

 

 

14.12.

Huomenta kaikille, toivottaa Eevert heti herättyään. Koira ja kissa ovat tulleet makuukamariin saakka tarkkailemaan miehen unta. Ehkä ne jo kaipasivat aamiaistaan, sillä kello on jo hyvin paljon heidän mielestään.

Aamukulkue
Aamukulkue

Eevert nousee ylös ja ryhtyy tavanomaiseen tapaansa kahvinkeittoon. Ihminen, niinkuin eläimetkin tarvitsevat rutiineja. Ne tuovat turvallisuutta elämään, vaikka saattaisivat joskus tuntua kurjilta. Elämässä on rytmiä vauvasta vaariin. Aamulla herätään ja illalla mennään nukkumaan. Ruoka-ajat ovat usein suurinpiirtein samoihin aikoihin ja päivän kulku seuraa jotakin rytmiä. Aikuisilla se on työn ja vapaa-ajan rytmi ja päiväkoti- ja koululaisilla sitten oma rytminsä joka on yhteydessä aikuisten rutiineihin.

Tai oikeastaan elämänrytmi taitaakin olla koululaisten rytmi, sillä se vaikuttaa aikuisten loma- ja muihin aikoihin aika paljon.

No, onpas tänä aamuna rytmiä, naureskelee mies itsekseen ja huomaa toistavansa aamutoimet aina samassa järjestyksessä.

Aamulehteä hakiessaan Eevert kompastuu eteisessä lojuvaan laatikkoon. Onneksi ei sentään kaadu, mutta melkoista ryminää sieltä kuuluu.

Kumma laatikko
Kumma laatikko

Niin, tuo laatikko. Sekään ei varmasti hoidu pois, jos itse ei asiaan ryhdy, tuumaa mies ja päättää hoitaa sen heti aamukahvin jälkeen.

Laatikossa on vanhoja lehtiä ja esitteitä. Vanhoja mainoksia on mukava lukea. Niin moni asia on muuttunut elämässä.

Laatikon pohjalla on muutamia kirjoja. Mitäs nämä ovat, mutisee mies syventyneenä löytöönsä. Vanhoja aikataulukirjoja! Näiden mukaan junat ja linja-autot ajoivat. On niitä aikatauluja nykyisinkin, vaan harvemmin näin painettuina.

Ennenaikaan lomia vietettiin paljon koti-Suomessa ja tehtiin rengasmatkoja. Näihin oli valmiiksi koottu ehdotuksia aikataulutietoineen. Hyvää palvelua sellainen!

Omatoimisilla rengasmatkoilla Eevert on lapsuudessaan reissannut joka kesä. Matkustettiin junalla, linja-autolla ja sisävesilaivalla ja asuttiin leirintäalueella sopukupoliteltassa. Oli se vaan aika raijaamista siihen aikaan kun ei ollut omaa autoa kuljettamassa tavaroita.

Laatikon sisältöä
Laatikon sisältöä

Laatikon pohjalla on kartta. Se on junakartta – Turistin, sen aikataulukirjan – välistä. Siihen on joku tehnyt merkintöjä ja suunnitellut matkaa. Alleviivauksista näkee minne on oltu menossa: Tampere, Piippola, Lohja, Pieksämäki, Rovaniemi, Kolari, Porvoo, Vaajakoski, Jyväskylä, Turku ja mitä kaikkea muuta.

Ja monet linnat tulivat tutuksi niillä reissuilla. Ainakin Turussa, Hämeenlinnassa ja Savonlinnassa. Jännittäviä paikkoja pienelle pojalle.

Pieniä reijitettyjä pahvinpaloja on laatikossa kokonainen nippu. Piletit olivat ennenaikaa vahvaa pahvia ja niihin konnari nipisti reijän sitä mukaa kun matka eteni. Oli yksittäisiä lippuja joillekin rataosuuksille. Lisäksi löytyi rengasmatka-lippuja, joissa oli useampi määränpää valmiiksi merkittynä.

Lomalaiset
Lomalaiset vm. 1970

Matkakirjojen ja lippujen lisäksi löytyi muutama vanha valokuva. Niissä komeili tuttuja henkilöitä perheestä. Voi sentään, tuokin serkkulikka noin nuorena sisävesilaivan kapteenin vierellä poseeraamassa!

Serkkulikka
Serkkulikka

Pian Eevert uppoaa muistojen matkalle. Telttailemaan, onkimaan, sukuloimaan jne.

Onkireissu ja sopukupoli
Onkireissu ja sopukupoli

Aika kuluu kuin huomaamatta. Mielikuvissaan hän kuulee junan pyörien tasaisen kolinan ja sen rauhoittavan rytmin. Monet kerrat hän muistaa nukahtaneensa Aku Ankan Kesäkaruselli sylissä. Aku Ankan kesälukemiston sai aina kun lähdettiin lomareissulle. Sen kanssa kului hyvin aika pitkilläkin matkoilla.

Rengasmatkalaiset
Rengasmatkalaiset

Illan tullen Eevert jättää aarteensa ja päättää, että ne talletetaan edelleen. Unissaan Eevert vielä seikkailee lapsuuslomillaan eripuolilla Suomea.

Millaista rytmiä tunnistat omassa elämässäsi? Mikä on parasta lomalukemista? Entä millaisen lomamuisto sinulle palaa tänään mieleen?

_____________________________________________________

Kalenterissa on omia askartelujani sekä lukuisa määrä eri nukkekotitaiteilijoiden taidokkaita töitä. En erittele niitä erikseen. Jos ja kun löydät oman teoksesi kuvista, niin jätä siitä viesti yhteiseksi iloksi.

Hyvää Juhannusta

Eevet katselee ikkunasta ulos.

Kovin on harmaa tämänvuotinen juhannussää. Ei taida kylälläkään toritanssit sutjaantua näillä kekeillä, harmittelee mies. Eevert on useampana suvena käynyt vähän pyörittelemässä kylän rouvia ja on siellä jokunen neitinkin päässyt hyvään pyöritykseen.

Varoksi on Eevet kuitenkin kiillottanut juhlapatiinit valmiiksi eteiseen, että jospa sittenkin!

Kengät
Kengät

Ilta-tantsuihin on vielä aikaa ja sitä ennen on monta pientä puuhaa edessä.

Keskikesän juhlaruokaa on Taavitsaisen talossa ollut Sillijäätelö uusien perunoiden kanssa. Sitä on syöty jo hamasta Eevertin nuoruudesta alkaen. Miten lie emäntä silloin aikanaan hoitanutkaan nuo pakastamishommat, mutta ei mietitä sitä tänään tuumaa Eevert ja ottaa aineksia esille.

Kermaa, smetanaa, sipuleita, silliä…

Ainekset valmiina
Ainekset valmiina

Ainekset pilkotaan ja sekoitetaan ja purkkiin pannaan  ja pakastetaan, rallatteli mies keittösään.  Aamusta kun on liikkeellä niin hyvin saa päivällä jo syötyä.

Seuraavaksi mies tartuu perinteistäkin perinteisempää juhannussaunaan. Vihta tai vastatarpeet ovat oikeaoppisesti haettu. Jotta saadaan tervehdyttävä vihta, pitää käyttää taikalukua kolme. Kun poimii kolmesta eri hieskoivusta kolme eri oksaa, vihdasta tulee vahva, tietää Eevert, joka on lukenut päivän lehden tarkasti.

Juhannusvasta
Juhannusvasta

Näppärissä kasissä oksat muotoutuvat kokemuksen tuomalla tarkkuudella kunnon sauna vihdaksi – vai olko se vasta. Yhtäkaikki, oiva saunakaveri se on.

Sauna laitetaankin lämpiämään jo päivällä niin saa saunoa pitkään ja rauhassa. Jokunen kylän uksinäisitä ukoistakin saattaa piipahtaa saunakaveriksi.

Saunavalmis
Saunavalmis

 

Saunomista eivät kelit haittaa. Päin vastoin, vilvoittelu raikkaassa sateen puhdistamassa ilmassa on hyvin tervehdyttävää.

Illanmittaan näyttää selkenevän. Silloin otetaan esille tikat ja pidetään perinteiset tikkakisat miesten kesken.

Tikkataulu
Tikkataulu

 

Oikein hyvää Juhannusta kaikille!

 

Ja vielä pikaohje Sillijäätelöön. Tarjoillaan uusien perunoiden kanssa ja nautitaan.

 

Ohje
Ohje

________________________________________

Vihdan ainekset on saatu Nilikentältä 

Hyvää Vappua!

Eevert on pistänyt pöydän koreaksi kevään juhlaa varten.

Vappu
Vappu

Alun perin Vapun päivää vietettiin abbedissa Walborgin pyhimykseksi julistamisen muistoksi. Valpurin yönä luultiin noitien ratsastavan luudilla ja pukeilla vanhoille uhripaikoille. Noitien säikyttämiseksi pidettiin melua mm. laukauksilla, torvilla ja sytytettiin tulia kukkuloille. Jaa, sieltä varmaan juontavat juurensa vappupillit ja torvet.

Nykyään Vapun päivää aattoineen vietetään työväen, ylioppilaiden ja kevään karnevaalijuhlana.

Vapunvieton perinteisiin kuuluvat vappumarssit ja -kulkueet, ylioppilaiden kuorolauluesitykset sekä patsaiden lakitukset. Vapputunnelmaa luovat puhallinorkesterimusiikki ja kaikenlainen vappurekvisiitta serpentiineistä ilmapalloihin. Joskus nuorempana Eevertkin suuntasi kaupungin keskustaan katselemaan vapun juhlijoita. Varsinainen juhlija hän ei ole koskaan itse kuitenkaan ollut.

Tarjoilut
Tarjoilut

Nuorena poikana Eevert muistaa Vapun juuri sellaisena aikana kun äiti paistoi kasapäin munkkeja. Niitä syntyi päivän aikana kokonainen vuorellinen keittiön pöydälle. Silloin niitä sai syödä niin paljon kuin vain jaksoi. Kylmä maito munkin kanssa oli ehkä parasta mitä Eevert tiesi. Ei tainnut muu ruoka vapunaikaan kiinnostaakaa.

Vanhemmiten munkkien kanssa on tullut maltillisemmaksi, silti se yksi munkki edelleen kuuluu Eevertin rituaaleihin vapun aikaan. Tippaleipää sensijaan ei ole juurikaan tullut syödyksi. Liekö sitten ollut jonkin toisen kansanosan suosikkina ja siksi jäänyt vieraammaksi.

Pallot
Pallot
Eevert toivottaa kaikille oikein hyvää Vapun aikaa!

Joulupukin tapaaminen

Jouluaattona oli jännittävä hetki Eevertin elämässä. Sitten poikavuosien ei ole tullut tavanneeksi Joulupukkia niin läheltä.

Varovainen lähestyminen
Varovainen lähestyminen

Oletko varma, että tämä on oikea Joulupukki? Varmistaa Eevert Pohjolan sukulaistytöltään vielä ennen Pukin pakeille astumista.

FullSizeRender.jpg

 On on, sanoo tonttytyttö ja tuuppaa Eevertin lähemmäksi.

Pienen alkukursailun jälkeen juttu sujuukin varsin hyvin Joulupukin kanssa. Monta asiaa on kertomatta jäänyt kaikkien näiden vuosien aikana. Eevertin mieleen on jäänyt aikaisemmista tapaamisista monta muistoa. Kaikki ne ovat hyviä, paitsi se yksi. 

Pojankollina oli joulun odotus ollut erityisen jännittävä ja oli tullut kiukuteltua äidille monta kertaa. Niinpä sinä jouluna pukki toi vain sylillisen risuja. Oli se vaan kova lahja pienelle pojalle. Siitä pitäen on Eevert koittanut olla erityisen kiltti kaikkia kohtaan.

No, päättyi se pukin vierailu lopulta hyvin, sillä lähtiessään hän muistikin että pulkkaan oli jäänyt yksi säkki joka kuului Eevertin perheelle. 

Pukin polvella
Pukin polvella

 Vaikka Eevert on jo aikamies, niin kyllä sitä pitää Joulupukin polvelle päästä kun kerran sellainen mahdollisuus on. Aika tyytyväisenä mies poistui Pukin Kammarista mielessään pukin varmuus siitä että tänä jouluna ei Eevertkään lahoitta jäisi.

Pukin sukulaistyttöllä on erityinen suhde pukkiin ja toimiikin näin joulunaikaan tiiviisti yhteistyössä Joulupukin kanssa. 

Sukulaistyttö
Sukulaistyttö

Lapin hangilta Eevert siirtyi sujuvasti ja nopeasti takaisin omaan kotikyläänsä.

Joulupäivänä Eevert avasi vasta omat lahjansa ja kyllä niiden kanssa tuli vietettyä paljon hämmästyttäviä hetkiä. Pukki lupasi Eevertille lahjan, mutta että ihan lahjavuori! 

Liikutuksen kyynelin Eevert niitä tutkiskeli ja hypisteli moneen kertaan. 

Ainon lahjat
Ainon lahjat

 Ainon paketista löytyi muistokynttilä haudalle vietäväksi sekä kaunis joulukranssi, jonka Eevert sijoitti keittiöön joulusomisteeksi. Kiitos Aino, sinä tiedät kuinka merkittävää on, että läheisiään muistaa vielä senkin jälkeen kun he eivät ole täällä meidän kanssamme. Kynttilän Eevert vie Kappelin kirkkotarhaan läheistensä haudalle.

Lukutoukka?
Lukutoukka?

 Eijan paketista paljastui tuttuun tyyliin jotakin käytännöllistä ja haastavaa. Villa Charlotten väki oli pakannut kenties mielenkiintoisen lukutoukan mukaan. Mihin se sijoittuukaan Eevertin taloudessa ja mitä se silloin merkitsee, jää tulevien postausten aiheeksi.

Talven tarpeita
Talven tarpeita

 Kikan paketissa oli mainio lumilyhty eläväisine liekkeineen. Kuivakakkua Eevertilla ei ole taloudessaan ollutkaan, joten nyt Tapaninkahvit ovat turvattu! Marimekon muistikirjaan kerääntyy varmasti paljon lisää muistoja kerrottavaksi. Tähti ja pikkuenkeli löytävät varmasti myös paikkansa.

Tarvikkeita
Tarvikkeita

 Merjan lähettämästä tervehdyksestä löytyi sinistä ja punaista maalia. Niitä aina tarvitaan. Tietäähän sen että Eevert on kova puuhastelija ja kunnostelija. Maalaamishommien ohella on hyvä hörpätä kahvia hauskasta mukista.

Kuvakirja
Kuvakirja

 Maalausten kuivuessa voi tutkailla mitä mainiointa lintu- ja kasvikirjaa. Kenties se tulee mukaan seuraavalle seikkailulle, missä voi tunnistaa alueen faunaa ja flooraa.

Keittiötarvikkeita
Keittiötarvikkeita

 Savonmaan Pirjon joulutervehdyksen mukana tuli tuikitärkeitä keittiötarvikkeita. Varsinkin mokkonuijasta Eevert on kovin tohkeissaan. Sellainen oli aikanaan kotona tärkeä työväline keittiössä, mutta Eevertillä sellaista ei vielä olekkaan ollut. Minne lie se äidin/mummon vanhakin joutunut…

Joululukemista
Joululukemista

 Joululukemista pitää aina olla. Sirpan tuomisina tuli paksu ja tiivistekstinen kirja Lasten oikeuksista. Samalla saa Eevert hieman harjoitusta ruostuneeseen ruotsinkielen taitoonsa.

Eksoottisia hedelmiä
Eksoottisia hedelmiä

 Sukulaistytön sisar Neito oli laittanut pakettiin aimo annoksen eksoottisia hedelmiä, mitä tuli maisteltua kesän Thaimaan reissulla.

Durian ja Mangostin
Durian ja Mangostin

 Durian ei sovi herkkänenäisille. Monin paikoin sen vieminen esim. hissiin tai julkisiin rakennuksiin on kielletty. Magnostin sen sijaan on raikkaan makea pikkuhedelmä.

Herkkuja purkissa
Herkkuja purkissa

Monta purkillista herkkuja. Makeita mangoja, rinkeleitä ja ehkä mehujäitä tai jotain muuta makoisaa maistettavaa. 

 Eevert kiittää kaikkia ihania ihmisiä saamistaan lahjoita ja kommenteista Adventtikalenteriin. Ne kaikki ovat mieltä lämmittäviä ja rohkaisevia. Näillä eväillä jaksaa taas uuteen joulunaluseen 🙂

______________________________________________________

Joulupukin tapaamiseen liittyvät kuvat ovat tyttären ottamia. Tämä oli ensimmäinen kerta kun olemme Eevertin kanssa erossa tarinan alusta laskettuna. Olin Rovaniemellä pariviikkoa sitten ja silloin emme ehtineet yhdessä Pukin pakeille. Opashommissa oleva tytär otti asiakseen esitellä nämä mahtavat herrat toisilleen. Kiitos!

20.12.

Neljä yötä jouluun! Niin paljon ja niin vähän kuitenkin. Riippuu vähän mistä päin katselee asioita ja kuinka niitä asettelee järjestykseen.

Tänään on Kappelilla kirkkokonsertti. Tai oikeastaan Kauneimmat joululaulut. Ison kylän kanttori tulee niitä veisajaisia pitämään, vaikka hyvin se on Suntiokin asiat hoitaa. Niin kaunis laulunäänikin ja ihan koko kunnan kuulu laulaja muutenkin.

Suntio
Suntio

 Kauneimmat joululaulut ovat aina koonneet Kappelin täyteen laulajia. Yhdessä laulaminen on aina niin hauskaa. Joskus lauletaan paljon jo lapsuudesta tuttuja lauluja. Toisinaan opetellaan joku uudempi ja vieraampi joululaulu.

Jokaisella on ne omat lempilaulunsa joihin ei koskaan kyllästy. Mistä joululauluista Sinä pidät kaikkein eniten?

Nepalilaisia Baglungin kuurojenkoulun oppilaita. Kuva Lähetysseura
Nepalilaisia Baglungin kuurojenkoulun oppilaita. Kuva Lähetysseura

 Kauneimmat joululaulut ovat Suomen Lähetysseuran vuosittainen hyvää tekevä tapahtuma. Viime vuonna tuettiin vammaisten lasten oloja maailmalla.

”Tänä vuonna lauletaan kehitysmaiden äitien hyväksi. Laulajaisissa kerätään kolehti, joka suunnataan tärkeään työhön maailmalla.

Laulussa ”Taivas sylissäni” Maria pohtii, kuinka suojella lastaan. Samaa miettii moni äiti kehitysmaissa: Mitä tehdä, kun ei ole riittävästi ruokaa, ei varaa lähettää lasta kouluun? Kun lapsi sairastuu, ei ole varaa lääkäriin. Lähin terveysasemakin voi olla satojen kilometrien päässä. Tiedon hankkiminen on vaikeaa, koska äiti ei ole itsekään käynyt koulua.

Koulutettu äiti huolehtii lapsensakin kouluun. Äiti, jolla on mahdollisuus tulonhankintaan ja valtaa perheensä talouteen, ei lähetä lastaan töihin tai naita tätä alaikäisenä. Äiti, joka selviää synnytyksestä ja välttää hiv-tartunnan, on lastensa turvana näiden varttuessa.”

Näin tärkeään kohteeseen on ilo lahjoittaa tuumii Eevert.

Ilta on kaunis ja joululaulutilaisuus koskettava. Viimeiseksi laulettiin Marian poikalapsesta.

Samalla reissulla Eevert hoitaa haudat joulua varten kuntoon. Monella haudalla on jo havuja ja kynttilälyhtyjä. Palavat kynttilät haudoilla kertovat rakkaudesta ja menneiden sukupolvien kunnioituksesta. Joulunaikaan valtaisa kynttilämeri täyttää kirkkotarhat. 

Muistomerkki
Muistomerkki

 Kappelin kirkkotarhassa on muistomerkit kaikille Eevertin rakkaille. Sydän täynnä lämpöä hän asetteli kranssin ja kynttilän lumiseen maahan. Äidin haudalle Eevert asetteli usein hänen lempikukkiaan. Luonnonkukkia missä muodossa vain. Tälläkertaa havuista koottu kranssi kanervilla.

Kirkkotarha
Kirkkotarha

 Tämän paremmaksi ei ilta juuri voisi tulla. Pehmeässä ja keveässä lumisateessa Eevert palaa kotiin.

18.12.

Eevert on nukkunut nojatuolissaan koko yön! Ai kauhistus sentään, kun paikkoja kolottaa. Kuinkas sitä nyt näin pääsi nukahtamaan sikiuneen, että ei ole omaan sänkyynsä muistanut kömpiä. Eevert hieroo niskojaan ja kylkiään siirtyessään keittiöön aamukahvin keittoon. Tuli virisi pesään ja pian iloinen ritinä täytti huoneen.

Kahvinkeittoa
Kahvinkeittoa

 Eevert katselee ikkunasta ulos. Sataa lunta. Kovin on vaihtelevaista tämä sää, hymähtää mies muistaessaan eilisen vesisateen. Nyt maa on taas valkoinen ja puhtoinen. Äkkiä tienvierustat likaantuvat jos märkää tulee. Postikorttimainen keli, mikä sen mukavampaa.

Kaunis päivä houkuttaa ulkoilemaan. Eevert kävelee kylätietä. Kummallinen säksätys tuntuu seuraavan miestä. Mistäs se kuuluu? Eevert koittaa paikallistaa äänen, mutta tihenevässä lumisateessa se on hankalaa.

Vai siellä! Huudahtaa Eevert.

Puu
Puu

 Läheisissä puissa oravat rullaavat vinhasti puunrunkoja ympäri ja säksättävät toisilleen. Mahtaa niillä olla kisa menossa. Vuoroin kurkkivat eri puolilta puuta. Pumpulimaisen lumen sataessa oli mukava kulkea ja katsoa eläinten iloa.

Eevertillä on aina taskunpohjalla jotakin tarjottavaa pikkuystäville. Muutamia Oravan Herkkupussin antimia löytyi nytkin. Eevert osallistui hetken oravien keskusteluun säkättäen samalla tavalla. Rohkeampi niistä tuli jo lähemmäs kuusenoksille keikkumaan. Eevert asetti herkkupallot kannon päälle. Pian oravakaverukset kävivät ne poimimassa parempaan talteen. Aika paljon muuten mahtuuu noihin poskiin pähkinöitä, naurahti Eevert ja jatkoi matkaansa.

Herkut
Herkut

 Kotimatkalla Eevert poikkesi Marja-mummon mökille. Eevertillä oli tapana käydä välillä auttelemassa mummoa. Nytkin tarttui jo ennen sisälle menemistä kirveeseen ja pilkkoi muutaman sylillisen puita. Ensimmäisen kantoi mukanaan tupaan ja tervehti mummoa. Aina iloisena ja hyväntuulisena mummo otti vieraan vastaan. Kuulumiset vaihdettiin marjamehua samalla juoden. Mummo teki mitä parhainta marjamehua joka vuosi. Ilokseen sitä maisteli varmasti jokainen vieras. Viimeiseksi Eevert vielä kantoi sisään loput pilkotut puut ja lupasi tulla taas joku päivä uudelleen.

Puiden pilkkomista
Puiden pilkkomista

 Kotona Eevert kertasi päiväänsä ja ajatteli, että tänään oli hyvä päivä, vaikka yön kummallinen nukkuma-asento kolotti vieläkin kehossa.

3.12.

Aamu aukeaa kauniina ja kuulaana. Eevert on herännyt hyvissä ajoin puuhastelemaan keittiössään. Aamukahvia juodessaan hän suunnittelee päivän askareita. Tänään täytyy piipahtaa kaupalla neuvottelemassa joulukinkun tilauksesta. Eevertin vanha ystävä on kauppiaana kyläkaupassa ja jo pitkään on tärkeimmät lihatilaukset hoidettu kauppiaan avustuksella. Ja tarvitsee sitä kotitarpeitakin jo taas hankkia. Vaikka itsekseen asusteleekin, niin kummasti huomaa eväiden loppumisen vaikka kuinka niitä kaupasta kotiin hakisi. Mielellään Eevert kylille lähteekin.

Kauppamatkalla
Kauppamatkalla

 Tulee samalla morjestettua montaa tuttavaa. Kaupalla saa usein kahvikupposenkin juotua hyvässä seurassa. Kauppias on pitänyt jo kauan kahvipannua kuumana kaupalla vanhan tavan mukaisesti. Ennenvanhaan oli niin pitkiä matkoja kaupalle, että oli syytä pitää evästauko ennen kotiin suuntaamista. Niinpä kaupalla on edelleen kahvittelijoita pienessä nurkkapöydässä. Melkoinen uutistoimisto oli koko kauppa.

Monet kerrat Eevert sai sieltä myös hyviä vinkkejä ja ohjeita yhdenmiehen talouteensa. Monet kylän rouvat ja neidit olivat opastaneet Eevertiä mieluusti asiassa kuin asiassa.

Kauppiaan kahvit
Kauppiaan kahvit

 Joku aika sitten Eevert huomasi Tenhon korvallisilla ikävää ihottumaa. Koira-parka joutui tuon tuostakin rapsuttelemaan kuivaa kohtaa ja aika-ajoin se oli ihan ruvella ja aika kurjan näköinen. Kaupalta Eevert osti voidetta ja hoiti sillä pikkuisen ystävänsä korvaa. Ihottumakohta ei vaan tahtonut parantua. Useamman kerran sitä oli kaupallakin päivitelty ja harmiteltu. Se lohdutti kovast Eevertiä, mutta Tenho näytti surkealta ja kohotti tassunsa hipaisenaan korvantaustaa. Se ilmiselvästi kutitti kovasti. Eevert otti taskustaan voidetuubin ja siveli sitä ihottuman kohdalle. Se aina hetkeksi palautti koiran iloisen olemuksen hännänheilutuksineen.

Naapurin vanha mummu seurasi toimenpidettä ja sanoi … Jos kokeilisimme lisätä sinne hieman soodaa… osoittaen Eevertin kädessä olevaa voidetuubia.

Mummu kertoi ennenaikaan hoidetun monet ihottumat ja pykimät soodasalvalla niin elukoitten kuin ihmistenkin ihoilta. Taisi moni teini hoitaa sellaisella märkivää ihoaankin. Vanhat ukot käyttivät seosta kuuleman mukaan myös metsällä ollessaan kaikenmaailman itikoiden kutiaviin puremiin. Aina tepsi. Taisi olla melkoista ihmeainetta hekotteli kauppias kuunnellessaan mummun juttuja.

Ostoksia
Ostoksia

 Mikäs siinä, kokeillaan vanhan kansan oppeja, tuumi Eevert ja kysyi onko kauppiaalla soodaa myytävänä. Toki on, sanoi kauppias, näihin aikoihin sitä hankitaan joka talouteen. Montakos purkkia otat? Aloitetaan yhdellä, vastasi Eevert. Samalla Eevertin kauppakassi täydentyi monella muulla tärkeällä aineksella.

Uutisten vaihtamisen jälkeen oli aika suunnata kotia kohti. Kotona Eevert suunnitteli heti ottavansa Tenhon salvan ja sekoittelevansa pienessä kulhossa  sinne ruokasoodaa. Tenho sai ensimmäiset rasvaukset uudistetulla salvalla pian kauppareissun jälkeen.

Salvaa
Salvaa

 Päivät kuluivat ja niinhän siinä kävi, että Eevert joutui huomaamaan, että Tenhon korvallinen hiljalleen parani ja karvatkin kasvoivat paljastuneelle alueelle takaisin. Kyllä ne mummut vain tietävät ja ovat viisaita!

Taidankin viedä  mummulle kiitokseksi vähän suolakalaa. Siitä mummu tykkää ja aina kehuskelee kylillä, että parhaimmat kalat laatii Eevert. Hieman kehut hyväilivät miehistä miestä. 

Suolakala
Suolakala

Pian kaverukset ovat jo kylätiellä ja korista pilkottaa komea kala.