Avainsana-arkisto: Takka

Karkauspäivän koettelemusta

Eevert on innokkaasti opetellut tietokoneen käyttöä. Sähköpostit ja Twitterit ovat jo hallussa. Oikein mukava peli tämä on tuumaa Eevert vieressään ihmetteleville kissalle ja koiralle.

Läppäri
Läppäri

Ja taas kone kilahtaa. Sähköpostilaatikkoon on tullut postia. Mitähän siellä? kysyy Eevert uteliaana ja lähtee samoin tein tutkimaan asiaa.

Sieltä löytyy viesti. Eevert lukee postin ja hento puna nousee miehen poskille… ja kaulalle .. ja hikoiluttaakin kummasti. Kissa ja koira vilkaisevat toisiaan kuin ihmetellen mitä tapahtuu.

Eevert sulkee koneen ja hakee keittiöstä lasillisen vettä. Pian mies palaa koneen ääreen ja avaa se uudelleen. Siellä se on edelleen! Kirje ja ihan se on Eevertille osoitettu. Ei kenellekään muulle.

Hyvä Eevert!
Minä olen Veera Karjalainen. Asun yhden vanhuudenhöppänän vanhanpiian luona hänen apulaisenaan. Hän teki minulle karjalaisen asun oman feresinsä kankaan tilkuista kun löysi minut kirpputorilta liian vähissä vaatteissa. Olen seurannut kun Pirkitta-täti katselee Sinun tarinoitasi netistä. Erityisen paljon tykkäsin joulukalenterista. Taidan olla vähän ihastunut sinuun, vaikka meillä onkin aika paljon ikäeroa. Minä olen 28 cm pitkä ja painan,
nooh eihän naisten painosta puhuta…
Lähetän Sinulle ihailijapostina kuvani!
Rakkain terveisin
Veera” 

Ja se kuva. Eevert klikkasi liitteenä olevan kuvan auki ja huokaisi syvään. Kovin on silmää miellyttävä ja korea tämä Veera!

Veera ja kaunis feresi
Veera ja kaunis feresi

Eevert uppoutui noihin sinisiin silmiin hyväksi toviksi. Heräsi tähän päivään vasta kun Tenho-koira tuuppasi kuonollaan miehen jalkaan.

Ja sitten Eevert muisti! Nythän on karkausvuosi ja on vaarana, että naiset kosivat. Mikäs päivä se olikaan? 24.2. ei vaan 29.2. vai miten se meni?

Karkauspäivänä vanhan perimätiedon mukaan Euroopassa ovat naiset kosineet jo kauan ennen kuin asia on rantautunut Suomeen. Engelsmannit pääsivät kyllä vähemmällä kuin pohjoisemmat kohtalotoverinsa, sillä siellä kieltäytyneet miehet hankkivat kosijalleen käsineet. Pohjolassa tarvitaan enemmän – hamekangas se pitäisi olla.

Hamekankaita
Hamekankaita

Veeralla on kyllä jo valmiiksi niin komea asu, että saisi hakea pitkään että löytyisi tarpeeksi laadukasta kangasta noin korealle naiselle. Näyttää olevan oikein taidolla tehty, pitsit ja kaikki, huokaa Eevert katsellessaan varmaan kymmenennen kerran Veeran kuvaa.

Tätä täytyy hieman tuumia, toteaa Eevert ja istahtaa takan ääreen. Ihastuminen ei taida olla ihan sama kuin kosinta, päättelee Eevert ja suunnittelee lähettävänsä Veeralle oikein mukavan vastausviestin  heti huomenna. Ettei vaikuta liian innokkaalta 🙂

Ilta
Ilta

Tuletko kanssani korkealle
pieniä hevosia katselemaan.
Tehdään tuohesta pienet länget
ja tullaan alas ja valjastetaan.

Ajetaan kissalla piispan pihaan
sanotaan niin, että ajateltiin:
pitäisi muutama lehmäkin olla
ja mentäis samalla naimisiin.

Lauri Viita

_____________________________________________________

Kiitos Pirkitta mukavasta postista ja kauniista Veeran kuvasta.

 

 

17.12.

Aamu sujuu Eeverttilässä vanhaan malliin. Kahvia juoden, Jouluradiota kuunnelleen ja lehteä lukien. Kissa ja koira makoilevat tyytyväisinä Eevertin jalkojen juuressa. Tämä päivä on alkanut levollisesti.

Ikkunan takaa
Ikkunan takaa

Keittiössä touhutessaan Eevert löysi pahvilaatikollisen kynttilänpätkiä. Vuoden varrella Eeverillä on tapana kerätä kynttilänpätkiä sieltä täältä ja näyttää niitä nyt olevan melkoinen määrä.

Voisinkin valmistaa niistä tänään uusia käyttöön sopivia kynttilöitä. Vanhat varastot ovat jo ehtyneet. Joulukynttilät näistä ainakin saa hyvin, tuumaa mies.

Kynttilöiden valaminen ja kastaminen on Eevertin perinteisiä joulunaluspuuhia. Tänään näyttää olevan oikein hyvä valantapäivä ja kun tarvikkeet ovat kuin itsestään tulleet käsiin, niin ei muuta kuin töihin.

Kynttilätalkoisiin Eevert valmistautuu huolella. Palopeitteet on paikoillaan ja keskittymisrauha varmistettu. Sula kynttilämassa on herkkää syttymään, siksi työhön on keskityttävä koko olemuksellaan. On tainnut aikaa myöten monessa talossa syttyä tulipalojakin kun valmistajat eivät ole olleet tarkkana polttavan kuuman kynttilämassan kanssa.

Näihin puuhiin pieni Tenho-koirakaan ei osallistu, sillä kuinka mahtaisi käydäkään jos pentu innoisaan häärisi valamispuuhissa.

Kynttilän valaminen
Kynttilän valaminen

Muutaman juhlapöytään tarkoitetun kastetunkin kynttilän Eevert kaikessa rauhassa valmistaa. Kynttilöiden tekeminen on tarkkaa puuhaa. Siinä on oltava vakaa käsi ja tasainen liike kun sydänlankaan hiljaksiin kerros kerrokselta kastetaan sulaan massaan. Vaiva kyllä kannattaa, sillä on se niin mukava joulupöytä varustaa omin käsin tehdyillä valontuojilla.

Kastaminen
Kastaminen

Eevert huomaa innostuvansa kastamiseen ja suhteellisen vilkkaaseen tahtiin kynttiläpino kasvaa.  Eevert lisää keltaista kynttiläväriä massaan ja näin syntyy samalla kertaa useamman juhlan kynttilät.

Pääsiäiskynttilät
Pääsiäiskynttilät

Loput kynttilämassasta Eevert valaa muottiin.

Muotin tulee olla sellainen mistä kynttilän saa pois sitten kun massa on jähmettynyt. Eevert on kerännyt tyhjiä maitopurkkeja tätä tarkoitusta varten.  Hän kiinnittää ensiksi sydänlangan paikoilleen ja pohjaan kiinni maalarinteipillä. Varovasti hän kaataa sulan kynttilämassan purkkiin. Hiljalleen jäähtyessään se jähmettyy ja muodostuu kynttiläksi.

Kynttilöiden tekeminen kynttilänpätkistä on oikein hyvää kierrättämistä. Kappelilla varsinkin kertyy paljon kynttilänpätkiä, jotka Suntio mieluusti tuo Eevertille jatkokäsittelyyn.

Illalla jo Eevert asettaa kynttilän palamaan ja tuomaan tunnelmaa vanhaan taloon.

Kynttilä

Kynttilöistä Eevert pitää. Niiden tuoma valo on pehmeä ja kodikas. Mitä pimeämpää syksyllä on sitä enemmän Eevert etsii valonlähteitä. Kynttilät tuovat luonnollista valoa ja sen elävää liekkiä on yhtä mukavaa katsella kuin takkapuiden palamista.

Kynttilä symbolisoi myös rukousta. Sen kautta voidaan muistaa kaikkia läheisiä tai vaikka tuntemattomiakin, joiden puolesta haluaa rukoilla, muistaa tai joita esityisesti haluaa siunata elämän eri vaiheissa. Monissa kirkoissa on mahdollisuus sytyttää muisto- ja rukouskynttilä. Matkoillaan ja reissuillaan Eevertillä on tapana sytyttää kynttilä kirkkoon tai kappeliin aina kun se vain on mahdollista.

Rukouskynttilöitä

 

Ketä sinä haluaisit tänään erityisesti muistaa? Millaista kierrätystä sinä sinä toteutat arjessasi? Ja kuinka mahtaa Eevert täydentää kynttilävarastonsa uudelleen?____________________________________________________

Kalenterissa on omia askartelujani sekä lukuisa määrä eri nukkekotitaiteilijoiden taidokkaita töitä. En erittele niitä erikseen. Jos ja kun löydät oman teoksesi kuvista, niin jätä siitä viesti yhteiseksi iloksi.

17.12.

Viikko vielä Jouluun tuumaa Eevert aamulla tutkiessaan seinäkalenteria. Nopeasti päivät kuluvat. Mikäs merkintä täällä on – juuri tälle päivälle kirjoitettuna: Porkkanat.

Kalenteri
Kalenteri

 Eevert raapii korvallistaan. Mitähän porkkanoita tämä oikein tarkoittaa. Vielä on hieman aikaista tehdä joululaatikoita. Millään en nyt muista, harmittelee Eeevert ja ryhtyy kahvin keittoon. Jospa hyvä ja vahva kahvi virkistäisi muistia.

Ja virkistyyhän se. Suurinpiirtein samoihin aikoihin kun naapurin isäntä saapastelee keittiöön. Eläinten talvituokintapaikat laitetaan tänään kuntoon. Takametsissä on vielä sen verran sulaa ja lumetonta maastoa että sinne saa hyvin vietyä ruokalastit kärryillä. 

Miehet hörppäävät vielä personkupit ja lähtevät sitten päivä urakkaan. Ruokailupaikkojen täydentäminen talveksi on pitkä perinne ja jokainen talo siitä vuorollaan pitää huolta.

Tähystyskoppi
Tähystyskoppi

 Ruokintapaikalla on pieni vaja korkeiden jalkojen päällä. Tähystysmaja. Joskus siellä on Eevertkin istuskellut ja kameran kanssa koittanut saada metsän eläimiä taltioiduksi. Joskus on onnistunutkin. Viime kesänä kameraan tarttui karhu. Komea karhu se olikin! Olipa niitä joskus liikkeellä kaksikin kappaletta, mutta eivät osuneet samaan kuvaan. Kyllä se vain jännitti kun metsän kuningas ihan vieressä tallustelee.

Karhu
Karhu

 Miehet suuntaavat ensin naapurin maakellariin. Naapurilla on oikein iso kellari täynnänsä perunoita ja juureksia. Kärryyn lastataan melkoinen kuorma porkkanoita. Siinä on jäniksillä syömistä, naurahtaa Eevert katsellessään tuhansien porkkanoiden kasaa.

Porkkanoilla herkuttelevat myös muut metsän asukit. Erityisesti peurat pitävät niistä, kertoo isäntä asentaessaa tolpan päähän suolakiveä isompien vieraiden tarpeita ajatellen.

P1130028
Talviruokintaa

 

Metsästä palatessa tervehditään vielä naapurin ylämaankarjaa. Kyllä ovatkin märkiä. Eilisen kuivan lumisateen jälkeen on tullut täysi vesikeli. Märkyys ei tuntunut eläimiä haittaavan vaan yhtä ystävällisesti sen tervehtivät kulkijoita kuin ennenkin.

Karjaa
Karjaa

 Reissu saatiin tehtyä hyvissä ajoin. Kotona Eevert vielä ripusteli linnuille talvievästä pihapuuhun sekä täytti lintulaudan makoisilla jyväsillä.

Talipallo
Talipallo

 Vanha ilahduttaja Tönttötiainen lehähti oitis paikalle ja naksutteli nokkaansa kiitokseksi herkuista.

Tönttötiainen
Tönttötiainen

 Ilta tuli ja Eevertiä ramasi kovin. Hän sytytti takkaan tulen, istahti tuoliin sen eteen, otti lehden käteensä ja hetkessä vaipui uneen pehmeässä lämmössä.

Ilta
Ilta

 Emäntäkissa ja pikkukoira Tenho asettuvat miehen jalkojen juureen. Pian ovat unessa nekin. Talossa on hiljaista ja rauhallista.

12.12.

Tänä aamuna Eevert nukkui niin pitkään, että emäntkissa katsoi tehtäväkseen käydä herättelemässä miestä. Aamuinen kermatilkka jo kovasti houkutteli, mutta kuppi pysyi tyhjänä.

Kissa menee makuukamariin
Kissa menee makuukamariin

 Kissa asteli äänettömästi makuukamariin ja hyppäsi sängylle. Varma keino miehen herättämiseen on sipaista tassulla nenän alta. Sitä kissa päätti kokeilla ensimmäiseksi. Pehmeä tassu hipaisi nenää, mutta ei aiheuttanut kaivattua huitaisuliikettä. Nukkuuko mies tosiaan noin syvästi, mietti kissa ja asetti nenänsä aivan miehen isojen sierainten tuntumaan. Kyllä, vahvassa unessa on ja hengittää tasaisesti totesi kissa mielessään. Tarvitaan siis vankempia herätyskeinoja.

Nuuhkaisu
Nuuhkaisu

 Kissa nousi takajaloilleen ja hyppäsi niin että etutassut tömähtivät miehen rintakehälle. Ei vaikutusta. Emäntäkissa koitti uudelleen ja vielä kolmannen kerran… mies nukkui.

Kissan keinot eivät tähän vielä loppuneet, vaan oli varastossa vielä kovempiakin keinoja. Se asettui aivan Eevertin korvan viereen ja nuolaisi sitä. Mies värähti. Hmmm… hyvä alku, ajatteli kissa ja nuolaisi toisen kerran…. Mies liikahti hieman. Siispä kolmannella kerralla varmasti jo herää. Kissa nuolaisi vielä kerran karvaista korvaa ….Mutku… Joskus sitten.. jotain…. Sanoi mies ja hieraisi kädellään korvallistaan. Tällävälin kissa oli ottanut kohteekseen taas nenän ja täppäsi tassullaan siihen. Johan tuli mieheen liikettä, se kehräsi tyytyväisenä ja ryhtyi leipomaan miehen päällä olevaa lakanaa. Kissa asettui makuulle rinnan päälle ja tuijotti miestä niin kauan että lopulta avasi silmänsä.

Nuolaisu
Nuolaisu

 Sinäkö se siinä, totesi Eevert ja antoi kissalle odotetun silityksen.

Emäntäkissa
Emäntäkissa

 Kaksikko lähti kohti keittiötä ja kissa sai kaipaamansa kerman heti ensimmäisenä. Sen jälkeen vasta Eevert laittoi itselleen aamukahvit. Ei se tainnut enää olla ihan aamu, kun kerran ulkona on jo noin valoisaa, tuumaili mies.

Kerma
Kerma

 Kahvin jälkeen päätettiin ryhtyä siivoomaan oikein urakalla. Pian oli matot viety ulos ja puisteltu kunnolla. Lattiat pyyhittiin ja pölyt huiskittiin. Nopeasti kului päivä näinkin.

Eteisen kaapista Eevert otti esille koulukoristelaatikon. Jotakin sieltä voi jo laittaa esille näin lähellä joulua. Takan päälle Eevert asetti Saksasta tuliaisina saamansa kristallisen seimiasetelman. Siinä se kimaltelee kauniisti ja muistuttaa joulun sanomasta kristikunnalle.

Seimi
Seimi

 Muutama tonttu ja veikeä sätkytonttu pääsevät paikoillen. Sätkytonttua on mukava nykäistä aina ohikulkiessaan. Se jaksaa aina naurattaa, niin hassu se on.

Sätkytonttu
Sätkytonttu

 Pian oli paikat kunnossa ja Eevertin joulusiivoukset tehtynä. Kun tekee tarpeeksi aikaisin niin ei sitten tarvitse kiirehtiä myöhemmin.

Siisti ja puhdas koti. Kummallinen hyvänolon tunne syntyy siitä. Illalla on mukava istahtaa takan ääreen ja antaa ajan vain solua. Joskus sitten jotain.. vaan ei enää tänään. Ollaan vaan ja nautitaan elämästä, tuumaa Eevert. Emäntäkissa on samaa mieltä ja hypätää miehen syliin kehräämään.

5.12.

Eevert herää aikaisin ja kolistelee keittössä niin paljon että, Tenho-koira ja emäntäkissa tulevat sitä ihmettelemään. Ne kiehnäävät Eevertin jaloissa ja vaativat osuuttaa aamiaisjärjetelyissä. Ja tokihan Eevert täyttää ystäviensä ruokakupit samaan aikaan kun itse asettuu pöytään nauttimaan aamiaista.

Aamuhämärissä keittiössä
Aamuhämärissä keittiössä

 Tänään on suunniteltu naapurin isännän kanssa metsäretkeä. Takametsissä on edellisenä keväänä tehty hakkuita ja siellä olisi nyt oivaa polttopuuta saatavilla. Tie sinne on vain niin huonossa kunnossa että moottoriajopeleillä on turha lahteä liikkeelle. Niinpä on suunniteltu, että tehdään oikein vanhanajan metsäretki ja valjastetaan talon hevonen reen eteen ja haetaan pöllit sillä. Täytyy laittaa eväät reppuun, sillä päivästä tulisi varmasti pitkä ja raskaskin. Puupöllit eivät kuivuneenakaan ole niitä kevyimpiä nostettavia.

Reki ja hevonen
Reki ja hevonen

 Matka alkaa sujuvasti ja hevonen tuntuu olevan enemmän kuin mielissään kun se pääsee reen eteen. Vanhalla metsätiellä on jo hyvä lumipeite joten reki on varmempi valinta kuin kärryt.

Hakkuualueelle menee miehellä jalan useampi tunti. Hevosella taitaa olla lähemmäs parin tunnin matka ja kärrytieltä vielä hakkuulle metsänpohjaa vielä reipas rupeama. Kärrytiellä eteneminen sujuu hyvin. Metsässä saa hevonekin katsoa tarkasti mistä kohden menee.

Pian on aukea saavutettu ja polle saa kaipaamansa kaurasäkin ja vesiämpärin eteensä. Työmies on palkkansa ansainnut kesken päivänkin, naurahtaa Eevert katsellessaan hevosen innostunutta kaurojen hamuilua. Eevert sytyttää nuotion. Sen loimussa on mukava evästellä miestenkin. 

Nuotio
Nuotio

 Miehet lastaavat reen täyteen puita. Kappelille on tilattuna muutamia rakovalkeaksi sopivia pöllejä ilahduttamaan kävijöitä joulun alla. Sopiva paikkakin niille on katsottu jo etukäteen. Miehet valikoivat erityisesti Kappeliin menevät ensin. Lastin päälle nostetaan sitten klapeiksi laitettavia pöllejä. Menevät samalla kertaa kylille.

Ennen paluumatkaa hörpätään vielä kahvit ja syödään eväät. Eevert oli laittanut reppuunsa maittavia voileipia ja keittänyt koko termoksellisen vahvaa kahvia mukaan. Mikään ei niin hyvälle maistu kuin metsäkahvit. Siitä olivat molemmat miehet yhtä mieltä. Hörppivät kahvia ja muistelivat kaikkia niitä reissuja joita oli yhdessä tullut tehtyä näihin selkosiin. 

Eväshetki
Eväshetki

 Matka metsänläpi täyden lastin kanssa ei ole ollenkaan niin helppoa kuin menomatka. Sen miehet ja hevonenkin huomaavat pian. Reki ei enää käänny niin sujuvasti. Tarkkana saa olla ja isäntä joutuu ihan työtä tekemään siinä, että saa sopivat ohjeet hevoselle annettua. Alkaa hämärätää ja vielä on matkaa kärrytielle. Lumisade on yltynyt ja pian sitä näyttää tulevan taivaan täydeltä lisää.

Reki juuttuu juurakoihin. Vaikka hevonen kuinka sitä koittaa vetää niin se ei liikahdakkaan. Miehet tulevat apuun, mutta tiukasti reki pitää pintansa. Pitkän uurastuksen jälkeen se yhtäkkiä irtoaa ja vie samalla hevosen hurjaan menoon niin että vähäiset lumet pöllyävät niiden ympärillä. Hevonen jättää miehet metsään ja säntää eteenpäin. Ei auta isännän huutelut, nyt mennään eikä meinata se tuntuu tuumivan. Ja meneehän se aina tielle saakka ja vähän ylikin. Kärrytien vastakkaisella puolella on syvä oja joka ei ole vielä jäätynyt pohjia myöten. Sinne uppoaa hevosen jalat polvilumpiota myöten.

IMG_2525
Upottava oja

 Miesten ehtiessä tielle ja apuun on hevonen jo ehtinyt hermostua kylmään kylpyynsä. Reki pitää sen vielä paikoillaan, muuten se olisi varmaan jo juossut tiehensä. Voi parkaa, tuumivat miehet ja ryhtyvät rauhoittelemaan tilanetta.

Ylöshän ojasta on päästävä. Hevonen ei tunnu ymmärtävän käskyjä ollenkaan. Säikähdyksissään varmaan vielä! Isäntäkin hermostuu ja karjaisee niin että kuuluu varmaan kotikylään saakka: Peruuta nyt vähän muuten ollaan kohta karhun kukkarossa!

Monen ähistelyn jälkeen niin reki kuin hevonenkin ovat viimein tiellä.

IMG_2530

 Hevoselle tarjotaan juomista ja rauhoitellaan. Kaikki on hyvin. Aurinko on jo laskenut mailleen kun miehet ovat viimein matkalla takaisin kylälle. Lumisade on lakannut. Maisemaa valaisee kaunis valkoinen peite joka kimaltelee kuun valossa. Jokunen tähti loistaa taivaalla. Miehet ja hevonen tuskin enää muistavat tiukkaa paikkaansa kylmenevässä yöllisessä metsässä.

Metsätiellä
Metsätiellä

 Kylällä lasti puretaan naapurin pihalle ja viedään Kappelille odottamaan ne muutamat rakovalkeaan ajatellut puut.

Tuvan lämpimään oli oikein mukava palata työntäyteisen päivän jälkeen. Paljon siinä kerkesi tapahtumaankin. Pimeää oli kun lähdettiin ja yhtä pimeää palatessa. Eletään pimeintä aikaa. 

IMG_2536
Takkatulenloimua ja kuumaa glögiä

 Takkatulen ääressä Eevert nauttii vielä kuumaa glögiä ennen nukkumaan menemistä. Taisi tulla hieman kylmä vaikka oli villahousut jalassa.

Metsäretki

Eevert suunnisti aamulla seurueineen metsään tavoitteena saada korillinen herkullisia sieniä tuomisiksi. Eväät reppuun ja reppu selkään. Päivä oli kaunis ja aurinkoinen. Sävyltään säteet jo aavistuksen syksyisiä vaikka elokuun puolta vieleä eletään.

Metsässä oli mukava astella pehmeillä sammalilla ja havunneulasten päällystämilla poluilla. Ilmaa nuuhkien Eevert keskittyi kaikkien aistien hurmaavaan sinfoniaan että unohti täysin ympäristönsä. Niinpä hetken kuluttua hän havaitsi että seuruetta ei näkynyt eikä kuulunut missään. Onneksi oli tuttu metsä ja kaikilla selvä määränpää. Nuotiopaikka.

Lopulta sinne kokoontiuvat kaikki seurueen jäsenet. Tuli nuotioon ja odottelemaan hiilloksen valmistumista.

Nuotio syttyy
Nuotio syttyy

 Puiden syttyessä oli hyvää aikaa puhdetöille. Niinpä odotellessa syntyi mainio ja käyttäjäystävällisesti muotoiltu makkarapuikko.

Puhdetyö
Puhdetyö

Pian oli aika ottaa eväitä esille. Nälkäkin oli jo parin tunnin samoilun jälkeen. Ja vaikka ei olisi ollutkaan niin kaikki aina maistuu mahtavalle ulkona.

Eväät
Eevertin eväät levällään

 Makkaratkin päätyivät tulipaikan ritilälle paistumaan.

IMG_6148
Tulipaikalla

 Kaunis päivä oli houkutellut paljon retkeilijöitä ulos. Moni kävi uimassa samalla kun täydensi energiavarastojaan. Lintujen laulu ja ampiaisten pörinä olivat päällimmäisiä ääniä. Luonnon keskellä oli levollista vaikka väkeä olikin paljon liikkeellä.

Sienet jäivät tälle kertaa löytämättä. Täytyy poiketa uudemman kerran syksyn aikana.

No, toisaalta eväiden syöminen taitaa olla aina se paras hetki retkellä kuin retkellä ja se oli täydellistä 🙂

Pääsiäiskattausta

Eevert on tapansa mukaan valmistanut ystävilleen runsaan pääsiäisaterian. Mikään ei ole mukavampaa kuin nauttia hyvää ja maukasta ruokaa yhdessä toisten kanssa.

Pääsiäisen kattaus
Pääsiäisen kattaus

Pääsiäisen ruokapöytä näyttää perinteiseltä. Eevertin herkkua on lampaan viulu. Ja parasta ovat tietenkin jälkiruuat. Mämmiä hämäläisten sukujuurien kautta ja pashaa sitten itäisempien vaikutusten vuoksi. Molemmat ovat kelpo ruokia paastonajan päätyttyä. Moni tietää, että Eevert on mainio leipuri. Niinpä pöydässä on tarjolla pääsiäisviinereitä. Monella taloon poikkeajalla onkin massu täynnä herkkuja kun on kotiinlähdön aika.

Keittiössä
Keittiössä

 Illantullen Eevert sytyttää tulen takkaan ja asettuu sen eteen. Elävä tuli takassa, hämärä tulen loimotus. Mikäpä sen parempaa. Takan päällä on Eevertin esiin ottama ikoni muistuttamassa juhlan sanomasta. Rairuoho kasvaa ja pienet tipuset nauttivat ruohon keskellä keväästä. Pääsiäinen on uuden elämän juhla. Siitä muistuttavat ne monet kirjaillut kananmunat, joita Eevert mielellään lahjoittaa vierailleen.

Pääsiäismunat
Pääsiäismunat

 Hyvää Pääsiäisen aikaa Sinulle!

Jumalan äidin ikoni

Ikoni
Ikoni

 

Eevert on nostanut takan päälle ikonin. Se on valamolainen Jumalan äidin ikoni ja ainoa joka on syntynyt Valamon luostarissa Laatokan Karjalassa. Paikaa sille ei tahtonut löytyä, vaan päätyi lopulta varastoon moniksi vuosiksi.

Eevertin ikoni on pieni kopio alkujaan hyvin kookkaasta ikonista. Aikojen saatossa ikoni siirtyi munkkien evakon mukana Heinävedelle ja on siellä näkyvillä. Tarkemman ja mielenkiintoisen kertomuksen ikonin vaiheista löydät Ortodoksi.net– sivustolta.

 

 

 

 

Kevättouhuja

Kevät tekee tuloaan kovasti ja se on toki huomattu. Aurinko paistatteli pilvettömältä taivaalta ja houkutteli ystävämme ulos. Reippaalla ulkoilulenkillä tuli ihastelua monia asioita.

Vanhankaupungin koski pauhasi kevätriemuissaan runsasvetisenä.

Kosken kuohut
Kosken kuohut

 

Pauhu oli kova ja aurinko leikitteli vauhdikkaiden pärskeiden kanssa.

 

Pärskeet
Pärskeet

 

Jokiuomasta jäät olivat osaksi sulaneet, mutta valtoimenaan se ei vielä virrannut. Jäälle ei passaa kyllä enää mennä, tuumi Eevert

 

Jäät
Jäät

 

Hieman arastellen sorsaherrakin katseli jään reunalla. Ei arvannut lähteä uimaan vaikka kuinka Eevert koitti rohkaista. Räpylätkin niin punaisena että vedessä voisi jopa olla lämpimämpää.

 

Sorsaherra
Sorsaherra

 

Keväästä riemastuneena Eevert, niinkuin varmasti moni muukin innostuu kaivamaan menopelejään esille. Kaikenlaista pitää laittaa ja puhdistaa talven pölyjä. Kohta varmaan tulee jo niin lämmintä että ensimmäiset ajelut voisi tehdä kyläläisten iloksi.

 

Vespa
Vespa

 

Sisällä on hiljaista. Kaappikello vain raksuttaa. Emäntäkissa on lähtenyt liikkeelle ja tarkastaa varmuuden vuoksi kaikki huoneet. Ketään ei kuitenkaan näy, ei kuulu. Tenho-koirakin on tiessään. Kummallista, hyrähtää kissa ja käpertyy takan eteen unille. Jospa joku joskus tulisi sen sytyttämään.

 

Emäntäkissa
Emäntäkissa

 

_________________________________________

Eevertin talossa kyllä tapahtuu, mutta mikä kumma siinä on että niin monta projektia tuntuu olevan aloitettuna, mutta yhtäkään ei päätettynä 🙂

9.12.

Emäntäkissa ja pikkukoira Tenho ovat olleet hereillä jo pitkään.

 

Emäntäkissa ja Tenho
Emäntäkissa ja Tenho

 

Hieman ovat kummissaan kun Eevertiä ei näy missään. Onkohan mies mennyt huomaamatta jo pihalle vai vieläkö nukkuu makuukamarissa. Ihmettelevät eläimet lähtevät ottamaan selvää asioista.

 

Tenho kurkistaa saunaan
Tenho kurkistaa saunaan

 

Ei löydy isäntää eteisestä eikä saunastakaan. Makuukamarin ovi oli auki ja sänky sijaamatta. Eevert tavallisesti kyllä petaa sänkynsä aina herättyään päiväkuntoon. Kissa ja koira katselevat toisiaan kummissaan. Keittiöön ei oltu jätetty sen paremmin kermatilkkaa kuin luunpalastakaan. Hylättynäkö täällä nyt ollaan? Kumpikin päättää loukkaantua oikein sydänjuuriaan myöten Eevertille. Ja loukkaanutuminen on parasta aloittaa kunnon nokosilla. Kissa hyppää Eevertin sänkyyn jalkopäähän ja Tenho rapistelee portaita ylös takan edustalle.

 

Makuukamarin valtaus
Makuukamarin valtaus

 

Vaan missä Eevert on? Osaatko arvata?

Jos oikein tarkkaan kuuntelee niin vanhasta vajasta kuuluu sahaamisen ja naulaamisen ääniä. Kovin on mies työntouhussa kun tuskin huomaa että kurkistelemme sisään. Keskittymistä vaativaa työtä taitaa olla.

Eevert lauleskelee työnsä lomassa: Hoijakkaa, hoijakkkaa, sinne ne poijaat pöyrähtää… Hoijakkaa, hoijakkaa, sinne poijaat pyörähtää.

Työn alla on kelkka. Sellainen millä joskus aikanaan on kuljetettu vettä talvella saunaan ja maitotonkkia navetalta tienvarteen maitolavalle meijeriauton noudettavaksi. Mitä ihmettä Eevert sellaisella kelkalla tekee? Kelkka näyttää valmiilta. Kai mies pian palaa sisälle tervehtimään pikkuystäviään.

 

Verstaalla
Verstaalla

 

Ei näytä työ loppuvan. Eevert hakee liiterin takaa pitkän salkon. Sellaisen Eevert on sinne kesällä tuonut metsätöiden aikaan takametsän suurelta salolta. Mitä hän sillä mahtaa tehdä? Salon Eevert kantaa rantaan ja asettelee sitä tukin päälle joka ainakin metrin verran sojottaa jään läpi pystyssä. Tarkkaa työtä näyttää olevan. Taas tarvitaan työkaluja ja erilaisia osia. Pian on salko kiinnitettynä tukin päälle.

 

Kelkka kiinnitettynä salkoon
Kelkka kiinnitettynä salkoon

 

Liiteristä Eevert noutaa valmistamansa vesikelkan. Kelkka kiinnittyy salkoon varsin näppärästi.

Sitten mies siirtyy salon toiseen päähän ja työntää sitä! Samalla kelka liikkuu eteenpäin vastakkaisella puolella. Eevert on tehnyt napakelkan!

 

Vesikelkka jäällä
Vesikelkka jäällä

 

”Hoijakkaa, hoijakkaa, sinne ne poijaat pyörähtää” lauleskelee Eevert ja palaa viimein sisälle taloon. Kissa ja koira ovat innoissan tervehtimässä tulijaa ja aamullinen suutahtaminen ei tunnu enää oleven ollenkaan mielessä.

Nyt kaakaon keittoon ja kaapista käristemakkaraa mukaan. Tänään on hyvä ulkoilupäivä ja kaikki kylän lapset tulevat rantaan napakelkkailemaan. Eikä aikaakaan kun rannassa jo paloi iloinen nuotio ja kyläläisiä kokoontui talvipäivän viettoon.

Mukavaa kun keksit rakentaa kelkan. Tästä on iloa koko talveksi, riemuitsi kauppiaskin joka oli päässyt piipahtamaan toisten kanssa nuotiokahveille.  Ilon ja riemun ääniä kuului pitkin päivää ja iltaa rannasta.

Kyllä ne ennenvanhaan vain keksivät hauskoja leikkejä talveksi pihalle. Ulkoilu kylmälläkin säällä on tarpeellista ja mikä sen mukavampaa kuin tehdä sitä yhdessä toisten kanssa.

 

Luminen mies
Luminen mies

 

Päivästä muodostuu mukava ulkoilupäivä kaikille. Tenho ja emäntäkissakin uskaltautuvat vinhasti pyörivän napakelkan tuntumaan. Yhteistuumin ne tuntuvat ajattelevan, että on nuo ihmisoliot aika kummallisia. Pää pyörällä jo pelkastä katselemisesta.