Avainsana-arkisto: viini

5.12.

Eevert herää aikaisin ja kolistelee keittössä niin paljon että, Tenho-koira ja emäntäkissa tulevat sitä ihmettelemään. Ne kiehnäävät Eevertin jaloissa ja vaativat osuuttaa aamiaisjärjetelyissä. Ja tokihan Eevert täyttää ystäviensä ruokakupit samaan aikaan kun itse asettuu pöytään nauttimaan aamiaista.

Aamuhämärissä keittiössä
Aamuhämärissä keittiössä

 Tänään on suunniteltu naapurin isännän kanssa metsäretkeä. Takametsissä on edellisenä keväänä tehty hakkuita ja siellä olisi nyt oivaa polttopuuta saatavilla. Tie sinne on vain niin huonossa kunnossa että moottoriajopeleillä on turha lahteä liikkeelle. Niinpä on suunniteltu, että tehdään oikein vanhanajan metsäretki ja valjastetaan talon hevonen reen eteen ja haetaan pöllit sillä. Täytyy laittaa eväät reppuun, sillä päivästä tulisi varmasti pitkä ja raskaskin. Puupöllit eivät kuivuneenakaan ole niitä kevyimpiä nostettavia.

Reki ja hevonen
Reki ja hevonen

 Matka alkaa sujuvasti ja hevonen tuntuu olevan enemmän kuin mielissään kun se pääsee reen eteen. Vanhalla metsätiellä on jo hyvä lumipeite joten reki on varmempi valinta kuin kärryt.

Hakkuualueelle menee miehellä jalan useampi tunti. Hevosella taitaa olla lähemmäs parin tunnin matka ja kärrytieltä vielä hakkuulle metsänpohjaa vielä reipas rupeama. Kärrytiellä eteneminen sujuu hyvin. Metsässä saa hevonekin katsoa tarkasti mistä kohden menee.

Pian on aukea saavutettu ja polle saa kaipaamansa kaurasäkin ja vesiämpärin eteensä. Työmies on palkkansa ansainnut kesken päivänkin, naurahtaa Eevert katsellessaan hevosen innostunutta kaurojen hamuilua. Eevert sytyttää nuotion. Sen loimussa on mukava evästellä miestenkin. 

Nuotio
Nuotio

 Miehet lastaavat reen täyteen puita. Kappelille on tilattuna muutamia rakovalkeaksi sopivia pöllejä ilahduttamaan kävijöitä joulun alla. Sopiva paikkakin niille on katsottu jo etukäteen. Miehet valikoivat erityisesti Kappeliin menevät ensin. Lastin päälle nostetaan sitten klapeiksi laitettavia pöllejä. Menevät samalla kertaa kylille.

Ennen paluumatkaa hörpätään vielä kahvit ja syödään eväät. Eevert oli laittanut reppuunsa maittavia voileipia ja keittänyt koko termoksellisen vahvaa kahvia mukaan. Mikään ei niin hyvälle maistu kuin metsäkahvit. Siitä olivat molemmat miehet yhtä mieltä. Hörppivät kahvia ja muistelivat kaikkia niitä reissuja joita oli yhdessä tullut tehtyä näihin selkosiin. 

Eväshetki
Eväshetki

 Matka metsänläpi täyden lastin kanssa ei ole ollenkaan niin helppoa kuin menomatka. Sen miehet ja hevonenkin huomaavat pian. Reki ei enää käänny niin sujuvasti. Tarkkana saa olla ja isäntä joutuu ihan työtä tekemään siinä, että saa sopivat ohjeet hevoselle annettua. Alkaa hämärätää ja vielä on matkaa kärrytielle. Lumisade on yltynyt ja pian sitä näyttää tulevan taivaan täydeltä lisää.

Reki juuttuu juurakoihin. Vaikka hevonen kuinka sitä koittaa vetää niin se ei liikahdakkaan. Miehet tulevat apuun, mutta tiukasti reki pitää pintansa. Pitkän uurastuksen jälkeen se yhtäkkiä irtoaa ja vie samalla hevosen hurjaan menoon niin että vähäiset lumet pöllyävät niiden ympärillä. Hevonen jättää miehet metsään ja säntää eteenpäin. Ei auta isännän huutelut, nyt mennään eikä meinata se tuntuu tuumivan. Ja meneehän se aina tielle saakka ja vähän ylikin. Kärrytien vastakkaisella puolella on syvä oja joka ei ole vielä jäätynyt pohjia myöten. Sinne uppoaa hevosen jalat polvilumpiota myöten.

IMG_2525
Upottava oja

 Miesten ehtiessä tielle ja apuun on hevonen jo ehtinyt hermostua kylmään kylpyynsä. Reki pitää sen vielä paikoillaan, muuten se olisi varmaan jo juossut tiehensä. Voi parkaa, tuumivat miehet ja ryhtyvät rauhoittelemaan tilanetta.

Ylöshän ojasta on päästävä. Hevonen ei tunnu ymmärtävän käskyjä ollenkaan. Säikähdyksissään varmaan vielä! Isäntäkin hermostuu ja karjaisee niin että kuuluu varmaan kotikylään saakka: Peruuta nyt vähän muuten ollaan kohta karhun kukkarossa!

Monen ähistelyn jälkeen niin reki kuin hevonenkin ovat viimein tiellä.

IMG_2530

 Hevoselle tarjotaan juomista ja rauhoitellaan. Kaikki on hyvin. Aurinko on jo laskenut mailleen kun miehet ovat viimein matkalla takaisin kylälle. Lumisade on lakannut. Maisemaa valaisee kaunis valkoinen peite joka kimaltelee kuun valossa. Jokunen tähti loistaa taivaalla. Miehet ja hevonen tuskin enää muistavat tiukkaa paikkaansa kylmenevässä yöllisessä metsässä.

Metsätiellä
Metsätiellä

 Kylällä lasti puretaan naapurin pihalle ja viedään Kappelille odottamaan ne muutamat rakovalkeaan ajatellut puut.

Tuvan lämpimään oli oikein mukava palata työntäyteisen päivän jälkeen. Paljon siinä kerkesi tapahtumaankin. Pimeää oli kun lähdettiin ja yhtä pimeää palatessa. Eletään pimeintä aikaa. 

IMG_2536
Takkatulenloimua ja kuumaa glögiä

 Takkatulen ääressä Eevert nauttii vielä kuumaa glögiä ennen nukkumaan menemistä. Taisi tulla hieman kylmä vaikka oli villahousut jalassa.

Eevertin elämää 360°

Kosken kuohuja
Eevert kanavan rannalla

Eevertin talossa on ollut salainen tarkkailija ja raportoija. Millaisia tapahtumia ja tunnelmia talossa on ollut erään illan, yön ja aamun tunteina. Sitä voi vain ihmetellä ja kummastella. Mitä arvelet tapahtuneen talossa? Onko kenties Paavo käynyt kylässä?

 

Siipalla on jonkin aikaa ollut tutkittavana Go Pro- aktiviteettikamera. Nyt sille löytyi pyörivä alusta jolla voi taltioida 360° kuvaa kohteesta. Tämä on siis Siipan askartelun tuotoksia tälle viikonlopulle. Miehen kädet ovat ehkä joskus hieman isot nukkekotiin, mutta tulipahan sitten sitä Eevertin salatumpaa elämää valotettua samalla.

 

 

Iltahetki

Vieraiden poistuttua talossa tuli pian hiljaista. Nyt on aika Eevertin istahtaa hetkeksi ja huokaista. Lasillinen oikein hyvää omenamehua ja valikoima hyviä juustoja. Mitä sitä mies muuta tarvisisikaan. Tuli vain takkaan ja elämästä nauttimaan.

Juhlat ovat aina mukavia, mutta rauhaisat hetket ovat nekin omalla tavallaan viehättäviä.

 

Ilta
Ilta

Hyvää Pääsiäistä!

Pääsiäisen aikaan Eevert on elellyt hiljaksiin ja rauhassa. Pääsiäiseen liittyy monenlaisia tunteita ja olotiloja. Ollaan hiljaksiin, tutkaillaan olennaisia ja merkittäviä asioita, muistellaan ja vetäydytään. Kaiken päätteeksi havahdutaan elämään, iloon ja riemuun. Niin se vain menee joka vuosi. Taitaa sopia tämmöiselle suomalaiselle ukon köriläälle, tuumii Eevert laittaessaan itselleen Pääsiäisaamuna aamukahvia.

Aamukahvilla
Aamukahvilla

Pääsiäisenä syödään kananmunaa. Jaa, taitaa Eevertillä olla usein pääsiäinen koska lempi aamiaisia ovat munat eritavoin laitettuna. Onhan se mitä mainioin ja tasapainoisin ruoka. Ja hyvin säilyvä. Merilläkin oli aina melkoinen munavarasto laivalla. Niillä sitä pääsi monesta myrskystä ja harharetkestä nälkää näkemättä uuteen satamaan. Sitä ei siihen aikaan aina tiennyt milloin oli topattava laiva odottelemaan parempia kelejä. Nykyiset isot laivat taitavat purjehtia vaikka minkälaisen myrskyn läpi.

Ennenaikaan tarvittiin enkeleitä matkaan. Niin, enkeleitä. Pääsiäisenkeleitä. Missähän se meidän oma suojelusenkeli taas onkaan, kyselee Eevert Tenholta. Tenho ravistelee päätään, sillä pikku-koira ei todellakaan tiedä Eevertin enkeleistä mitään.

Täytyykin kaivella se taas esiin. Monet reissut se on kulkenut mukana. Pienen tytön piirtämä enkeli.

Pääsiäisenkeli
Pääsiäisenkeli

Pääsiäisenkeli pääsee taas takan reunalle jakamaan hyvää mieltä ja siunausta kaikille talossa kävijöille.

Ja Pääsiäisenä vieraita ja tuttuja tuleekin syömään yhteistä ateriaa. Se on jo perinne Eeverttilässä. Niin tänänkin vuonna. Eevert on monta päivää valmistanut maittavia ruokia.

Kurkistus
Kurkistus

Ikkunan takaa kurkistaessa näyttää jo aivan valmiilta! Melkein tuoksut tulevat ikkunan läpi.

Lammasta
Lammasta

Lammasta ja perunoita. Yksinkertaista, mutta maittavaa. Jälkiruokanakin Eevert suosii perinteitä. Makuja löytyy niin idästä kuin lännestä ja jokaiselle sopivasti.

Mämmi
Mämmi

Tuokkosellinen mämmiä ja kermaa. Vielä hieman sokeria päälle niin ihan maistuu makea lapsuus suussa saakka.

Pasha
Pasha

Pashakin löytyy takuuvarmasti Eevertin pöydästä. Monia muistoja liittyy pashan valmistukseen. Niitä voi kurkata täältä NAKS.

Näyttää olevan niiden aikojen muistona edelleen Eevertin pöydässä myös ruusukaaleja Pasha-lautasen reunalla.

Hetken aikaa sulateltuaan ruokaa on tapana tarkastella pääsiäistervehdyksiä. Eevert on asettanut yhden tervehdyksen oikein somasti takan päälle. Kortti on tullut jo viikolla ja siinä on kaksi niin hellästi toisiaan tutkailevaa pääsiäispupua.

Kortti Villa Charlotten rouvalta
Kortti Villa Charlotten Rouvalta

Kortti on tullut aina niin viehättävältä Villa Charlotten Rouvalta. Eevert melkein punastuu kun sitä katselee. Ja tiedättekö  mitä? Aika usein Eevertin katse hyväileee korttia ja käänteleekin sitä nähdäkseen miten kauniisti korttiin on kirjoitettu pääsiäistervehdys. Kiitos vain Rouvalle ja hänen perheväelleen ilahduttamisesta.

Tämän päälle täytyy kyllä keittää kahvit, sopertelee Eevert palatessaan keittiöön hieman hämmentyneen oloisena. Pian hän saa koottua itsensä taas ja palaa pullakori mukanaan.

Pirteät pullat
Pirteät pullat

Kahvihetki on rattoisa ja monet jutut tulee kerrattua ystävien kesken. Pääsiäinen on iloinen juhla.

Eevert ottaa esille pienen tipun. Tipuankka on jo vanha ja sillä on koko olemassaolonsa aikana ollut paikka pääsiäistipuna. Pikkuinen tipu toivottaa kaikille Eevertin vieraille oikein hyvää ja riemullista Pääsiäistä!

Tipu
Tipu

___________________________

Ruoat ovat pääsääntöisesti Jatan. Pasha on omaa tuotantoa, josta olikin eirillinen linkki.

 

 

 

 

 

Mikä yhdistää Igoria, Kalifaa ja Aminaa

Viikolla Eevert sai postista paketin.

Hämmästys oli suuri kun mies sen avasi. Mukana oli kirje. Se piti lukea useampaan kertaan, sillä niin koskettava se oli että yhdellä kertaa ei tullut omaksuttua kaikkea liikutuksen kyynelten täyttäessä silmät.

 

Kirje

Kirjeen oli toimittanut Heidi. Hän oli matkoillaan tavannut Eevertin läheisiä ystäviä kaukaa vuosien takaa. Vielä muistivat. Tosiaan vielä muistivat niin, että olivat pyytäneet tapaamaansa matkalaista tuomaan tuliaisia ja tervehdyksensä ihan Eeverttilään saakka.

 

Tämä täytyy tutkia tarkasti. Lähetyksen mukana oli ikoni. Ikoneita Eevert keräilee ja on kotiinsakin niitä ripotellut sinne tänne muistuttamaan merkittävistä asioista. Kauniin ikonin oli lähettänyt Igor.

 

Igorin viesti

 

Kappelia on rakennettu Iisakin kirkon malliin ja mitä ilmeisimmin asiasta on kuulutettu myös maailman laajuisesti. Voihan olla että ei sitä karskista merimiehestä heti uskoisi että rupeaa kirkonrakennuspuuhiin. Niin se vaan kuitenkin on että kun on nähnyt millainen on ihmisen osa koko maailmankaikkeuden keskellä, niin tulee miettineeksi monenlaisia asioita.

Igorkin aikanaan oli hyvä henkiystävä Eevertille ja yhdessä rukoillen ja kiittäen oltiin monista syövereistä selvitty. Luottavainen elämänasenne oli ollut molempien miesten vahvuus vaikeissa hetkissä. Igoria Eevert muistaa lämmöllä.

 

Ikoni

 

Eevert jatkoi kirjeen lukemista hämmentyneenä. Samassa kirjeessä kerrotiin Kalifasta. Miehestä joka kulki muutaman vuoden merillä yhtäaikaa Eevertin kanssa. Kalifasta muodostui laivan väelle merkittävä yhteisen ilon lähde. Hänellä oli rytmi verissään ja otti hän mitä tahansa käsiinsä niin äkkiä oli havaittavissa mitä mukaansatempaavin rytmi. Niillä rytmeillä ja Kalifan iloisella asenteella mentiin monet murheet läpi ajanjaksoina jolloin vaikeudet olivat ainoastaan kohdattava. Väistämismahdollisuutta ei ollut kenelläkään.

 

 

Kirje jatkuu

 

Komea rumpu onkin, ihasteli Eevert ja varovaisesti koputteli rummun nahkapintaa. Kauniisti se kyllä kumahtaa! Mitähän se Kalifa silloin opetti… sormet piti olla näin.. ja ranne kevyenä ja herkkänä… tom tom tom… to tom tommmooo…

 

Rumpu

 

Vai on Kalifa mennyt naimisiin. Eevert hörähtää ihan ääneen, ja ihan hyväntahtoisesti. Monet kerrat Kalifan kanssa oli keskusteltu siitä että voivatko merimiehet ylipäätään mennä naimisiin ja elää onnellista perhe-elämää. Nuori kirkassilmäinen Kalifa oli liikkeissään niin notkea, että ainakaan silloin ei olisi kuvitellut miehen ikinä vakiintuvan.

On tainnut Amina olla sellainen nainen joka oli Kalifalta vienyt jalat kerralla alta. Oikein hyvä, oikein hyvä, tuumii Eevert. Kalifa olikin niin loistava persoona että hukkaan olisi koko mies mennyt jos olisi meriuransa jälkeen jäänyt jonnekin yksikseen vartioimaan majakkaa.

Kalifan lähettämänä lahjana oli ruukku. Ruukulla on Eevertille paljon merkitystä. Aikanaan kun pitkiä matkoja seilattiin ruukkuihin säilöttiin niin ruokatavaroita kuin juomiakin. Pääsääntöisesti viinejä, sillä ne sai hyvin säilymään vaikeissakin olosuhteissa. Tämä ruukku muistuttaa niitä monia joita Eevertkin on ruumasta kantanut ylös monta monituista kertaa. Tyhjentyneet ruukut sitten luovutettiin jossakin satamassa emännille jotka vaihtoivat ne taas täysiin. Siihen aikaan jo kierrätettiin säilytysastioita, vähän niinkuin nykyisellään vaikka pulloja.

Ettei vaan tämä Amina nyt sitten olisi joitakin niitä merimiesten muonittajia. Taisi olla Kairossa ainakin sellainen pitkälettinen kaunokainen, joka ahkerasti kävi satamassa vihanneskoreineen. Sellaiset silmät sillä Aminalla oli, että sydän aina hieman hypähti epätahtiin kun vaatteen lievekin vilkahti näköpiirissä. Vai Amina, olisikohan se juuri hän… Siinäpä pohtimista vanhalle merimiehelle 🙂

 

Yhtäkaikki ruukku on komea. Siihen ei mitään säilötä, mutta koristeeksi ja ihanaksi muistoksi se ainakin alkuun laitetaan.

 

Aminan ruukku

 

 

Lämmin kiitos Heidille viestin välittämisestä ja kaikkien ihanuuksien toimittamisesta. Täällä kostuu muidenkin silmäkulmat kuin Eevertin!

 

 

 

 

 

Pienet ostokset

Neidon kanssa olimme ”uutta” autoa testailemassa Porvoossa. Ja pakkohan sellaisessa kaupungissa on poiketa pienessä hurmaavassa lelukaupassa. Siispä Riimikon ovesta sisälle ja miniatyyrejä tarkastelemaan. Muutama euro jäi kauppaan ja kotiin tuomisina vain ihan pientä tarpeellista.

Pienet ostokset
Pienet ostokset

 

Ilmeisesti valkoinen muovipullo on maitopullo, koska mukana tuli maitolasi. Minusta se on enempi Mehukatti-purkki, kunhan etiketin saan siihen liitettyä jostakin 😉

Laseja ei koskaan ole liikaa, eihän?

 

Lasit rivissä
Lasit rivissä

Eevert on ollut hieman hutilus ja onnistunut rikkomaan omia hienoja jalallisia viinilasejaan. Vahinko käy helposti kun liian ronskisti tarttuu siivoushommiin. Loput hienot lasit siirrettiinkin sitten pöydiltä vitriiniin ja sarjan jäännökset ovat sen jälkeen ehjänä pysyneetkin. Nämä uudet lasit ovat hieman paksumpia ja tukevampia. Toivottavasti säilvät ehjinä.

Rikkoontuminen ehkä hieman harmitti, koska yksi pieni lasi taisi maksaa saman verran kuin puntillinen Ikean isoja kokoja. Mutta ei kerrota siitä toisille, eihän?

Ruostuneet tarveskalut
Ruostuneet tarveskalut

Kalamajan tarpeisiin tarttui matkaan myös kauan palvelleet ja jo ruosteiset peltiämpäri ja vanha vanna.  Kyllä ovatkin ruostuneita. Täytyy niitä vielä hieman fixsailla ennen Kalamajaan asettamista. Etteivät vaan olisi Eevertin isoisänaikuista läkkipeltiä?

 

Semmoinen pikkuretkipäivä tänään. Ja kyyti oli tasaista ja etanatkin maittavia.

14.12. Reissun päällä

Juuri joulun alla Eevertin tie vie tärkeälle ”virkamatkalle” Lontooseen. Matkaa on suunniteltu pitkään ja kaikenlaiset uhat ovat sen toteutumista varjostaneet.

Hyvin kuitenkin kävi ja Eevert pääsi sujuvasti lentämään pienelle pyörähdykselle saarivaltion pääkaupunkiin. Hentoinen lumipeite oli peittänyt kaupungin.

Lenkkeilijä
Lenkkeilijä Hyde Parkissa

Eevert hytisi katsellessaan karaistuneita lenkkeilijöitä joita juoksenteli ristiin rastiin koiriensa kanssa Hyde Parkissa. Päällä oli monella vain shortsit ja t-paita. Hurjimmat painelivat varvassandaaleissa pitkin katuja. Eevert sensijaan kyllä kiitti itseään kun muisti kaulaliinankin ottaa mukaan.

Lumi oli tullut yllätyksenä myös luonnolle, sillä kylmän keskellä ruusut kukkivat edelleen elinvoimaisina.

Hento ruusu
Hento ruusu

Melkoinen luontoretki Eevertin reissusta tulikin, sillä suuri puisto oli täynnä kaikenlaista elämää.

Orava
Orava

Oravia vilisteli siellä täällä, joutsen koetti pitää jäätyvässä suihkulähteessä sulana edes pientä osaa ympärillään. Toivottavasti liikkuu tarpeeksi huokaili Eevert, sillä hän hyvin muistaa kuinka joskus joutsenet ovat jäätyneet kiinni kylmän yllättäessä. Irrottaminen on koettelemus niin linnulle kuin pelastajillekin.

Haikara?
Haikara?

Haikarakin keikisteli komeana aivan Eevertin kädenulottuvilla ja tuntemattomiksi jääneet isot vesilinnut antoivat matkailijan rauhassa tutkiskella luonnon ihmeitä suurkaupungissa. Kovin olivat linnut ja muut eläimet kesyn oloisia puistossa.

Pesusta tullut
Pesusta tullut

Jotkut linnut häkellyttivät ulkonäöllään vaikka olivat tutumpiakin. Tämä rengastettu tipu oikein hohti olemassaolollaan, niin valkoinen se oli.

By night
Canary Wharf

Yöllistä kaupunkiakin tuli ihailtua Greenwichissä aikaa tarkistaessa. Kaupunki oli aika epätodennäköinen valoineen ja värineen. Hetken aikaa tarkeni ihailla maisemaa ennenkuin miehen askeleet määrätietoisesti suuntautuivat paikalliseen Starbucksiin höyryävän kaakaon pariin.

Seuraavana aamuna Eevert suuntasi messuille.

Pieniä talonlaajennus suunitelmia miehellä on ja niitä myöten oli taas päästävä katsastamaan mahdollisuuksia. Ehkäpä sittenkin vaikka pienen mökin laittaisi niemen nokkaan, ajatuksia tuntuu olevan Eevertin mielessä vaikka kuinka paljon. Ja ne aikaisemmin selkeätkin suunnitelmat taisivat mennä messutarjonnan edessä häränpylyä. Oli taloa ja mökkiä, villaa ja linnaa tarjolla vaikka kuinka paljon.

Mökin paikaa
Huvilaa tarjolla

Oli talopakettia jos jonkinlaista tarjolla, mitenkähän tässä oikein miehen käy? Tuommoinen kattokin olisi houkutteleva, vaikka toki kotoinen paanukatto sopii hyvin suomalaiseen maisemaan.

Messuväkeä
Messuväkeä

Väkeä oli samalla asialla melkoisen paljon. Ilokseen Eevert huomasi, että suuri oli myös miesten osuus messukansassa. Kyllä täällä kelpasi ihastella ja tutustua jos jonkin sortin mahdollisuuksiin.

Hopeaseppä
Hopeasepän taidonnäytteitä

Tarvitsisikohan Taavitsaisen talo jouluksi uudet hopeat? Kyllä niin kauniisti kiiltävät ja houkuttavat. Koko serviisin saisi hopeisena. Olisihan se komeaa laittaa joulupöytään kaikki samaa sarjaa. Eevert huokaili pitkään hopeasepän luona, mutta päätti sitten että ehkä kuitenkin vielä tämän joulun välttää eripariset juhla-aterimet. Onhan sentään niillä oma muistoarvonsa kun niin eri teitä ovat Taavitsaisen ruokakalustoon päätyneet.

London eye
London Eye

Reissun päätökseksi Eevert päätti katsella kaupunkia hieman korkeammalta. London Eye kohoaa 135m korkeuteen ja koska aurinkokin jo iloisesti paistoi.

Viisaana miehenä Eevert varasi lippunsa ennakkoon ja tilasi vielä Mulled Wine tarjoilun. London Eye tarjoaa matkailijoille sekä kuohuviini, että glögi ”lentoja”. Silloin samaan kabiiniin tulevat vain ”erikoislennolla” olevat ja ohittavat muut jonossa. Kuohuviiniväkeä näyttikin olevan ainakin parikymmentä lähdössä. Hieman Eevertiä mietitytti väenpaljous.

Mulled Wine lähtökin oli pian edessä ja ystävällinen Lynne-opas oli valmiina vetolaukun kanssa sovitussa paikassa.

Eevertin lisäksi sille matkalle ei muita sitten lähtenykään.

Siispä Eevert kulki oppaansa perässä ja aiheutti jonkin verran ihmetystä ja supinaa ohittaessaan satoja turisteja jotka laitteeseen jonottivat. Kaiken huipuksi sulkeutui vielä sievän Lynnen kanssa tyhjään kabiiniin nauttimaan niin glögistä, maisemista kuin pirtästä seurastakin. Siinä kelpasi miehen olla!

– ♡ –

Eevert ja London Eye
Eevert ja London Eye

Pitihän sitä sitten otattaa kuvaa joka suunnasta 😉

Big Ben
Big Ben

Viimeksi Lontoossa käydessään Eevert vieraili myös taustalla näkyvässä hallintorakennuksessa aina ylähuonetta myöten. Se olikin jännittävä paikka.

Naisten silta
Naisten silta

Se oli kyllä hienopäätös pikku matkalle. Tuomisia Eevertillä oli, mutta ne taitavat mennä visusti pukinkonttiin. Nyt on jo kova ikävä kotiin ja pikkukoira Tenhon luo.

Muistiin Eevert kirjoitti mainion glögin ohjeen. Taitaa siitä syntyä aaton malja jouluna.

Englantilainen glögi Mulled Wine

4 rkl fariinisokeria
1 kpl appelsiini
1 pullo (0,75 l) Pullo punaviiniä
5 dl vettä
2 kpl viipaloituja sitruunoita
Valmistusohjeet

Lisäksi tarvitaan 3 kanelitankoa.
Paina neilikat appelsiiniin. Nosta se kattilaan, lisää sokeri, kanelitangot, sitruunat ja vesi. Kiehauta ja sekoita hyvin. Anna hautua 10–15 minuuttia. Lisää viini ja kuumenna. Kaada 6–8 glögimukiin.

Millaisia tuliaisia mahtoikaan Eevert Lontoosta tuoda kun oli niin salaperäinen?

Mistä sinä ilahtuisit?

Eevertin joulukalenteriin ja sen kulkuun voit osallistua. Kirjoita kommenttiosioon arvelusi kysymyksestä tai ajatuksiasi siitä miten Eevertin joulupuuhat jatkuisivat tästä eteenpäin. Jouluna, 25.12.2010 kaikkien tarinanjatkajien kesken arvotaan Eevertin huolella valmistama joulupaketti.

Lontoon reissu osui joulukuun alkuun kaikista möröitä huolimatta. Reissu oli tiivis ja antoisa. Kaikki kuvat ovat Siipan ottamia, sillä itse en ehtinyt muuta kuin ihmettelemään ja nauttimaan kauan odotetusta mahdollisuudesta. Olihan edellisestä Lontoon matkasta kulunut jo 20 vuotta. Paljon oli tuttua ja muistissa, mutta paljon uuttakin ihmeteltävää.

Arvontavoitto

Kesäkuussa osallistuin MarEven nukkekodin arvontaan tai paremminkin arvaukseen hyvästä matkakohteesta. Ja koska mielessä siinteli jo silloin Alpit ja Italia niin tietenkin arvuuttelin sinnepäin. Onni suosi vallan ihastuttavalla tavalla ja Eevert sai vastaanottaa palkintona olleen matkalaukun. Posti saapui reissun aikana ja Eevert sai odotella kuin pienenä poikana joulua, että pääsee avaamaan jännittävän Lordi-laatikon. Kotiin päästyä se olikin odottamassa miestä keittiön pöydällä. Ystävällinen kylän nuori Neito oli sen sinne tuonut postilaatikosta samalla kun hoiteli taloa ja Tenhoa, joka sai jäädä tällä kertaa kotivahdiksi.

Mainio matkalaukku
Mainio matkalaukku

Siinä on mukana tehtyjen matkojen muistojakin.

Lontoo, ah niin viehättävä kaupunki johon suuntautunut matka keväällä päättyi töpösti tuhkapilvien takia. Sinne vielä liidellään paremmalla onnella kunhan keritään. Ehkä jo ensi keväänä.

Eevert on edellisen kerran vieraillut Lontoossa 20 vuotta sitten. On siitä kulunutkin aikaa. Päällimmäisinä muistoina siitä matkasta oli runsaat turvatarkastukset kaikissa mahdollisissa kohteissa. Metallinpaljastimilla tutukittiin Eevert moneen monituiseen kertaan. Liekö merikarhu ollut hieman huomiotaherättävän oloinen niihin aikoihin. Tai sitten Lontoossa oli vain turhan levotonta autopommien takia ja turvallisuutta tehostettiin jokapaikassa. Bobbyt olivat kyllä erittäin ystävällisiä ”pamppujensa” kanssa.

Unkarissa Eevert osallistui paikallisessa Revfülöpin kylässä varsin mielenkiintoiseen iltaan viinitilalla. Siellä on viinikellari joka sijaitsi mäen päällä ja sen kellareihin Eevert pääsi tutustumaan. Paikalle oli tehty rikas kattaus seuruetta varten. Pientä suolaista ja mainioita paikallisia juustoja. Isäntä halusi maistattaa tilansa antimia ja niitä sitten porukalla maisteltiin ja ylistettiin. Hyviä olivatkin tämän tilan antimet. Niin marjaisia ja maukkaita. Pieneksi ongelmaksi muotoutui ainoastaan se, että tilalla riitti maisteltavaa melkoisesti. Isäntä toi aina uutta lajia laseittain sitä mukaa kuin edelliset tyhjenivät. Kymmenennen lasin jälkeen Eevertin oli vetäydyttävä maistajaisringistä.

Unkarilainen tanssi
Unkarilainen tanssi

Maistajat väsyivät mutta isäntä ei. Eipä aikaakaan kun paikalle saapui muusikoita ja tanssijoita. Eevertin seurue sai nauttia illan päätteeksi tai siinä ohella riemukkaasta unkarilaisesta tanssista. Kyllä se oli ilta se! Vieläkin korviin voi palauttaa tanssin jytkeen ja heiluvat helmat.

Matkalaukun sisäverhoilu on kaunis. Pakko laittaa vielä sisältäkin kuva. Lomareissulle Eevert ei ehtinyt sitä pakkaamaan, mutta pian sille varmasti tulee käyttöä.

Matkalaukun verholu
Matkalaukun verhoilu

Lämmin kiitos MarEven nukkekodille ihanasta voitosta! On teillä näppärät näpit 😉

Sivun päivityksen jälkeen näyttää kommentointipaikka siirtyneen artikkelin oikeaan yläkulmaan.

Tuliaisia

Eevert ja vieraat viettivät oikein mukavan japanilaisen illan. Tarjolla oli Eevertin huolella valmistamia susheja, misokeittoa ja muita asiaankuuluvia makuja kaukomailta. Tarinoita kerrottiin ja muistoja kertailtiin monelaisilta matkoilta maailmalta.

Vieraat ilahduttivat Eevertiä runsailla tuliaisilla.

Tuliaiset
Tuliaiset

.

Työkalupakki välineineen tuli tosi tarpeeseen, sillä niin paljon rakennettavaa vielä on talossa. Ja nyt eivät Eevertin työkalutkaan enää jää mikä minnekin kun on oikea säilytyspaikka olemassa.

Pullo parasta ranskalaista kuohuviiniä työkalupakin kyljessä ilahduttaa Eevertiä erityisesti, sillä tunnetusti Eevert keräilee erilaisia juomia vaikka ei niitä itse nautikaan. Mahtaneeko mies joskus rakentaa oman viinituvan talon uumeniin? Kuka tietää…

Pakki paikoillaan
Pakin sisältö hommissa

.

Eevert pääsikin heti seuraavana aamuna hommiin. Eteisen laudoitus on jo pitkään ollut kesken, mutta nyt työt luistaa kuin leikiten kun on kunnon vehkeet.

Jatkotyöskentelyyn
Muita illan aarteita

.

Ja mitä muuta tarpeellista illanvietosta jäikään… Aivan upeita mahdollisia piirakkavuokia, nauhoja ja naruja tarvitaan aina johonkin. Keltaiset tulppaanit ovat aina olleet Eevertinkin lempikukkia, joten sellainenkin oli tarpeen säilöä talteen, vaikka eivät Partaharjun kasvihuoneilta olleetkaan kotoisin. Sieltä kuulema löytyvät kotomaan parhaimmat kukat. Kannattaa käydä, kun sielläpäin liikkuu.