Avainsana-arkisto: paanukatto

Kappelin remontti valmis

Kappelilla eivät ole työmiehet hanskojansa roikottaneet, sillä sen verran sutjakkaasti työ on edennyt kun alkuun on päästy.

Poka
Poka

Vanhaan harmaakivikirkkoon ei ihan mikä tahansa poka sovi. Alkuun piti tutkailla eri materiaaleja ja niiden yhdistelmiä. Voiton vei tiiliverhoiltu ikkunakaari. Vanhat tiiliset ikkunalaudat päätettiin jättää käyttöön.

Kuivumista
Kuivumista

Tiilet päätyivät kapean nauhan päälle. Seinän ja pokan väliin viritettiin ikkunalasi. Lasimateriaali on samaa kuin aikaisemmin kauniin valonsuodattamiskykynsä vuoksi.

Kappeli kumollaan
Kappeli kumollaan

Päädyissä olevat pyöreät ikkunat saivat myös yhdenmukaisen reunamateriaalin. Niissä ei aikaisemmin ollut mitäään pokaa.

Kurkistus
Kurkistus

Pikkukappeli on siitä mukava, että sitä voi käännellä mielensä mukaan parhaimpiin työskentelyasentoihin.

Valmis seinusta
Valmis seinusta

Pian olivat molemmat seinustat valmiina.

Toinen seinusta
Toinen seinusta

Remontin jälkeen alkoi Kappelissa hurja siivous. Varsinainen tehoimuri tuli poistamaan nurkista irronneet laastit ja muut vuosien saatossa kerääntyneet pölyt.

Imurointi
Imurointi

Kalusteet tarkastettiin ja tarpeen mukaan korjattiin. Kertaalleen on Kappelin kattovalaisin pudonnut alas tuolien päälle ja osa sai silloin halkeamia. Nyt pienetkin vauriot restauroitiin. Magneetilla katossa kiinni ollut valaisin on aikaa sitten poistettu käytöstä.

Uusi ilme
Uusi ilme

Nyt taas kelpaa viettää syksyisiä kappelihetkiä.

Suntio
Suntio

Suntiokin näyttää onnelliselta saadessaan valtakuntansa taas kuntoon ja käyttöön. Uusi muuntaja ja valaisinkiskot antoivat mahdollisuuden lisätä Kappelin sisälle valoja.

Valot
Valot

Toistaiseksi siellä on kolme 1:12 koon lasista säilykepurkkia joiden sisällä on lamppu. Katsotaan josko joku päivä sinne ilmaantuisi jotakin tyylikkäämpää. Valaistus on näin joka tapauksessa paljon parempi kuin aikaisemmin.

Kirkkotarha
Kirkkotarha

Hautausmaan kynttilät tarkastettiin. Osa kynttilöistä oli palanut eli mitä todennäköisemmin alunperin jonkinlainen oikosulku halvaannutti koko muuntajan ja valaistusjärjestelmän. Uusi ja ehompi muuntaja tuli käyttöön ja kaikki toimii moitteettomasti.

Kappeli paikoillaan
Kappeli paikoillaan

Nyt vain odottamaan iltaa ja illan hämärtymistä 🙂

Remontin alkua

Kappelin pihapiirissä on tapahtunut pitkin viikkoa. Erinäistä tavaraa ja tarviketta on tullut tontille.

Suntio on ollut remonttifirman apuna ja tehnyt tilaa toimia niin paljon kuin on ollut mahdollista.

Kirkkotarhan syystyöt on aloitettu aikaisemmin kuin tavallisesti.

Tarvikkeita
Tarvikkeita

Isoja suojapeitteitä on hautausmaan käytävillä. Kaikkea muutakin tarviketta on ilmaantunut paikalle. Taitavat edetä nopeasti kun alkuun pääsevät. Urakkahommia, tietää Suntio ja silloin ei työtunneissa säästellä.

Aamutunnelmia
Aamutunnelmia

Vielä kappelin valot loistavat kutsuvasti. Taitaa olla jo viimeinen sunnuntai kun pyhäpäivän hetkeä siellä voi viettää, tuumii Suntio astelleessaan aamulla Kappelille.

Huputettu kirkko
Huputettu kirkko

No niin, nyt onkin jo toinen puoli huputettu. Taitaa viikolla alkaa jo ikkunoiden irroitus.

Sisänäkymä
Sisänäkymä

Kappelin kalustus on vielä paikoillaan. Niinpä Suntio aloittaa valmistelut vaikka ikkunasta ei enää olekaan näkyvyyttä kappelinmäen alapuolelle levittyvälle kylälle.

Tuskin sentään kirkonmenojen aikana tulevat telineille työskentelemään.

Alttari
Alttari

Suntio laittaa alttarille tuoreet kukat. Äkkiä katoavat näköpiiristä huputetut ikkunat ja sekaisen oloinen remonttityömaa. Tänään ainakin voi vielä nauttia pyhärauhasta yhdessä kyläläisten kanssa. Tyytyväisenä huomioonsa Suntio lähtee soittamaan kelloja merkiksi siitä että kaikki on valmista.

Kappelin kello
Kappelin kello

Pieni kesäretki

Kesä kutsuu miehen kulkemaan. Uusia paikkoja ja seikkailuja on miltei pakko päästä tutkimaan heti kun kelit käyvät lämpimimmiksi. Siispä ensimmäisen aurinkoisen päivän kunniaksi Eevert pakkaa itsensä pienelle reissulle. Naapurikaupunkiin on tullut paljon väkeä markkinoille. Aina sitä yhdet markkinat täytyy saada käytyä.

Pillipiiparit
Pillipiiparit

Turussa vietettiin viikonloppuna Keskiaikaisia markkinoita. Osa kaupungista on muuttunut kovin erilaiseksi. Musikantteja ja näytelmäryhmiä löytyi joka kulman takaa.

Piispallinen siunaus
Piispallinen siunaus

Saivatpa kansalaiset ihan piispallisen siunauksenkin halutessaan.

Markkinoilla tulee aina nälkä.

Evästä toki oli Eevertillä mukana, mutta kunnon keskiaikaisista matkalaisten eväistä ei mies mitenkään malttanut kieltäytyä. Mainio tuoksu levittäytyi yli torin.

Lihaa - sikaa
Lihaa – sikaa

Iso sika oli päätynyt vartaaseen ja sitä syötiin hyvillä mielin ja rasva suupielistä tiristen päreenpalaselta.

Markkinahumu jatkui myöhään yöhön saakka.

Aamulla oli sitten aika jatkaa hurskaammille näkymille. Ensimmäinen kohde osui Taidekappeliin joka on aivan Turun keskustan tuntumassa pienen ajomatkan päässä.

Vene nurin vai huimaa arkkitehtuuria?
Vene nurin vai huimaa arkkitehtuuria?

Vanha merimies huomautti huvittuneena ensitöikseen, että onpas iso parkki laitettu nurin kalliolle!

Pyhän Henrikin Taidekappeli on ekumeeninen yksityinen kappeli.

Kappeli itsessään on jo taideteos.
Se kurottuu kohti toivoa, kristinuskon ydinsanomaa.
Kappelin lasireliefeissä on kolme sanaa: 
”Usko -Toivo – Rakkaus” 

ja Jeesuksen lupaus: ”Minä olen teidän kanssanne kaikki päivät”.

Sisällä tapahtuu
Sisällä tapahtuu

Taitelija Hannu Konola oli parhaillaan kertomassa alttarin lasitöistä vierailevalle ryhmälle.

Opastusta
Opastusta

Kappelilla toiminut opas kertoi myös merkittävistä symbolisista kuvista kappelin alttaripäädyssä.

Tunnelmaa
Tunnelmaa

Valojen ja varjojen maailma tuo Taidekappeliin erityistä tunnelmaa.

Taidekappeli on jo 10 vuotias. Lisätietoa Klik.

Moni muu kirkko on paljon vanhempi ja sellaiseen vanhaan kirkkoon miehen mieli veti seuraavaksi.

Nauvon Pyhälle Olaville pyhitetty kirkko on rakennettu noin 1450-luvulla.

Nauvo
Nauvo

Se edustaa arkkitehtuurillaan aivan toista aikakautta ja henkii menneiden sukupolvien elämää monella tapaa.

Nauvon kirkko
Nauvon kirkko

Nauvolainen laivamallien rakentaja Åke Sandvall rakensi vuonna 1971 votiivilaivan priki Aidin, jonka esikuvana oli nauvolainen purjealus, joka rakennettiin vuonna 1873. Lähde Klik.

Priki Aid
Priki Aid

Votiivilaivat ovat erityisesti rannikkoseutujen kirkkojen katoissa roikkuvia laivojen pienoismalleja. Suomessa tiedetään olevan yli 200 votiivilaivaa. Seurakuntalaiset ovat lahjoittaneet votiivilaivoja kiitokseksi onnistuneesta merimatkasta tai avusta merihädässä. Laivoja on käytetty myös rukouselämässä: niiden äärellä on voitu muistaa merellä hukkuneita tai kotoa poissa olevia. Lähde Klik.

Vanha merimiehemme virvoitti muistojaan votiivilaivan äärellä. Seurue sai kuulla useammankin seikkailun merillä ja vierailla mantereilla. Monet kerrat olivat raavaimmatkin merimiehet huokaisseet Jumalan puoleen myrskyn riepotellessa natisevaa purtta. Myrkystä selvittyä oli känsäiset käden menneet kuin vaivihkaan ristiin ja helpotuksen kyynelten mukana kiitollisuus elämää kohtaan nousi kirkkaana päällimmäiseksi ajatukseksi.

Uni
Unelmissa

Seikkailujen lumossa Eevert ja seurue pian jo kuvitteli seilaavansa merellä tukevalla purrella kohti uusia kokemuksia.

Kirkosta päästyä oli jo aivan pakko päästä haistelemaan merta ja tyrskyjä.

Kulttuurimaisema

Kulttuurimaisemaa Nauvon satamasta

Nauvon satamasta pääsi pieneen laivaan joka kulki saaristotienä Nauvon, Seilin ja Hankan välillä.

Meri oli tyyni, mutta ukkosrintama nousemassa.

Merellä
Merellä

Komeita salamoita sai ihailla mantereen puolella. Toivottavasti eivät isoja vahinkoja tehneet.

Laivamatkan jälkeen Eevert päätyi kauniiseen Naantaliin syömään ja nauttimaan iltatunnelmista.

Siellä oli oikein mukava päättää taas kokemuskten täyteinen päivä.

Naantali
Naantali

Näin kului yksi kesäinen vuorokausi Eevertin elämässä.

Pientä pintasäätöä

Muuntaja alkaa olla valmis päällisin puolin. Vielä hieman ehostusta ja viimeisten rakenteisen kiinnitystä päivän ohjelmassa.

 

Sisäkaton maalaus
Sisäkaton maalaus

 

Aamuauringossa oli hyvä maalata sisäkätto valkoiseksi. Ohuehko väri oli peittävä vasta kolmannen käsittelyn jälkeen.

 

Siistimistä
Siistimistä

 

Katon kuivuessa oli aikaa siistiä nurkkia ja töpötellä maalia vielä sinne missä oli näkyvillä alkuperäisen materiaalin asiaankuulumattomia sävyjä.

 

Harjalista
Harjalista

 

Katon reunoja siistittiin harjalistalla… tai mikähän sen nimi olisi oikeassa elämässä? Tällä rakennuksella on käytetty paljon liimaa. Pääliimaaineksena ihan vaan Erikeeper. Piti ostaa jo uusi pullo käyttöön.

 

Listat paikoillaan
Listat paikoilleen

 

Ohuen vanerin taipuminen tuli tässäkin kohtaa esille vaikka kattopalat olivat painon alla kuivumassa.

 

Nipistin
Nipistin

 

Nipistimet tulivat apuun kiinnittämään harjalistan ja laipion yhdensuuntaisiksi.

 

Muuntaja katon kanssa
Muuntaja katon kanssa

 

Katon kiinnittäminen paikoilleen jää huomisen hommiksi. Ja mitähän kaikkea vielä muuta. Rakennustyömailla ei tahdo tekeminen yleensä loppua….

 

 

 

 

 

 

Muuntaja harjassa

Pyhätyötä ei vieroksuta Muuntajan työmaalla. Paikalle saapui myös itse tarkastaja ja hyvin tarkastikin tähän astiset työt. Kunhan sai keksin palkakseen jokaisesta nurkasta erikseen.

 

Rakennustarkastaja
Rakennustarkastaja

 

Muuntajan kattotyömaalla on paanutettu myös laipion toinen puoli seka kiinnitetty kattopalat yhteen. Sitä varten täytyi tehdä ostoskäynti Bauhausiin. Liikeestä tarttui mukaan pari kulmarautaa ja 19 sentillä ruuveja. Neljä ruuvia jäi yli.

 

Raudat paikoillaan
Raudat paikoillaan

 

Katto asettui huomattavasti paremmin apurautojen kanssa kuin aikanaan Eevertin Kappelin katto jota ihan vaan kotikonstein rukkailtiin sopivaan asentoon.

 

Paanutettu puoli
Paanutettu puoli

 

Ulkopinta sai vielä yhtenäisen värin ja loppuviimein se sivellään lakalla. Harjan päälle tulee vielä ”paanunauha” peittämään reunat. Nyt sen voi tehdä heti eikä miettiä vuotta kuinka sen mahdollisesti saisi laitettua. 😀

 

Katon sovittaminen
Katon sovittaminen

 

Muuntajan ympäristö saa lisää väriä ja elävyyttä eilisten pakkelimuokkausten jälkeen.

 

Maalausta
Maalausta

 

Hieman erisävyistä vihreää tuputetiin ja siveltiin paikoilleen. Päälle ripoteltiin vihreää hiekkaa – samaa kuin sammaleina seinällä.

 

Polku
Polku

 

Maastossa kulkee myös polku, joka päällystettiin Mustanmeren rannalta kerätyllä hiekalla. Tai taitaa paremminkin olla hiekan ja helmäisen sekoitusta sillä suurin osa on simpukankuorirouhetta joka kimaltelee mukavasti auringossa.

 

Muuntajan väki
Muuntajan väki

 

Muuntajan asukkaat ovat saaneet myös jalat (vanhasta rimoista kootusta saunan pyllynalustasta) ja näin sekin väki pysyy hyvin pystyssä ja voi liikkua muutenkin kuin seinänvierustoja pitkin.

 

Tästä jatketaan taas seuraavana päivänä…

 

Muuntajan talkoot jatkuvat

Rakennusurakoitisja ei malta hellittää tiiviistä työstään edes keskikesän juhlan ajaksi. Niinpä jo aamusta kuuluu naulaus ja nakutus työmaalta.

Alkuun kiinnitettiin palasia yhteen. 4mm vaneri on ohutta ja vääntyy helposti, joten kohdistaminen ja suoristaminen on vaihe vaiheelta tullut tärkeämmäksi osaksi työtä.

 

Ruuvailua
Ruuvailua

 

Ensimmäinen ruuvi ei meinannut haluta ollenkaan taloon. Ruuvi oli Eevertin talon jäänteitä, joten pieni ja sievä sen piti olla. Siispä Siipan ruuvivarastolle ja etsimään hieman järeämpää mallia ja uusiksi työhön kiinni.

 

Läpivienti
Läpivienti

 

Uudella ruuvilla ja terassin kaiteen tukemana lähti viimein työ sujumaan.

 

Lattialankkuja ja kattopalasia syntyy
Lattialankkuja ja kattopalasia syntyy

 

Välipohjan siistimistä ja alemman kerrokset lattialankut lähtivät syntymään tutusta materiaalista: Bilteman sytyketikuista. Välipohjan liittämisen jälkeen liimausta ja sitten piti työ saada painaon alle kuivumaan. Ja miten tehdään paino tässä tapauksessa?

Koiran hihnasta sai tukevan leveän tuen talon ympäri.

 

Tukiliina
Tukiliina

 

Siinä sitä oli hyvä kuivuskella lämpimässä auringonpaisteessa.

Uusiiin sahauksiin kiinni ja kattopalat alkuun. Paanukattoa pukkaa tästäkin Eevertin Kappelin tyyliin, joskin hieman isommista paanuista. Aikaisemmin tehdyt paanut riittivät yllättäen vain toiseen katon puolikkaaseen. No, ainakin alkuun pääsi ja harjoittelemaan pikkutalon paanutusta.

 

Paanutusta
Paanutusta

 

Muuntaja liimattiin lopuksi alustapalaseen. Etureunasta talo jää kokonaan avoimeksi ja alustan reuna on huonetilan lattian reunan tasalla. Täkapuolelle jää tilaa niille asioille jotka tapahtuvat Aapisessa Muuntajan pihamaalla. Hieman pääsi mallailemaan kattopalasen kanssa tulevaa ulkonäköä.

 

Talo, katto ja takapiha
Talo, katto ja takapiha

 

Joitakin rakentetia vielä puuttuu ja sitten pääsee siistimis- ja sisustuspuuhiin.

 

 

Kappelilla

Eevert on viimepäivinä viettänyt aikaansa Kappelilla. On kierrellyt ja kaarrellut rakennuksen vierustoilla. Piirrellyt välillä muistikirjaansa jotakin tärkeän näköisenä ja istunut toisinaan kirkkotarhan penkillä tuumimassa. Onpa useampaan otteeseen ollut myös Suntion kanssa porisemassa. Viittilöinyt sinne tänne ja siinä sitten molemmat ukot nyökytelleet vuoron perään hyväksyvästi.

Kappelin oven yläpuolelle on tuumailun tuloksena nikkaroitu katos. Nyt ei pääse jokainen kesäsade kastelemaan eteisen lattiaa.

 

Kappelin pikkukatos
Kappelin pikkukatos

 

Eihän se suuren suuri ole, mutta ei ole Kappelikaan. Suntio on oikein tyytyväinen pieneen parannustyöhön. Siitäpä innostuneena päättää oitis kutsua iltakirkkoon väkeä. Suntio asettuu paikoilleen ovenpieleen ja hyvä on kyläläisten tulla pieneen iltahetkeen ja räystään vihkijäisiin.

 

Tervetuloa, tervetuloa..
Tervetuloa, tervetuloa..

 

Kukkakauppias näyttää ainakin rientäneen paikalle ajoissa. Kirkkotarhassa on mukava istuskella ja lukea päivän lehti samalla.

 

Kappelin nurkalta katsottuna
Kappelin nurkalta katsottuna

 

Lyhdyn Suntio ripusti myös valaisemaan portaita. On sitten vanhemmankin väen turvallista astella portaat ylös.

 

 

Hymyilevä Suntio
Hymyilevä Suntio

 

Pian jo laulu kajahtaa Kappelissa.

 

Ovenpielus toisessa valossa
Ovenpielus toisessa valossa

 

__________________________________

Katos syntyi pahvinpalasta, munakennosta, tulitikuista ja kolmesta coktail-haarukasta. Lyhty on tyttäreltä saatu joululahja. Täytyy valoa vielä hieman fiksailla fiksummaksi.

 

 

Harjakaiset

Tai ei visiin ihan sellaiset, mutta talon harjasta eli rakennuksen korkeimmasta kohdasta on kuitenkin kyse.

Kappelin katto on ollut ns. vaiheessa kohta vuoden verran. Aikanaan leikkelin kattopaanut munakennoista. Niitä tuli kaikkiaan pari tuhatta paanua, jos ollenkaan oikein muistan. Kattopalaset ovat valmistuneet huhtikuussa 2012. Silloin jo mainitsen että katon harjapalaset ovat vielä suunnittelematta. Harjan liitoskohtaa on kokeiltu vähän siitä ja tästä materiaalista. Mikään ei paanukaton tyyliin ole sopinut rakentajan mielestä. Hylättyjä ideoita on ollut lukuisia.

No, tänä viikonloppuna Kappeli on saanut harjansa kuntoon. Tai ainakin viimeistelyä vaille valmiiksi.

Kappelin katonharja
Kappelin katonharja

 

Edestäpäin se näyttää nyt tältä.

Sivulta Kappelin katto näyttää tältä:

 

Lappeen puolelta
Lappeen puolelta

 

Ja mistä se sitten syntyi lähes vuosi katon valmistumisen jälkeen? Ihan siitä samasta materiaalista kuin paanutkin aikanaan. Munakennosta. Kappeli on hieman pidempi kuin isoimpien kennojen pituus. Olen niitä mutkakohtia kyllä yrittänyt mallailla katolle, mutta hylännyt ajatuksen.

 

Kattomateriaalia
Kattomateriaalia

 

Jostain syystä nyt viikonloppuna keksin, että munakennon voi kastella. Olen kastellut niitä monesti saadakseni pienempään tilaan. Ei vain ole käynyt mielessä että muutakin voi märällä kennolla tehdä. Siispä leikkasin keskellä kennoa olevan yhtenäisen liuskan irti kaartuvia reunoja myöten. Kastelin ja kostutin hyvin sekä ojentelin varovaisesti suoraksi. Näin avattuna se oli juuri saman pituinen kuin Kappelikin.

 

Harjapala muotoutumassa
Harjapala muotoutumassa

 

Kostean siivun asettelin paanujen päälle Kappelin harjalle. Märkä munakenno taipui hyvin paikoilleen. Teippasin sen maalarinteipillä kiinni ja annoin kuivua paikallaan. Alla olevat paanut eivät olleet moksiskaan yllättävästä kosteudesta, sillä ne on suojattu lakalla.

Harjapalan kuivuttua se sai värikäsittelyn ja hieman pientä koristerimaa reunoilleen tasamaan hieman epävakaata reunaa suoremmaksi. ”Päätykolmio” löytyi sekin munakennosta.

Ihan hyvä. Päälle vielä jokupäivä samaa lakkaa, niin pinnasta tulee kestävämpi.

 

Valaistusta

Kappelin valaistus on ollut mietintämyssyssä jo pitkään. Tilapäisratkaisuja on ollut käytössä monenlaisia. Välillä pieniä avaimenperätaskulamppuja tai patterilla toimivia ledipiuhoja jne.

Tämäkin kokeilu on varmaan yksi tilapäisratkaisu, mutta sen verran käyttökelpoinen että jaan sen kaikelle kansalle.

 

Ikkunan takaa
Ikkunan takaa

 

Ikkunan takaa se näyttää tältä. Ei ehkä niin lämmin valo, kuin mitä viimeiset ledit olivat. Niiden ongelma oli se että keppi minne olin ne kiinnittänyt roikkui Kappelin pyöreiden (keskeneräisten) ikkunoiden varassa. Siis ruma oli ulkoa päin.

 

Ovinäkymä
Ovinäkymä

 

Ovinäkymä on hyvä. Valoa on sopivasti, syntyy pehmeitä varjoja. Loppiaisena on vielä kuusi paikoillaan Kappelisssa. Sitten vasta puretaan.

 

Valonlähde
Valonlähde

 

 

Valo löytyi LIDListä. Kolmella AAA-kokoisella paristolla toimiva ”kaappivalo”. Alle 4€.

Valon kiinnittäminen oli taas se haastava asia. Kokeilin yhtä ja hieman toistakin menetelmää. Liimata sitä ei voinut, koska pitää ne paristot saada vaihdettua sujuvasti. Harjakattoinen rakennemalli ei myöskään tukenut kovin monia keksintöjäni 🙂

Paketissa oli mukana magneettipinnalle sopiva levy jonka voi liimata valon taakse. Sitä sitten hyödyntämään tavalla tai toisella. Siipan Miljoonahuoneesta ei ensitutkimalla apuja tullut. Mikään ei oikein ottanut kiinni magneettiin. Rautasahailemaan tms. ei ollut hinkuja, joten lokero toisensa jälkeen tuli tutkittavaksi.

Lopulta löytyi pari metalliosaa joihin magneetti kiinnittyi. Siispä miettimään ratkaisua kuinka saada kokonaisuus kiinni.

 

Katon tasaaja
Katon tasaaja

 

Kattorakennetta tasaamaan liimasin ensin pahvipalan. Se on tarvittaessa kohtuullisen helppo poistaa muun rakenteen kärsimättä.

 

Metallipalat kiinni
Metallipalat kiinni

 

Löytämäni metallipalat (ehkä Siippa ei niitä enää tarvitse) liimasin pahville. Niin, tai ei ainakaan enää tarvitse.

 

Valo paikoillaan
Valo paikoillaan

 

Kaiken päälle valo kiinnittyy magneetilla. Se jää hyvin katon harjaan ja perusnäkymistä piiloon. Hieman modernihan se on Kappelin aikakauteen nähden, mutta kelpaa toistaiseksi valontuojaksi.

Haaveena on tehdä kynttilälampetteja joista saa valoa. Niiden toteutus saattaa olla vasta ensi joulun alla, joten siihen saakka näin 🙂

 

Katto paikoillaan
Katto paikoillaan

 

Jos oikein yläviistoon kurkistelee ovesta niin tältä näyttää.

Oma harrastusvuosi on näin avattu ja jotakin pientä saatu minimaailmaan aikaiseksi.

 

 

 

 

 

Kattotyömaalla 3

Pitkästä aikaa tartuin keskeneräisiin kattotalkoisiin. Työ on viipyillyt ja sitä on pitänyt studeerata oikein urakalla ennen mihinkään ryhtymistä. Ja senkin päätöksen jälkeen on vielä hieman epävarma lopputuloksesta. Näillä nyt mennään.

Aamusta aikaisesta kaivelemaan itseni ja naapureideni iloksi sahaa esiin. Tuo rakas hankintani joka väkisin tunkeutui ostoskärryihin kerran ihan viattomalla kauppakäynnillä 😉

 

Saha

 

Vaneria ja tuttuja sytyketikkuja esiin niin verstas näyttää jo toimivammalta. Sisätyötila näyttikin sitten hetkessä todelliselta verstaalta. Sattuipa siiheh siippakin perustamaan oman työpajansa pöydän toiseen päähän. Yhdessä siinä sitten harrastimme omia ”miniatyyrejämme”. Niin auvoista!

 

Omapääty

 

Kattopalojen yhteen liittäminen ja katon muodon säilyttäminen on ollut haasteena viime viikkoina. Painon alla olemiset eivät ihan huipputulosta tuottanut, mutta päätin jo lähteä eteenpäin ja viis veisata millistä tai kahdesta. Kappeli kaipasi harjannostajaisia joten töihin, töihin  sanoi Lapatossu!

 

Kolmoita kuviosahalla

 

Kuviosahalla siitä sitten kolmioita sahailemaan. Melko kuviota tulikin suoriin sivuihin. Käsiharjoituksia vaan lisää niin eiköhän suorene niiltä osin kun kuviota ei ole tarkoitus sahailla.

Päivänpilkotukset katon ollessa paikoillaan haittasivat rakentajan silmää. Siispä suunnittelemaan jotakin peittämään olennaisia alueita. Räystäslaudoitus tuli kosmeettiseksi avuksi. Ihan kaikkeen sekään ei vielä yllä, mutta hyvällä suunnalla jo mennään.

 

Räystäslaudoitusta - ensimmäinen vaihe

 

Katon reunojen somistukset vielä ovat syntyvaiheissaan, mutta jotakin niihin on tulossa.

 

Vastatervatut räystäslaudat

 

Kuvan ottaminen oli haastavaa. Tummaksi maalatut reunalaudat meinasivat olla aina tyystin mustat. Eivät siis luonnossa ihan noin tummat. Kontrasti valkean seinän kanssa teki tepposet. Joku päivä sitten uusia oppeja valokuvaamiseenkin.

 

Tähän mennessä talkooporukalla oli jo niin nälkä että koottiin sahat kaappiin, työkalut paikoilleen ja pöydät puhtaiksi.

Johan sitä tulikin jo tehtyä…